Nyt kun on kylmää tullut ja kylmää luvassa, oli sitten aika jättää tällä hetkellä ainoa chiliparveni lasitetulle parvekkeelle ja katsoa mitä tapahtuu. Olen poistanut lasien eristeitä, eli parveke vuotaa kuin seula. Siellä onkin käytännössä yhtä kylmää kuin ulkosalla. Tilanne vaati jo pari yötä sitten 500W apulämmittimen käyttöä. Tosin, samaisesta syystä, sen hyöty taisi olla yhtä tyhjän kanssa. Toinenkaan 500W pakkasvahti ei asioita hetkauta. Opetus: jos parveketta meinaa käyttää kasvihuoneen tapaisena, se on eristettävä kunnolla. Asia myös onnistuu - viime vuodelta hyviä kokemuksia.

Tämän reality-shown tähdet esitellään:
-----------------------------------------
- Capsicum lanceolatum, Guatemala
- Capsicum flexuosum  (PI-631154 ja GRIF15020, Paraguay)
- Capsicum cardenasii (CGN-20497, Bolivia)
- Capsicum rhomboideum, Väli-Amerikka
- Capsicum sp. (isomarjainen Ulupica, Bolivia, 2 kasvia)

Kun ulkolämpötila laski -5 C paikkeille, parvekkeen lämmöt karkasivat eristämättömien lasien vuoksi harakoille - ja keskimäärin noin +1.5 asteeseen (lämpömittarin anturi oli vasemmanpuolisen, eli c.lanceolatumin oksilla). Alin näkemäni lämpötila oli +0.3 C, mutta on aivan mahdollista, että digitaalinen elohopea on käynyt alempanakin. Hoksasin nollata mittarin min/max tulokset vasta äsken...

Eli nollassa ollaan käyty. Miten tämä harvinaisuuksien tarha on käyttäytynyt? Se on saanut sopeutua kylmään pitkän aikaa, eli kesästä saakka.

Ensinnäkin, kaikki kasvit ovat vielä onneksi elossa. Ainoastaan c.cardenasii ja iso Ulupica (lähisukulaisia) osoittavat selvästi mieltään. Ne eivät todellakaan pidä kylmästä. Asia oli sinänsä tiedossa jo aiemmilta vuosilta. Näistä ei siis varmastikaan ole Aji Perkeleen aineksiksi! Täytyykin pitää molempia tarkasti silmällä, sillä ne voi helposti tappaa kylmällä. Ainakin cardenasiin.

Mutta ne muut... Niillä ei ole 0 asteen tuntumassa mitään näkyviä ongelmia. Rhomboideum, lanceolatum ja (tuskin yllättäen) molemmat flexuosumit voivat aivan mainiosti.

Pitää katsoa, miten pitkälle tätä testiä uskaltaa viedä. Menetin jo kerran flexuja lukuun ottamatta kaikki parvekkeella olleet chilini, kun lämmityslaite petti ja parvekkeelle pääsi pitkäksi aikaa -25C.

Veikkaan, että nämä -25C "veteraanit", kaksi flexua pärjäävät aivan mukavasti parvekkeellani, teen sitten melkein mitä hyvänsä. Ne ovat soturiainesta. Mutta lancen ja rhombon kylmänkestävyys on kiintoisa kysymys sekin. Se ei ole varmasti samaa tasoa kuin flexulla, mutta mihin ne kykenevät?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 23, 2010, 01:13:40 apNe ovat soturiainesta.

Onko mahdollisesti kyseessä se kuuluisa paremman geenipoolin fenotyyppi?  ;D

jos tutkimuksia uskallat jatkaa, niin tuota flexuosumiahan voisi pitää siellä viileässä pidempäänkin. Niin näkis miten se käyttäytyy. Ehkä se selviäisi jopa talven yli pienessä pakkasessa, jos eristystä olisi parvekkeella.

Täytyy katsoa. Sillä nuo flexut eivät ole kyenneet tekemään siemeniä tänäkään vuonna lainkaan. Eikä niitä ole suomessa montaakaan kasvatuksessa. Niiden turha tappaminen pakkaskokeisiin ei taitaisi olla hyvä idea.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 23, 2010, 11:11:26 ap
Täytyy katsoa. Sillä nuo flexut eivät ole kyenneet tekemään siemeniä tänäkään vuonna lainkaan. Eikä niitä ole suomessa montaakaan kasvatuksessa. Niiden turha tappaminen pakkaskokeisiin ei taitaisi olla hyvä idea.

Totta. Turhaahan se olisi. Näistä täytyisi ottaa pistokkaita ja tehdä kokeita niillä. Ymmärtääkseni tämä kasvi voi kestää kylmää pidempäänkin.

Niin ne eivät saaneet tehtyä siemeniä edes toistensa kanssa? Voi olla että ne vaativat jotkut tietyt olosuhteet tuottaakseen mitään.

Pistokkaita paljon vaan talteen, antaa tutkimusten jatkua =))

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 23, 2010, 16:38:00 ip

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 23, 2010, 11:11:26 ap
Täytyy katsoa. Sillä nuo flexut eivät ole kyenneet tekemään siemeniä tänäkään vuonna lainkaan. Eikä niitä ole suomessa montaakaan kasvatuksessa. Niiden turha tappaminen pakkaskokeisiin ei taitaisi olla hyvä idea.

Totta. Turhaahan se olisi. Näistä täytyisi ottaa pistokkaita ja tehdä kokeita niillä. Ymmärtääkseni tämä kasvi voi kestää kylmää pidempäänkin.

Niin ne eivät saaneet tehtyä siemeniä edes toistensa kanssa? Voi olla että ne vaativat jotkut tietyt olosuhteet tuottaakseen mitään.

Aji Infernon dilemma taitaa olla, että risteydyttyään lajikkeet eivät olisi enää puhtaita, oikeita villichilejä, vaan vain jalostettu Aji Perkele. Toisille lajipuhtaus ja lajien säilyttäminen ovat itseisarvoja. Maku- ja arvokysymys. :)

Kai olet suojannut ne ruukut ja kasvit hyvin tai edes jotenkin, aika hiljaista taitaa olla sellaisenaan suojaamattomissa ruukuissa parvekkeolosuhteissa juuri yhtään minkään kasvien selviäminen, vaikka olisivatkin muuten suomen olosuhteisiin sopivia?

Ei suojausta. Katson mitä tapahtuu, koska luonnossakaan niillä ei olisi keinotekoisia suojia.

Mielenkiintosta juttua.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - marraskuu 23, 2010, 23:32:51 ip
Ei suojausta. Katson mitä tapahtuu, koska luonnossakaan niillä ei olisi keinotekoisia suojia.

Kyllähän niitä kasvien juuria suojaa luonnossa huomattavasti isompi maamassa ku mitä parvekkeella purkissa kasvatettaessa ja lisäksi vielä mahdollinen lumipeite. Ajattelis että ruukussa vetää melko nopeasti juuret jäähän vähäkää pitemmillä pakkasilla.

Mutta luonnossa ne ei kai olis niissä ruukuissa, vaan suoraan maassa.
Lisäänpä, että edellinen kommentti oli juuri, mitä tarkoitan.

Tätä minäkin hain. Avomaalla maa- ja lumipeitteen alla on kasvin juuristolla olot kovillakin pakkasilla paljon paremmat kuin suojaamattomassa ruukussa parvekkeella, jossa juurien lämpötila on aika pitkälti sama kuin ilman lämpötila. Suhtkot mututuntumalla mennään, enkä ole kasvien parveketalvetusta koskaan koittanut, mutta melkein uskallan väittää että moni suomen oloissa hyvinkin pärjäävä kasvi, sanotaan nyt vaikka omenapuu, ei selviäisi suojaamattomassa ruukussa parvekkeella.

Menee aika kauas chilistä, mutta huomasin juuri tämän ruukkuefektin ruohosipulilla kahtena viime talvena. Saman yksilön juuristo selvisi toissatalvesta parvekkeella ruukussa ja sipuli lähti kasvamaan keväällä 2009, mutta viime talvi oli liikaa. Toissatalvena minimilämpätila oli -15 luokka ja viime talvena lähes -30. Maassa kasvava ruohosipuli pärjää hyvin Lapissakin, joten maan lämpimyydellä on todella paljon merkitystä.

Tähän nyt voinee pistää käyrät kuinka paljon maaperä pitää lämpöä. Mittausdataa kasvarin lattiasta, pohjalla 50 mm EPS, jonka päällä noin 15 cm hiekkaa. Lämpöanturi noin 10 cm syvyydessä. Kun ulkolämpötila kävi kymmenessäkin pakkasasteessa, niin lattian lämpö ei tippunut oikeastaan yhtään. Nyt kun sitten käytiin jo -18 asteessa ulkona, niin lattiakin jäähtyi -6 asteeseen. Yksinkertainen muovi kasvarissa ei paljon lämpöä pidätä näillä keleillä, pilvisyydestä riippuen ulkolämpötilaan nähden +-2 astetta, vaikka lattia paljon lämpimämpi vielä olisikin.. Nähtäväksi jää kuinka tämän virityksen kanssa keväällä käy.

(http://calm.iki.fi/lattialampo2w.png)

WildChilli.eu (http://www.wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=26&t=205&start=20#p4793):n puolella on samanlaiset testit menossa.
Lance koki ainakin karun kohtalon. Flexu se vaan porskuttaa ja kypsyttää marjoja pakkasesta huolimatta.

Oiskohan kellään jääny muutamaa CGN 20497 siementä taskunpohjalle pyörimään?
Kiinnostais kovasti kokeilla.

No muistaakos herra Inferno että mites sillo pari vuotta sitten pakkasessa olleille villeille kävi? :D

Lainaus käyttäjältä: Cheini - lokakuu 05, 2013, 22:07:00 ip
No muistaakos herra Inferno että mites sillo pari vuotta sitten pakkasessa olleille villeille kävi? :D

Muistaapa hyvinkin! Flexuosumit eivät olleet moksiskaan viikosta noin -25 astetta. Kaikki muut kuolivat. Yllättävää kyllä, jotkut chinenset ovat sitkeämpiä sissejä kuin ensin näyttää, eli voivat näytellä kuollutta kylmässä, mutta toipua siitä. Sama pätee Tepineihin ja joihinkin muihin. Kylmänarimpia olivat säännönmukaisesti karvalehtiset lajit, kuten pubescens, galapagoense ja praetermissum, sekä toisaalta pienimarjaiset Ulupivat mallia cardenasii ja eximium.

mielenkiintoista sekä odotettavaa samaan aikaan. :)
Ootko / onko joku kokeillu niitä .. mikähän se oli Leaf Coat? tai vastaava suihke lehdille,
pitäis tuoteselosteen mukaan vaikuttaa positiivisesti vastustuskykyyn ja kylmänsietoon.

Eihän sillä jalostuksen kannalta merkitystä ole. Voisi vaan kasveja pitää syksyllä pidempään ulkona jos osoittautuis toimivaks.

Onkos ketään yrittänyt istuttaa Flexua ihan maahan talveksi (etenkin Etelä-Suomessa) ja katsoa kuinka se sielä lumen alla selviäisi ensi kevääseen? Ja jos tiputtaakin lehdet niin tokeneeko siitä ja lähtee uudestaan käyntiin? Kun tuossa on kyllä testiä (vaikkakin vähäisen) yläpuolella, mutta nekin parvekkeelta paljaassa ruukussa ja muutaman vuoden takaa..