Hei, hieno homma että tällainen keskustelualue löytyy netistä, tälläista olen jo pidemmän aikaa etsinyt.

Sitten asiaan, haluaisin tiedustella tuota chilien kasvatusta talvella, sisätiloissa tietenkin, miten onnistuu? tuleeko hyvin satoa?. Tarvitsen tietysti valaistuksen nuille kasveille, mutta millaisen? Itse olen miettinyt jotain loisteputkia, kelpaako ihan normaalit loisteputket? Jotku puhuvat elohopeaputkista, toiset naatriumvaloista. Elikkä millaiset laitetaan? ja kuinka tehokkaat? ja monen putken kehikko kannattee ostaa? Kuinka arvokkaita nuo elohopeaputket ovat? Valot tulee rakentamaani hyllykköön, hyllyn korkeutta voi muuttaa joten ruukut saa lähelle valaistusta.

Siinä oli jotain, kertokaahan te ammattilaiset että millainen valaistus kannattaa laittaa jotta saa chilit kasvamaan :D ja kiitoksia vastauksista jo näin etukäteen :)

Jätän tosi "pro"-vastaukset itseäni viisaammille ja viitseliäämmille, mutta voin kertoa jotain siitä miten itse olen chilejä talvikasvattanut viimeiset 8 vuotta.

Jos haluat satoa talvella, silloin natriumlamppu lienee ainoa vaihtoehto. Itse olen tyytynyt pitämään kasvit suht' hyväkuntoisina ja hengissä läpi talven, odottamaan kevättä ja kesää parvekkeella. Silloin loisteputkivalaistus toimii oikein hyvin. Olen käyttänyt viime vuosina lähinnä 20..23 watin säästölamppuja (loisteputkia jotka menevät normaaliin hehkulampun kantaan). Jos ne sijoittaa hyvin lähelle kasveja (ei kiinni! palavat...), talven pitäisi sujua aika ongelmitta kun vaan ötökät saa pidetyksi loitolla (siinä suurempi sota). Etenkin annuum-chilien kanssa saa talvella myös olla tarkkana ettei kastele liikaa ja mädännytä juuria. Hyllykössä isot loisteputket ovat mainio ratkaisu, niiden kanssa on vain hyvä muistaa että niiden valoteho heikkenee erittäin nopeasti etäisyyden myötä.

Natriumlamppuväki voi varmaan jatkaa tästä: mitä on TOSI chilinkasvatus talvellakin..! :)

Oikeastaan natriumlappuja ei kannata käyttää jos haluaa tarjota juuri sellaista valoa joka vastaa parhaiten auringonvaloa. Natriumlamppuja on sekä suurpaineisia joissa on enemmän värisävyjä ja pienpaineisia (todella heikko väri, ällöttävän keltainen). Suurpainenatriumlamppuja käytetään kasvihuoneissa sen takia että ne tuottavat eniten lukseja tehoonsa nähden ja ovat näin suurissa tiloissa kustannustehokkaita.

Sisälle parhaimpiin ratkaisuihin kuuluu erilaiset induktiolamput jotka perustuvat sähkömagneettiseen induktioon. Induktiolampuista hinta/laatusuhteeltaan paras on elohopeapurkauslamput jossa toisiokääminä toimii elohopeahöyry. Parempi vaihtoehto on monimetallipurkauslamput jossa on elohopean lisäksi myös muista metalleja jolloin spektriviijoen suurempi määrää parantaa väritoistoa. Elohopealamput tarvitsevat kuristimen mutta monimetallilamput kuristimen lisäksi sytyttimen joka tuo oman lisäkikkailunsa. Kuristimen hinta on kappaleelta 20e/kpl, elohopealamput siinä 5-10e/kpl (80W-125W). Lisäksi täytyy olla kuumuutta kestävä kupu ja kanta (normaali E27 yleensä) ja jäähdytysharkko kuristimelle. Induktiolampuilla voidaan saavuttaa parhaimmillaan 60 000h käyttöikä mutta yleensä ollaan "vain" 20 000h iän paikkeilla.

Loisteputket ovat kyllä tutumpia mutta niitä pitää pitää lähellä kasveja ja aivan mitkä tahansa markettiputket ei kelpaa jos vakavaa talvikasvatusta harkitaan. Kunnon kasviputkissa on värilämpötila 5000K luokkaa.

Niin ja jos ei putket kiinnosta niin sekavalolamppu on myös yksi ratkaisu. Sekavalolampussa on yhdistetty sekä elohopeapurkausputki että hehkulanka. Tämä voidaan kytkeä suoraan verkkoon normaaliin kantaan. Sekavalolamppuja myydään siinä 100-160W paikkeilla yleisimmin joten ainoa erikoisvaatimus on todella korkeita lämpöjä kestävä kupu. Sekavalolampuilla päästään lähelle elohopeapurkauslampun värilämpötilaa mutta pienin kustannuksin.

Niin ja loppuun täytyy vaan sanoa että loisteputkilla pitää kasvit hyvin hengissä mutta ammattilainen sijoittaa myös tekniikkaan...  :p

Sai hiukkasen aikaa muuten selata kirjallisuutta ja nettiä ennenkuin kasvilamppujen salat alkoi aukenemaan...Nykyään olen tyytyväinen elohopealamppuvalikoiman omistaja. Tosin minulla on vasta ensimmäiset chilit itämässä mutta muita kasveja löytyy. Ja niillä on samat vaatimustasot valon suhteen.

Oisko sulla niitä nettiosoitteita, joista selvitit valaistusasioita? Itseä kiinnostaisi saada lisää tietoa noiden sekavalolamppujen käytöstä kasvatuksessa. Hinnat niissä ovat ainakin kohdallaan...
-Mickey

Monimetallilamppu on hyvä vaihtoehto kasvuvaiheeseen mikäli sähkölaskua ei tarvitse maksaa erikseen... muussa tapauksessa tässä toimii loisteputket, monista lajikkeista saa myös talvisin melkoisia satoja pelkillä loisteputkilla, kunhan putket ovat vain riittävän lähellä kunnollisen tuuletuksen kera.

Elohopelampuista (muutamaa erilaista kokeiltu) on kokemusta muttei nyt kauhean positiivisia kuitenkaan, kukitukseen sopii korkeintaan välttävästi.
Taitaa kyllä edelleen tuo suurpainenatriumlamppu kunnon polttimolla olla spektriltään sopivin lamppu chilienkasvatukseen (kukitusvaiheeseen) lisää tietoa asiasta esim. Dave DaWittin & Paul Boslandin kirjoissa.

Kasvihuoneilma & aurinko on se kovin juttu kuitenkin ;)

Philipsiltä löytyy ihan kivasti tietoa niiden kasvilamppuratkaisuista esim. täältä:

http://www.eur.lighting.philips.com/int_en....on.html (http://www.eur.lighting.philips.com/int_en/prof/aa/horti/products/documentation.html)

Vaikka nuo suosittelevat monimetallilamppua kasvatukseen ilman luonnonvaloa (mitä Suomi käytännössä talvella on on ;) ), päädyin itse tuohon Son-T Agro SpNa-versiooon ja olen ollut toistaiseksi hyvin tyytyväinen. Uusi viritys tosin minullakin, ensimmäinen sato kypsymässä.

Hola

Nuo sekavalolamput olisivat ostohinnaltaan aika edullisia. Paikallisessa rautakaupassa 250 w polttimo maksoi 12.50 e. Noihin ei tarvitse erillistä kuristinta eikä sytytintä, vaan ne kytketään tavalliseen kantaan (isoon tai pieneen molempia versioita löytyy). Netissä näytti olevan ainakin finnparttialla myös 500 w versioita, jotka tosin oli suhteessa paljon kalliimpi. Mielenkiinnosta voisi noita polttimoita kokeilla, mutta mistä löytyisi valaisin tuohon tarkoitukseen? Kaikki kaupan valaisimet/kannat kestää yleensä maksimissaan 100 w. Olisiko kellään lisätietoa asiasta?

-Mickey

Tavallisista kaupoista sopivaa kupua 500W sekavalolampulle ei ihan helpolla löydä, hyvä jos 125W mallillekaan. Kannattaa suunnistaa ehkä paikalliselle romikselle vähän penkomaan pinoja tai sitten hitsaa itse sopivan kuvun. Kannattaa muistaa vaan vääntää sopivan tuuletusreiät kuumalle ilmalle...ja lampunkanta pitää ehdottomasti olla keraaminen! Mikään tavallinen metalli/muoviyhdistelmä ei käy.Täytyy kuitenkin sanoa että 500W malli sisätiloissa alkaa olemaan jo riski tee-se-itse viritysten varassa.

En ole kuitenkaan aivan täydellisesti vakuuttunut suurpainenatriumlampuista...natriumin+paineen avulla valon spektri sisältää lähes kaikkia näkyviä osia mutta se on silti keltasävypainotteinen. Kasvi käyttää hyödykseen pääasiassa seuraavaa aallonpituusaluetta hyväkseen: 400-700?/nm varsinkin loppupäätä korostaen (punainen).

Keltaisen valon aallonpituus on 560?/nm paikkeilla joten se on ikääkuin "siltä väliltä". Jos valo on puhtaan valkoista se sisältää tasamääriin kaikkia aallonpituusalueita väliltä 380-760?/nm ja juuri tälläistähän auringonvalo on jolloin värienerottelu on mahdollisimman tarkka eikä vääristelevä. Jotkut kasviloistepukethan korostavat niitä värejä joita kasvi tarvitsee mutta ihmissilmä näkee tässä valossa kasvin värin vääristyneenä. Kuitenkin kaikki värisävyt ovan tarpeen, punaista vain käytetään tehokkaimmin hyväksi.

Aika pilkunviilaustahan tämä on mutta luulen että yleisesti kasveille sopii parhaiten monimetallilamput ym. jossa koko värikirjo on tasaisesti edustettuna mutta chili voi ehkä pitää na-lampuista eniten.

Eri kasvuvaiheissa spektrin on hyvä olla erilainen, esim kukittamisessa, johon SPNA sopii taatusti kuin "se sinne" kun chilejen(KIN?) kasvatuksesta puhutaan ihan käytännössä...

Tasaisesti kaikkia värejä sisältävän spektrin omaava polttimo voisi olla hyvä kompromissiksi, mutta ideaalistahan tämä ei todellakaan ole eri kasvuvaiheita ajatellen.

Monimetallivalaisimen sopivuus koristekasveille joiden tarkoitus on kasvattaa pääosin lehvästöä on sitten asia erikseen...

Mutta satoaville SPNA + joku kunnon spektrin omaava polttimo on tunnetusti tehokkain vaihtoehto satoavien kasvien kukitukseen ja sadottamiseen.
Siksipä niitä käytetäänkin useimmiten chilienkasvatuksessa mm. vesiviljely tai sisäkasvatus/kasvihuonetiloissa ympäri maailmaa, eikä suotta, suosittelen kokeilemaan.. ;)
Polttimon vain kannattaa olla spektriltään kukitukseen sopivin niin alkaa kotiviidakko kuhisemaan ja kohisemaan muutakin kuin lehteä.

Auringonvalon spektrikin muuten vaihtelee melkoisesti, vuorokauden ja vuodenajasta riippuen.

Mitkäköhän lajikkeet olisivat kiitollisimpia talvikasvatettavia, varsinkin kun valaistuksena on pelkästään loistareita/energiansäästölamppuja? Pepper gardenissa oli lähinnä maininta "miniatyyrilajikkeista" suositeltavina lajikkeina (mm. thai hot ja chiltepin). Miten olisi esim. C.Exile, Blackbirds eye (C.frutescens) tai Bolivian Rainbow?

Valaistuksena 2x18w loistarit ja 2-4x 21w ES:iä. Enempää ei yksiöön mahdu  :(

Hyvin onnistunee noiden kaikkien luettelemasi kanssa, tosin blackbird's eye:a en vielä laittanut itämään vaikka piti... no seuraavaan satsiin sitten.. :)
Mutta kaikki Frutescensit ovat pärjänneet mainiosti, oma african devilini pärjäsi _erittäin hyvässä_ kunnossa läpi talven ilman minkäänlaista lisävaloa... tulee jo Guatemalalainen tepin mieleen tuosta suorituksesta!

Lähinnä kun vain unohtaa ne kaupan tiskiltä löytyvät pitkälle jalostetut talven ajaksi niin pääpaino siirtynee ötököidenkasvattamisesta chilinkasvatukseen..

Bolivian Rainbow on koristeannuumiksi jalostettu ja täten täysin eri luokkaa kuin pääosin ruokakäyttöön jalostetut.
Hyvin pärjää talvet loisteputkien avulla.

Habanerosta on erittäin hyviä kokemuksia loistepukien avulla kasvatettuna, kunhan ei päästä kasvia venähtämään pitkäksi vaan pakottaa lehvästön leviämään pitämällä loisteputkia vain parin cm päässä kasvista.... ja muista kunnon tuuletus! :)

Itse laitoin jo esim. tuon Jukalta saamani Blackbird´s eyen kasvamaan ja ihan kivasti näyttää nuori taimi kehittyvän natikan alla. Vahva varsi jne. Nuo villimmät chilit ovatkin kovasti mieleeni. Osaakos kukaan sanoa kyseisestä kasvista että minkälaista siitä on odotettavissa?

Jukka, kiitokset rohkaisusta (niin ja siemenistäkin), taidan ensi viikolla laittaa exilen ja blackbirdin itämään. Lienevätköhän vain konstikkaita saada itämään, ottaen huomioon että molemmat ovat (kai) villichilejä? Ajattelin kokeilla GardenWebissä olevaa laiha tee-jääkaappi -menetelmää vai tarvinneeko vahvempia konsteja? Vrt. kasvatusohjeissa mainitut Tepinin hiomiset ja vetyperoksidikikkailut ???

Mulla blackbird iti melko helposti loisteputkien alla. Aika omituisen näkönen otus.. sirkkalehdet muuttuivat punertaviksi parissa päivässä. Luulin jo, että se heitti henkensä, mutta kyllä se näyttää uusia lehtiä vielä pukkaavan.

Mutta baccatumin p**keleet ei idä sitten millään...

Joo kyllä se värinmuutos mustanpunaiseksi kuuluu kai asiaan koska mullakin se tekee niin. Itse kasvista kun ei vaan ole infoa saatavilla mistään, kiinnostaa sen jalostusmäärä yms. turha tieto.

Tuskimpa nyt niin konstikkaita nuo saada itämään että moisia kikkailuja tarvitsivat.... chacoenset & exilet itäneet kyllä kohtuuprosentilla.
Konstikkaimmatkin olen itse saanut itämään parhaiten ilman mitään sen kummallisempia vippaskonsteja, multaan vaan hautomaan kunhan pysyy lämpö ja kosteus (eli mutaisuus) yllä... edelleen parhaiten toimiva lämpö ollut n. 27...29 välillä.

Ei ole tarvinnut edes vedessä liottaa, edes galapagoenseja tai schottianumia taikka tovariita jotka kyllä lasken hankalempaan kastiin... tepinit ovat vieneet aikaa mutta nekin ovat itäneet kunhan on vain malttanut odottaa.

Kaikenlaisella sähläyksellä tulee helposti vain huononnettua itämisprosenttia sekä vaurioitettua herkkiä taimia...
Jos nyt haluaa leikkiä pa#kalla niin suosittelevat linnunjätöksistä tehtyä kastiketta tepineihin.... :)

Baccatumit saattavat olla erityisen herkkiä tuosta lämpötilasta kun ennen lämpömittarivirityksiä muistelisin että ne olivat ainakin pirun hitaita... siispä jälleen suosittelen tuota mittaria jossa mukana anturi jonka saa multaan... mullassa kun on usein aivan eri lämpötila kuin siinä ilmassa vierellä....

Yksi itävyyttä parantanut konsti on ollut mullan puhdistus kiehuvalle vedellä ennen siementen  laittamista multaan...
Pidentänyt selvästi mullan "idätyskelpoisuuselinikää"(!)

Parempi lopettaa tähän.. :)

Noin, pistinpä reilu viikko sitten Blackbird's eyen, Exilen ja C01379:n itämään ja nyt on lintu ja C0 itänyt (vaikka C0:n siemenet olivatkin kärsineen näköisiä). Blackbirdin idettyä siirsin sen lamppujen alle ja vähän ajan päästä koitin tihrustaa kelmun alta kun ei mitään näy.. kunnes otin kelmun pois ja huomasin pikimustan idun terhakkaana keskellä astiaa! Ihme lajike, en olisi ikinä uskonut ihan tuollaista näkeväni.

En sitten viitsinytkään alkaa teen kanssa leikkimään, ei muuta kuin kaktusmultaa kertakäyttömukiin ja vedenkeittimestä kiehuvaa vettä päälle. Liejun jäähdyttyä siemenet (1-2 per astia) sisään ja vessan kaapin päälle muhimaan...

Lainaus käyttäjältä: "Jukka"Yksi itävyyttä parantanut konsti on ollut mullan puhdistus kiehuvalle vedellä ennen siementen  laittamista multaan...
Pidentänyt selvästi mullan "idätyskelpoisuuselinikää"(!)

Kokeilin tuossa idättäessäni mullan "säteilyttämistä" mikrossa, ajatuksena tuhota mahdollisia tuholaisia ja mikrobeja. Saa nähdä minkälaisia mutantteja purkeista nousee, vai nouseeko ollenkaan :D[/color]

Ei se mikro niitä mikrobeja tapa tai "mutatoi", vaan lämmittää ;)

Bakteerien tappamiseen tarvitaan ihan kunnon kuumennus.

Lainaus käyttäjältä: "Janne"Ei se mikro niitä mikrobeja tapa tai "mutatoi", vaan lämmittää ;)

Bakteerien tappamiseen tarvitaan ihan kunnon kuumennus.

Vitsi vitsinä. Eivät nuo teknillisen fysiikan opinnot insinöörille sentään ihan vieraita ole :;):  Vakavasti puhuen ajattelin kunnon "mikrotuksen" ajavan saman asian kuin keittäminen. Ainakin multa oli parin minuutin paahtamisen jälkeen todella kuumaa.[/color]

Tässä threadissa on ollut puhetta tuosta blackbird's eyestä..

Oma blackbird's eye on nyt hyvässä vauhdissa pukkaamassa hedelmää. (Tummanpunaisia/ruskeita marjoja) Mutta minkä värisiä noiden pitäisi olla kypsinä? Onko odotettavissa jotain "välivärejä" bolivian rainbowin tyyliin? Maku/Tulisuusarvioita?

Lainaus käyttäjältä: "Wiski"Tässä threadissa on ollut puhetta tuosta blackbird's eyestä..

Oma blackbird's eye on nyt hyvässä vauhdissa pukkaamassa hedelmää. (Tummanpunaisia/ruskeita marjoja) Mutta minkä värisiä noiden pitäisi olla kypsinä? Onko odotettavissa jotain "välivärejä" bolivian rainbowin tyyliin? Maku/Tulisuusarvioita?

Itse en ole vielä antanut kukkia, mitä nyt  yhden kukan jonka sittemmin nypin pois.. ja kukka oli violetti. Tästä tuli epäilys että kyseessä on C.annuum, toisin kuin paketissa luki (frutescens). Eipä tietenkään olisi eka kerta kuin lajimääritykset ovat päin honkia.

Saisitko tuosta puskastasi napsittua kuvaa? Olisi kiva nähdä millaiselta muiden blackbirdit näyttää (itsellä ei ole oikein kuva-aparaattia)[/color]

Ikävän yleisesti frutescens on määritelty annuumiksi.
Ties kuinka monta cayenneä olen idättänyt ihan vain siksi että pakkauksessa luki C.Frutescens ja jokin koodi... :)

Näiden risteymät saattavat sitten olla ihan mitä sattuu,
Erityisen paljon vastaan on tullut C.Chinense / C.Frutescens risteymiä, jotka ovat pysyneet tuossa muodossaan jo sukupolvien ajan (lajike on "stabilisoitunut" eli eivät muutu enään niinkuin hybridit tekevät ensimmäisten sukupolvien aikana) ja juuri tästä syystä tämä annuum-frutescens-chinense kompleksi on haluttu yhdistää omaksi suvukseen.

Saapa nähdä mikä tulee olemaan seuraava risteytysprojektini, aivan varmasti jokin hieman eksoottisempi kykkerö tällä kertaa... mahtaa idätyksestä tulla hankalaa! :)

Napsin parit kuvat tuosta blackbirdistä. Näemmä marjat ovat hiljalleen muuttumassa ruskeanpunaisista vihreiksi, eikä toisinpäin niinku luulis.

BBE1 (http://212.246.108.150:8080/~wiski/bbeye/P3030082.JPG)
BBE2 (http://212.246.108.150:8080/~wiski/bbeye/P3030080.JPG)
BBE3 (http://212.246.108.150:8080/~wiski/bbeye/P3030076.JPG)
BBE4 (http://212.246.108.150:8080/~wiski/bbeye/P3030078.JPG)

Nuo ovat isoja 600 Kb kuvia.

Tutun näköinen taas kerrassaan. :)

Käsittääkseni tuokin oli villilaji.

Jälleen yksi esi-isä tutuille koriste-annuumeille jotka ovat tuttuja kaikille chilipäille, tyyliin: Bolivian Rainbow, Numex Centennial & kumpp.

Pari toista villiä purppurakukkaista annuumia: Black Coban ja Black namaqueland, joka Chilechickin mukaan kasvoi jossainpäin maailmaa "niittynä".
Kuulostaa kauniilta paikalta :)

Jeps, nuo marjat ovat aluksi tummia, sitten muuttuvat vihreiksi ja lopulta punaisiksi. Tulisuutta on _riittävästi_  ja maistuu niin perhanan pahalta :)

Eikös SpNa olisi kyllä parempi vaihtoehto, kuin monimetalli tai tuo ikivanha elohopea. Elohopeassa suuri turvallisuus riski usein..
Spektriltään ainakin minun käsityksen mukaan Suurpaine Natrium -valaisin olisi paras varsinkin kukkimisvaiheessa..?
jo 250w natikassa lumenimäärä kohoaa paljolti korkeammalle, kuin monimetallissa.
Sähkönkulutus toki saattanee olla suuri, mutta uskon että lapsukaisenne (chilit) pitänevät enemmän spna:sta, kuin monimetallista. Toki monimetalli sopisi alkuvaiheille paremmin ja kukinta vaiheessa spna.

Korjatkaa jos olen täysin väärässä....

Hei!


Mulla on ollut hieman taistelua porukoitten kanssa siitä, että lampusta ei olisi mitään "hyötyä" ja auringonvalossa kasvaa paremmin. Itse tiedän kuitenkin, että ne eivät saa tarpeaksi lämpöä tuosta saavin päältä, johon aurinko paistaa aina iltapäivisin ja iltaisin (eteläpuolella).

Näyttäkää kotkankyntenne tehkää pieni, tiivis pakkaus jota käytän aseena. Eli selitätte lyhyesti ja ytimekkäästi mitä etuja loisteputket ja muutenkin valaistus antaa.



Nimimerkillä "Tietää itse, saisi vaan muutkin uskomaan"

En nyt mitään tietopakettia jaksa väsätä, mutta lyhykäisyydessäänhän asia nyt vaan on niin että Suomessa eivät chilit ympäri vuoden käytännössä pärjää ilman lisävalaistusta. Tai jos pysyvätkin joten kuten hengissä, eivät ainakaan menesty eli tuota hyvin satoa. Riippuen asunnon sijainnista kesäkuukausina luonnonvalo voi riittää - tai sitten ei.

Talvisin ilman lisävaloa voi korkeintaan toivoa että osa yksilöistä selviäisi hengissä, menestymisestä tai sadosta on turha haaveillakaan ilman voimakasta lisävalaistusta.

Lainaus käyttäjältä: "sim"En nyt mitään tietopakettia jaksa väsätä, mutta lyhykäisyydessäänhän asia nyt vaan on niin että Suomessa eivät chilit ympäri vuoden käytännössä pärjää ilman lisävalaistusta. Tai jos pysyvätkin joten kuten hengissä, eivät ainakaan menesty eli tuota hyvin satoa. Riippuen asunnon sijainnista kesäkuukausina luonnonvalo voi riittää - tai sitten ei.

Talvisin ilman lisävaloa voi korkeintaan toivoa että osa yksilöistä selviäisi hengissä, menestymisestä tai sadosta on turha haaveillakaan ilman voimakasta lisävalaistusta.

Jonkinlainen lisävalo parantaa tosiaan etenkin annuumien selviämismahdollisuuksia suomen talven pimeydestä sisätiloissa, mutta lohduksi niille jotka eivät halua/voi viritellä edes loisteputkisysteemeitä: kyllä moni lajike selviää pakon edessä vaikkapa tavallisessa huonevalaistuksessa, kunhan samaan aikaan eivät ötökät iske pahasti. Sivuvaikutuksia toki syntyy; epänormaalia kasvua ja kaikenlaista, mutta sen sijaan että sanoisin voimakkaan lisävalaistuksen olevan välttämätöntä ympärivuotiselle chilinkasvatukselle, sanoisin sen vain tekevän hommasta helpompaa ja tuloksista parempia. Ja kuten sanottu, talvisatoa ei kannata ilman natikoita odotella...

Tommikin näemmä kuvioissa jälleen, terve vaan taas! :)

Tuo talvisadotuskin onnistuu kyllä yllättävänkin hyvin pelkillä loisteputkilla mikäli niitä on riittävästi ja kasvit ovat otollisen muotoisia.

Itse meinaan alkaa kyllä panostamaan sadotusta vahvasti kesään, mutta tietysti kun ajattelee pidennettyä kasvarikautta ja kyllin aikaista idättämistä niin käytännössä itse kasvatuksesta tulee ympärivuotista, eli pitkään ei tarvitse peukaloita pyöritellä, kuukauden-puolentoista loman tuossa saa ehkä tuurilla pidettyä kasveista... :)

Tuleepahan nollattua sentään kasvit pääosin loppuvuodesta, muutamaa pakollista lukuunottamatta kaikki pääsevät tunkiolle.

Ensi vuodesta tuleekin ainakin osittain vahvasti rocoto-painotteinen, saapa nähdä... :)