https://lh5.googleusercontent.com/lQdb71bZKNyHwTx_4itKrbwHOQsIK0j4mD3S9SrUsrnTVIlXMXLT2ljhjGW44iCqbuim70lX9orrZUieV1SsTRpYdg=s512 (https://lh5.googleusercontent.com/lQdb71bZKNyHwTx_4itKrbwHOQsIK0j4mD3S9SrUsrnTVIlXMXLT2ljhjGW44iCqbuim70lX9orrZUieV1SsTRpYdg=s512)

Tuossa siis ois parvekelaatikot yhdistetty kahdella putkella jokainen, yläputki jotta täyttyvät haluttuun korkeuteen, alaputki että tyhjenevät. Näin ollen vesi tasaantuu kaikissa samalle tasolle ja yksi ylävuoto ja poistoputki riittää.

Edut:
Yksi reso riittää monelle (pitää vaan olla riittävän iso)
Yksi pienitehoinen pumppu riittää vaikka 100 parvekelaatikkoon (eikös joo?)
Hyvin yksinkertainen tehdä
Helppo laajennettavuus esim. sitä mukaa kun kasvit kasvaa

Modattavaa: Järjestelmä bioponiseksi - tarvitseekohan sillon resoa hapettaa erikseen että bakteerit viihtyy?

En saanut google docsista kuvaa suoraan linkattua, toiminee näinkin.

Jos jätät nuo ylemmät yhdysputket pois pääset pienemmällä vaivalla.

Eli toimii. Tuosta voi vielä yksinkertaistaa siten, että tekee pinnantasauksen erillisellä U-putkella laatikoiden ulkopuolelle. Näin ei tule kuin kaksi reikää per laatikko ja kasvatusjärjestelmän laajennettavuus paranee.

Jos jättää ylemmät putket pois niin täyttyykö muut laatikot alaputkea korkeammalle? Täyttyy sit kai... :)

Täytyy sanoa etten u-putkihommaa ymmärtänyt - miten eroaa nykyisestä suunnitelmastani? 2 reikää siinä nykyisinkin on kun alaputki riittää (niinkuin todennäköisesti on tarkemmin ajatellen...).

Kuva kertoo varmaan enemmän kuin tuhat sanaa.

Pärjäät myös yhdellä reiällä per parvekelaatikko, mutta putken haaroitus pitää tehdeä laatikoiden ulkopuolella ja mieluiten resossa vuotoriskin pienentämiseksi.

Tuossa kuvaa:
https://picasaweb.google.com/tonsormu/ParvekeEbbi?authkey=Gv1sRgCNirp8vp3tz0cg&feat=directlink

Pumppu jaksaa painaa vettä U-putken tasalle, jonka jälkeen vedenpinta koko tsydeemissä ei enää nouse. Näppärää! :)

Kiitos näkemyksistä!

Tuntuu kuitenkin vähintään helpolta tehdä yks poistoletku kun tuommonen U-letku, vaikka mainio idea toki sekin. Veden pinnan tasoa vois toki myös sillä säätää... hyödyllistäkin?

Yksi asia on toki mikä pitää ottaa huomioon tuossa yhden pumpun seikassa. Yhdellä pumpulla kestää pirun kauan, jos ruukkuja laittaa liian monta systeemiin sarjassa.

Voit toki hommata tehokkaamman pumpun, mutta silloin putkissa pitää olla riittävästi kapasiteettia siirtää vettä nopeammin kuin pumppu pumppaa ensimmäiseen ruukkuun.
Muuten voi olla että tulee vedet yli äyräiden, tai sitten liian pienen ajastuksen tuloksena viimeiset ruukut eivät täyty kunnolla ennen kuin alkavat jo vuotaa tavaraa pelkästään ulos pumpun sammuessa.

Hyvän kuuloinen systeemi, jota hiomalla saa varmasti satoa aikaan. Periaatteessahan tuon voisi toteuttaa jonkinmoisena nft-sovelluksenakin kallistettuna hieman, jolloin tuota Leksi80 kuvailemaa "ei ehtinytkään kaikki laatikot täyttyä" -ongelmaa ei tulisi. Pienelläkin pumpulla pärjäisi varmasti. Kannattaa kuitenkin laittaa samanlaiseen lannoitesettiin tyytyväisiä chilejä noihin kasvamaan, kun samasta resosta saavat voimansa. Tuskin kauheaa merkitystä, mutta aina voi hifistellä. ;D

Yhdyn mohlan sanomaan tuosta ravinneseoksen valinnan ongelmasta vain yhden reson järjestelmässä.

Itselläni onkin juuri siitä syystä tulossa ainakin toinen ebbi rinnalle, jotta voin aina kukkivan "pariskunnan" ottaa toiseen ebiin, jossa on kukkimista ja satoa enemmän kosiskeleva ravinneseos käytössä.

Typpipohjaisessa seoksessa on se heikko puoli, että liiallinen typpi(vegetatiivisen vaiheen ravinnemäärillä) tietääkseni vaikuttaa makuun heikentävästi, tehden hyvin kitkerän makuisia tuotoksia jos typpeä on liikaa kypsymisvaiheessakin.

Alkukaudesta on myös se etu, että vaikka molemmissa on vegetatiivinen seos, koska mikään ei vielä kuki, niin voi laittaa kahta selkeästi toisistaan eroavaa ravinnevahvuutta ilman että heikommat kärsivät, tai vahvemmat kasvavat hitaammin kuin on mahdollista.
Esim itse tapoin pari Rocotoa pari kuukautta sitten aeroponisessa hydrossa Chinenselle tarkoitetulla liian vahvalla seoksella. Nykyään laitan rocotoille hydroon EC-mittarin mukaista 0,6-0,7 yksikön seosta ja chinenseille ja vastaaville 1,2-1,3 yksikön tuntumassa. Näin homma pelaa oikein hyvin ja voisi kohta kokeille selkeästi suurempiakin seoksia hyvin kasvaville, jotta löytyy rajat.

Hyviä pointteja. Hyvä puoli systeemissä on kyllä mukautuvaisuus - aika helposti saa vaikka pari laatikkoa irrotettua ja lykättyä oman resonsa.

Onkohan kuitenkin näin että bioponisessa systeemissä ravinnevahvuudet eivät ole niin ongelma ja jopa rocoto & jättikasvuinen chinense pärjäisivät samoilla liemillä jos käytetään bioponista lannoitusta?

"The first day, with a dose of 2 ml/L added to a "normal" tap water, you will obtain a reading around 0.65 (0.6 to 0.7). This low conductivity is generally enough.
• During the next 5 to 6 days, daily add a homeopathic dose of nutrient (1 ml/L). This dosage will not affect your EC.
• After this period, only add nutrient when your EC goes under 0.7 : at that stage add 2 ml/l again, as you did in the beginning"

Tosin:
"If there is too much organic matter in the solution, a rise in temperature could increase conductivity to a level that will kill your plant."
...Joten resoa ei parane jättää ihan kuumimpaan auringonpaahteeseen

Lainaus käyttäjältä: mohla - maaliskuu 09, 2011, 23:13:31 IP
Hyvän kuuloinen systeemi, jota hiomalla saa varmasti satoa aikaan. Periaatteessahan tuon voisi toteuttaa jonkinmoisena nft-sovelluksenakin kallistettuna hieman, jolloin tuota Leksi80 kuvailemaa "ei ehtinytkään kaikki laatikot täyttyä" -ongelmaa ei tulisi. Pienelläkin pumpulla pärjäisi varmasti. Kannattaa kuitenkin laittaa samanlaiseen lannoitesettiin tyytyväisiä chilejä noihin kasvamaan, kun samasta resosta saavat voimansa. Tuskin kauheaa merkitystä, mutta aina voi hifistellä. ;D

NFT:tä olen myös miettinyt, tämä vaikuttaa helpommin laajennettavalta / yksinkertaisemmalta ellei puhuta yhdestä parvekelaatikosta. Niitäkin on kyllä aika pitkiä saatavilla.

Hitaasta täyttymisestä ei kyllä varmaankaan ole haittaa? Mitäs siitä jos pumppu putputtaa vartin? :)

Vielä yksi kysymys: Eikö reson täydy olla aika jumalattoman iso? Monta parvekelaatikkoa jos on niin haihdutus lasitetulla parvekkeella kesän kuumuudessa on varmaan aika hurjaa. Joten reson täytyy olla suurensuuri, tai samalla systeemillä putkella yhdistettynä toinen reso siihen, tai sitten kun on kotoa poissa niin pitää olla varareso josta ajastimella pumppu pumppaa vettä varsinaiseen resoon?

Noita parvekelootia tulee ehkä... ~7.

Lainaus käyttäjältä: Bubblejet - maaliskuu 12, 2011, 09:54:53 AP
Vielä yksi kysymys: Eikö reson täydy olla aika jumalattoman iso? Monta parvekelaatikkoa jos on niin haihdutus lasitetulla parvekkeella kesän kuumuudessa on varmaan aika hurjaa. Joten reson täytyy olla suurensuuri, tai samalla systeemillä putkella yhdistettynä toinen reso siihen, tai sitten kun on kotoa poissa niin pitää olla varareso josta ajastimella pumppu pumppaa vettä varsinaiseen resoon?

Noita parvekelootia tulee ehkä... ~7.

Nyrkkisääntönä sisätiloissa reson tulee olla 3 kertaa suurempi kuin altaan tai altaiden yhteissumman.
Käytännössä siis on hävikkivaraa, ennen kuin pumppu alkaa lykkäämään vain ilmaa.

Ulkokäytössä kuumaan kasvariin yms. ottaisin kyllä pelivaraa reilusti, jos et ole ahkerasti hääräävää sorttia, joka on aina kotona.

3x määrään otetaan huomioon se, että allas on täynnä soraa?

Esim Parvekelaatikko 80 cm
Mitat: 800x160x130 mm on 16.64 litraa (jos täyttömäärä varmaan puolet sorasta johtuen kylläkin)...
x7 = 116.5... x3 = 349.5 litranen reso.

Aika pirun iso.

Lainaus käyttäjältä: Bubblejet - maaliskuu 12, 2011, 11:05:07 AP
x7 = 116.5... x3 = 349.5 litranen reso.

Aika pirun iso.

No miulla on kuution säiliö varattuna "vesileikkeihin"  ;D. Eikä se 350 litraa nyt kovin suuri ole, jonkun keskiverto akvaarion verran .

Ja vielä yksi syy miksi ei kannata jättää resoa liian pienelle toleranssille on se seikka, että kun vettä poistuu kulutuksen ja haihtumisen seurauksena, niin ravinnepitoisuus kasvaa vastaavasi väkevämmäksi. Jos on nuoria taimia ebbissä ja antaa mennä liian pienen reson liian tyhjäksi, niin se saattaa tappaa herkemmät taimet.

Tekee kerralla reilusti tilaa niin hyvä tulee. 500 litraakin kuulostaa suurelta, mutta kun löytää sopivan muotoisen säiliön, tai hyvän paikan minne sen pääsee jemmaamaan, niin se ole ongelma. Esim kaivaa maan sisään vaikka kuinka ison säiliön ja pumpulla tyhjentää, huuhtelee ja pumppaa uudet ravinteet sisään. Simpppeliä ja vaivatonta, joskin vaatii hieman alkupääomaa ja viitseliäisyyttä. Tämä on toki ääripää koossa, mutta tällä vain haluan painottaa, että "if there's a will, there's a way" =)

Kuutio vettä 7 laatikkoa ja parveke. Tuolla yhdistelmällä suosittelisin kyllä totisesti harkitsemaan nft, tai dripperi systeemiä. Voi loppupeleissä olla helpompi toteuttaa ja vähemmän mahdollisuuksia mennä vikaan toteutuksessa. Itte oon viritellyt erilaisia useamman laarin systeemeitä ja ebbin kohdalla tulee kyllä eniten yllätyksiä, kun ruvetaan tekemään jotain monimutkaisempaa, kuin yksi laari. Voi olla tietysti, että tuo toimii, mutta pienetkin tasoerot, virtaumaerot laarien yhdysletkujen välillä ja muut muuttujat johtaa todella helposti pumppaussyklin aikana johonkin poikkeavaan tilanteeseen. Virtauma ei edes ole vakio, kun parhaidenkin skriinien eteen kertyy väliainetta ja tämä muuttaa käytöstä. Ikävä kyllä kaikki häiriöt johtavat yleensä siihen, että vesi pakkautuu johonkin pisteeseen enemmän kuin muuanne ja sitten tulvii kevytsorat lattialle. Nämä ongelmat on toki ratkaistavissa pumppaus aikaa ja virtaumaa säätelemällä, mutta en kyllä lähtisi 7 astialle virittelemään tätä.

Loppupeleissä ebbissä kuitenkin liikutellaan tavallaan ihan turhaan tosi suuria vesimääriä. Pikku virittelyllä dripperiletkut joka kasville, pikkupumppu tiputtelemaan joka kasville, tai sit nft vesikalvo virtaamaan noiden läpi ja molempiin paluuvirtausletkut resoon. Sinne ei virhetilanteessakaan koskaan mene kerralla montaakaan kymmentä litraa vettä ja homma toimii.

Lähinnä siis pointtina, miksi tehdä ebbi tässä tapauksessa?

Lainaus käyttäjältä: tonttu - maaliskuu 12, 2011, 15:41:16 IP
Kuutio vettä 7 laatikkoa ja parveke. Tuolla yhdistelmällä suosittelisin kyllä totisesti harkitsemaan nft, tai dripperi systeemiä. Voi loppupeleissä olla helpompi toteuttaa ja vähemmän mahdollisuuksia mennä vikaan toteutuksessa. Itte oon viritellyt erilaisia useamman laarin systeemeitä ja ebbin kohdalla tulee kyllä eniten yllätyksiä, kun ruvetaan tekemään jotain monimutkaisempaa, kuin yksi laari. Voi olla tietysti, että tuo toimii, mutta pienetkin tasoerot, virtaumaerot laarien yhdysletkujen välillä ja muut muuttujat johtaa todella helposti pumppaussyklin aikana johonkin poikkeavaan tilanteeseen. Virtauma ei edes ole vakio, kun parhaidenkin skriinien eteen kertyy väliainetta ja tämä muuttaa käytöstä. Ikävä kyllä kaikki häiriöt johtavat yleensä siihen, että vesi pakkautuu johonkin pisteeseen enemmän kuin muuanne ja sitten tulvii kevytsorat lattialle. Nämä ongelmat on toki ratkaistavissa pumppaus aikaa ja virtaumaa säätelemällä, mutta en kyllä lähtisi 7 astialle virittelemään tätä.

Loppupeleissä ebbissä kuitenkin liikutellaan tavallaan ihan turhaan tosi suuria vesimääriä. Pikku virittelyllä dripperiletkut joka kasville, pikkupumppu tiputtelemaan joka kasville, tai sit nft vesikalvo virtaamaan noiden läpi ja molempiin paluuvirtausletkut resoon. Sinne ei virhetilanteessakaan koskaan mene kerralla montaakaan kymmentä litraa vettä ja homma toimii.

Lähinnä siis pointtina, miksi tehdä ebbi tässä tapauksessa?

Kiitos näkemyksistä! EBBi vaikutti yksinkertaisimmalta osasaatavuuksien ja rakentelun osalta. Helpompihan se toki olisi jos joka tapauksessa olisi vain yksi astia. Joka tapauksessa meinasin vähentää astioiden määrää 4x120cm laatikkoon. Myöskään tulvan ei pitäisi olla mahdollista jos poistoletku on ensimmäisessä laatikossa.
Se on kyllä hyvin totta että isoa vesimääräähän tuossa on liikuteltava kun täyttöalaa tulee niin paljon.

Toimisiko parvekelaatikko-NFT väliaineella mielestäsi siis paremmin? Laatikot hieman kallelleen ja jokaiseen tulo- ja poistoletku..? Vai pitäisikö olla mielummin ihka-aito NFT ilman väliainetta (kevytsoraa)? Putkea en tiedä mistä saisi, sen virittely parvekkeelle olisi vaikeampaa enkä oikein tiedä PVC:stä materiaalina. Toki voisi tehdä niin että yhteen tulisi vettä ja jokainen olisi toistaan alempana jolloin vesi valuisi aina seuraavaan - vaikkapa ihan vain iso reikä laatikon pohjaan (voisi toteuttaa myös niin että osa laatikoista toimisi käytännössä EBBinä. (Tällöin pumpun pitäisi olla riittävän tehokas nostamaan vesi ylös asti toki...)

Vähemmällä putkien värkkäilyllä pääsee ainakin EBBin kanssa. Yksi tulo, yksi poisto + lyhyet väliputket vs tulo- ja poistoputket jokaiselle, kauimmaiselle tarvitsee myös melko pitkät. Tarvinnee myös tehokkaamman pumpun tällöin. Ebbissä ei tarvitse myöskään pumppua pitää päällä jatkuvasti.

Täyttömäärä olisi käytännössä 4x120cm laatikoissa (n. 25l/laatikko) ehkä noin 40 litraa? Ei kuulosta mitenkään järjettömältä huomioon ottaen sen että resotilaa on oltava joka tapauksessa koska kasvit haihduttavat niin paljon. Lecasora vie ehkä noin puolet (?) tilavuudesta eikä astia liene ole tarpeen pumpata täyteen, korkeus noissa Orthexin laatikoissa 165mm - noin 10 sentin täyttö riittänee mainiosti, vai mitenkä? Mikäkähän olisi riittävä täyttökorkeus - mille tasolle poistoputki siis tulisi?

Teen todennäköisesti niin että teen 1 parvekelaatikon ebbin josta myöhemmin laajennan usean laatikon NFT/EBBicombon. Vesi siis virtaa laatikosta toiseen, matalemmalla kun EBBissä, mutta laatikot on täytetty kuitenkin soralla. Ensimmäisen lootan laitan aina vähän seuraavaa korkeammalle jolloin vettä ei jää niin putkiin makaamaan vaikkeivat täysin suoria olekaan.

Kasteluväli varmaankin jotain NFT:n ja EBBin välilltä sitten - pärjäisin varmaankin nykyisellä ajastimella jolloin pitäisi 15 minuuttia valuttaa kerrallaan vettä.

Hyvinä puolina EBBiin nähden vettä tarvitaan vähemmän kun jokaista ei täytetä vaan vesi virtaa alemmalla tasolla. Lisäksi tiheämpi virtausväli hapettaa vettä paremmin - voisin pärjätä pienellä ilmapumpulla + virtauksella. Edelleen systeemistä tulossa bioponinen.
Voin myös hankkia vähän pienemmän reson ja tarvittaessa yhdistää siihen toisen jos kulutus on hyvin suurta tai on tarve lähteä pois kotoa eikä resontäyttäjää saa palkattua. :)
Tällöin yhdistäsin 2 resoa joihin putki väliin. Vesi kiertäisi jonkin verran koska tulo- ja poistoletkut virtaavalle vedelle tulisivat eri resoista. Resoon/resoihiN voisi myös laittaa kasveja, ehkä lisäkasteluna dripfeed poistoletkusta ettei juuret kuiva kun reso hupenee.

Toimisikohan?

Poiston ajattelin edelleen tehdä vain viimiseen laatikkoon. Tulvariskiä tällöin toki vähän olisi. Pitäisikö tehdä Varapoistot vielä jokaiseen jos välit menee tukkoon? Tai sitten varmuuden vuoksi kaksi liitäntää jokaiseen?

Itse ajattelin kokeilla, jos löydän mistään. Niin muoviputkea, joka olisi halkaisijaltaan jotain 35-45cm ja josta saisi päädyt suljettua tulpilla. Ajattelin täyttää putket hydrosoralla. Eli järjestelmästä tulisi putkiebbi  ;D

En tiedä onko järkeä vai ei. Mutta tälläsen ajattelin väsätä joka tapauksessa.

Olen putkia yli 300mm halkaisijaltaan yrittänyt katsella, en ole löytänyt  :-[

Siinäpä se - sopivan muoviputken löytäminen on vähän hankalaa. Vielä hankalampaa jos materiaaliksi ei kelpaa PVC.

Edit: Uponorilta muuten löytyisi kaikenkokoista polypropeenisadevesiputkea.

http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/Sewer-storm/Brochures/UltraRib2teknesite.ashx (http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/Sewer-storm/Brochures/UltraRib2teknesite.ashx)

Esim. tuolta sais 6 metriä 315mm/276mm, 200e:
https://www.netrauta.fi/portal/rakentaminen/salaoja-_ja_sadevesijarjestelmat/sadevesi_ja_rumpuputket/uporen_rumpuputki_315_272x6m_sis.muhv._sn8_pp?pIndex=1&pCount=28&min=-1&max=-1&man=&st=6&showall= (https://www.netrauta.fi/portal/rakentaminen/salaoja-_ja_sadevesijarjestelmat/sadevesi_ja_rumpuputket/uporen_rumpuputki_315_272x6m_sis.muhv._sn8_pp?pIndex=1&pCount=28&min=-1&max=-1&man=&st=6&showall=)

Lainaus käyttäjältä: Bubblejet - maaliskuu 12, 2011, 18:14:42 IP

Lainaus käyttäjältä: tonttu - maaliskuu 12, 2011, 15:41:16 IP
Kuutio vettä 7 laatikkoa ja parveke. Tuolla yhdistelmällä suosittelisin kyllä totisesti harkitsemaan nft, tai dripperi systeemiä. Voi loppupeleissä olla helpompi toteuttaa ja vähemmän mahdollisuuksia mennä vikaan toteutuksessa. Itte oon viritellyt erilaisia useamman laarin systeemeitä ja ebbin kohdalla tulee kyllä eniten yllätyksiä, kun ruvetaan tekemään jotain monimutkaisempaa, kuin yksi laari. Voi olla tietysti, että tuo toimii, mutta pienetkin tasoerot, virtaumaerot laarien yhdysletkujen välillä ja muut muuttujat johtaa todella helposti pumppaussyklin aikana johonkin poikkeavaan tilanteeseen. Virtauma ei edes ole vakio, kun parhaidenkin skriinien eteen kertyy väliainetta ja tämä muuttaa käytöstä. Ikävä kyllä kaikki häiriöt johtavat yleensä siihen, että vesi pakkautuu johonkin pisteeseen enemmän kuin muuanne ja sitten tulvii kevytsorat lattialle. Nämä ongelmat on toki ratkaistavissa pumppaus aikaa ja virtaumaa säätelemällä, mutta en kyllä lähtisi 7 astialle virittelemään tätä.

Loppupeleissä ebbissä kuitenkin liikutellaan tavallaan ihan turhaan tosi suuria vesimääriä. Pikku virittelyllä dripperiletkut joka kasville, pikkupumppu tiputtelemaan joka kasville, tai sit nft vesikalvo virtaamaan noiden läpi ja molempiin paluuvirtausletkut resoon. Sinne ei virhetilanteessakaan koskaan mene kerralla montaakaan kymmentä litraa vettä ja homma toimii.

Lähinnä siis pointtina, miksi tehdä ebbi tässä tapauksessa?

Kiitos näkemyksistä! EBBi vaikutti yksinkertaisimmalta osasaatavuuksien ja rakentelun osalta. Helpompihan se toki olisi jos joka tapauksessa olisi vain yksi astia. Joka tapauksessa meinasin vähentää astioiden määrää 4x120cm laatikkoon. Myöskään tulvan ei pitäisi olla mahdollista jos poistoletku on ensimmäisessä laatikossa.
Se on kyllä hyvin totta että isoa vesimääräähän tuossa on liikuteltava kun täyttöalaa tulee niin paljon.

Toimisiko parvekelaatikko-NFT väliaineella mielestäsi siis paremmin? Laatikot hieman kallelleen ja jokaiseen tulo- ja poistoletku..? Vai pitäisikö olla mielummin ihka-aito NFT ilman väliainetta (kevytsoraa)? Putkea en tiedä mistä saisi, sen virittely parvekkeelle olisi vaikeampaa enkä oikein tiedä PVC:stä materiaalina. Toki voisi tehdä niin että yhteen tulisi vettä ja jokainen olisi toistaan alempana jolloin vesi valuisi aina seuraavaan - vaikkapa ihan vain iso reikä laatikon pohjaan (voisi toteuttaa myös niin että osa laatikoista toimisi käytännössä EBBinä. (Tällöin pumpun pitäisi olla riittävän tehokas nostamaan vesi ylös asti toki...)

Vähemmällä putkien värkkäilyllä pääsee ainakin EBBin kanssa. Yksi tulo, yksi poisto + lyhyet väliputket vs tulo- ja poistoputket jokaiselle, kauimmaiselle tarvitsee myös melko pitkät. Tarvinnee myös tehokkaamman pumpun tällöin. Ebbissä ei tarvitse myöskään pumppua pitää päällä jatkuvasti.

Täyttömäärä olisi käytännössä 4x120cm laatikoissa (n. 25l/laatikko) ehkä noin 40 litraa? Ei kuulosta mitenkään järjettömältä huomioon ottaen sen että resotilaa on oltava joka tapauksessa koska kasvit haihduttavat niin paljon. Lecasora vie ehkä noin puolet (?) tilavuudesta eikä astia liene ole tarpeen pumpata täyteen, korkeus noissa Orthexin laatikoissa 165mm - noin 10 sentin täyttö riittänee mainiosti, vai mitenkä? Mikäkähän olisi riittävä täyttökorkeus - mille tasolle poistoputki siis tulisi?

Kyselitkin yvllä, mutta vastaillaan tänne.

Juurikin noin, eli miksi ei NFTssäkin voisi olla kevytsoraa väliaineena. Isot kivivillakuutiot alustoiksi kasveille ja lopputila soralla tukkoon. Ei varmasti haittaa mitään ja on kätevästi saatavilla oleva aine. Pienellä virtauksella olevan nftn saisi varmasti yhdelläkin poistolla toimimaan ihan ok, mutta kallistuksien ja alamäen suunnittelussa jälleen voi tulla käpysiä. Itse ehkä rakentelisin useammalla pikkupumpulla vaikkapa 2 laatikkoa per pumppu tyyppisen systeemin, ja jokaiseen laatikkoon poisto. En väitä etteikö toimisi muutenkin, mutta itse olen todennut noi pikkupumput ja letkut sen verran edukkaiksi, että niitä voi viritellä useammankin ihan mielellään. Kustannussäästöä tällä ei saa, mutta virittelyn iloa sitäkin enemmän. Eihän noilla nftn virtaumilla helpostikkaan tule tulvaa aikaseksi, että sikäli ei hätää, mutta useamman pumpun tuoma virhevarmuus on hyvä etu. Itsellä tosin käytössä vain yksi pumppu varsinaisessa systeemissä, mutta se on suhteellisen järeä uppopumppu, jota en parvekkeelleni haluasi. Puhaltaa yhden syklin aikana tarvittaessa koko 1000L lattialle. Ja tosiaan ebbihän mullakin on aivan liian isossa mittakaavassa kasvihuoneella, tein kun halusin kokeilla. Mutta en missään nimessä ottaisi omaa systeemiä muuanne kuin maapohjalle, se verran riskaabeli systeemi vaikka hyvin toimiikin.

Ja tosiaan jos tommosen naftin rakennat, niin tuskin tulet tarvitsemaan kuution resoa, semmoinen pienempi riittää ja jää tilaa partsille enemmän.

Jos jostain saisi vielä kätevästi gardenan vedenjakoblokkeja ja drippipäitä, niin siinä olisi kyllä "paras" vaihtoehto tuohon systeemiin. Ittellä oli joskus parvekelaatikkodripperi ja tykkäsin kyllä kovasti.

Mutta ei mikään edeltävistäkään suunnitelmista ole toteuttamiskelvoton, kannattaa vaan aina miettiä siltä kantilta, että kaikki menee pieleen, niin ei jää murphylle tilaa.

Itse olen tässä parempiin tiloihin pian päästessäni miettinyt tällaista (http://www.instructables.com/id/Small-NFT-Hydroponics-System/) tai tällaista (http://www.instructables.com/id/Hydroponic-Food-Factory/). Vaikkapa 160mm viemäriputkesta.

Lainaus käyttäjältä: Nikov - maaliskuu 17, 2011, 10:47:16 AP
Itse olen tässä parempiin tiloihin pian päästessäni miettinyt tällaista (http://www.instructables.com/id/Small-NFT-Hydroponics-System/) tai tällaista (http://www.instructables.com/id/Hydroponic-Food-Factory/). Vaikkapa 160mm viemäriputkesta.

Jes, parraiten toimii noin, ja kulmiakin löytyy nätisti viemäri puolelta jne. Mutta jos en ihan väärin ymmärtänyt, niin kyselijällä on jotain viemäriputken materiaalia vastaan... mene ja tiedä.

Jep näin käsitin myös. Noita jenkkien hydroja näkyy tehdyn paljon jonkinlaisesta muovirännistä tai aidantolpista, jollaisia en ole
Suomessa missään nähnyt. Jokin 150 x 100mm suorakaideprofiili olisi kyllä täydellistä NFT-materiaalia.

Mitäs vikaa PVC:ssä on materiaalina  ???

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 12:22:57 IP
Mitäs vikaa PVC:ssä on materiaalina  ???

No authori sanoi: "Toimisiko parvekelaatikko-NFT väliaineella mielestäsi siis paremmin? Laatikot hieman kallelleen ja jokaiseen tulo- ja poistoletku..? Vai pitäisikö olla mielummin ihka-aito NFT ilman väliainetta (kevytsoraa)? Putkea en tiedä mistä saisi, sen virittely parvekkeelle olisi vaikeampaa enkä oikein tiedä PVC:stä materiaalina. Toki voisi tehdä niin että yhteen tulisi vettä ja jokainen olisi toistaan alempana jolloin vesi valuisi aina seuraavaan - vaikkapa ihan vain iso reikä laatikon pohjaan (voisi toteuttaa myös niin että osa laatikoista toimisi käytännössä EBBinä. (Tällöin pumpun pitäisi olla riittävän tehokas nostamaan vesi ylös asti toki...)"

Itse tulkitsin, että nämä on taas näitä "elintarvikekäyttöön" soveltuva muovi juttuja. Eikä painekyllästettyä lautaakaan saa kait käyttää kasvarissa jne jne. Turhaa asioiden vaikeuttamista IMO, mutta kukin taplaa tavallaan.

Reson koosta ihmettelen tässä!
Mä luin joskus jostain ( 8) ) että resossa pitää olla vettä 3-kertainen määrä siitä mitä kasvatusastiaan menee vettä käytännössä! Itselläni 90l. betonipaljuun menee n. 15l. kun vesi alkaa jo näkyä soran seassa. Tuo ebbi oli viime kesän lasitetullla parvekkeella, ja kasveja ihan liikaa [ 8 klp kasveja 40x70cm tilassa], eli vettä kyllä kului. Resona oli 65l. palju jota en täyttänyt kuin 45l. Se toimi oikein hyvin, ja pärjäsi ilman lisätäyttöä pari viikkoa. Toki oli reserviä vielä parikymmentä litraa, jos olisin joutunut jättämään pidempään ...
Tuossa 90l. kasvatusastiassa siis oli n. 20cm kerros soraa [~30l.] joka siis täyttyi ~15l. vedellä
Mainittakoon, että mä askartelin sitä 90l. astiaa tyylikkäämmäksi sahaamalla korkeudesta n.10cm pois ja liimasin-ruuvasin sikaflexin kanssa puiset reunalistat tyyliin lasikuitusoutuvene.
Kuvassa ko. ebbi talviteloilla: (http://img121.imageshack.us/img121/3050/ebbitalviteloilla.jpg)

Olen asiaa vähän selvitellyt ja löysin itselleni sopivaa putkea. Ehkä hieman hinnakasta tosin, mutta harrastuksesta pitää maksaa  ;D

Soitin etraan, sieltä yhdistivät kumokoon, sieltä IPS muovi Oy:lle. Tilaan itselleni sileätä, laituriponttooniksi tarkoitettua putkea. Päät ovat hitsattu kiinni, joten on varmasti tiivis. Myyjä sanoi, että on turha ostaa PVC putkea, sitä ei saa kuulemma tarpeeksi tiiviiksi.

Putkella olisi halkaisijaltaan kokoa 400mm tai sitten 315mm. Tämä on siis ulkomitta. Paksuutta putkella on noin 1cm. Ovat väriltään mustia.

Hintaa 2,5 metrin putkelle 400mm tulisi noin 150€ verottomana. Putken saisi toimitettua Helsinkiin Kumukon toimesta, koska ravaavat kyseisellä firmalla.

Sitten hauskaan asiaan. Mainitsin, että putki tulee chilien ja tomaattien kasvatukseen. Sanoi, että yksi kesä he olivat laittamassa isoa kasvaria pystyyn Keravalla, kaveri kuulemma kasvattelee habaneroja  :D Sanoi, että ei sitten ottanut putkisysteemiä kasvariin, koska olisi tullut maksaan liikaa. Eikös Bluesman asu Keravalla???  ;D

Edit. Anteeksi suuri tyhmyyteni/laiskuuteni, mutta voisiko joku laskea esim. 2,5 m putken tilavuuden, joka on halkaisijaltaan 400mm. Tietäisin vähän paljon joudun soraa laittamaan putkeen ja kuinka ison reson tartten.
Onkos muuten toi 400mm putki vähän liioittelua teidän mielestä? Kävisikö pienempi?

Eikös laskukaava ole tälläinen:

Ontto sylinteri tai putki
Tilavuus V = pohjan ala kertaa korkeus (π x D2 / 4 – π x d2 /4 ) x h
Itsellä ei ole kunnollista laskinta millä voisin laskea.
Tack.

Mä aloin tänkin keskustelun seurauksena suunnitella jotain 140cmx25cm kasvatusastiaa parvekkeelleni, jottas mahtuisi joskus ihminenkin sinne. Parveke kun ei ole kuin 160x200cm alaltaan. 140cm 2.1m parvekkeelle siksi, että lasin aukeaminen vaatii ~70cm toisessa päässä.
Mietimpä vaan josko tekisi astian puusta; peruslautaa oljyttynä tai jopa kestopuuta! ..tai lämpökäsiteltyä, tai lehtikuusta ... vaneria???
Mustaa allasmuovia myydään mm. Bauhausissa ja muistaakseni Citymarketin kupeessa puutarhaliikkeessä: 4m leveä muovi, joka on tarkoitettu puutarha-altaiden pohjaan ei maksa kovin paljon. Muistelisin että sellainen aika ohut 0.5mm muovi ei maksanut kuin alle 10€/m [=4m2]
Mä kyselin viime kesänä siellä Turtolan [Tamperella] Citymarketin puutarhaliikkeessä kävisikö se vihanneskäyttöön, eli onko "elintarvikekelpoista" ja väittivät että käy.

Puu olisi aika helppoa työstää ja pintakäsitellä maun mukaan. Allasmuovin tuohon voisi virittää niittipistoolin ja peitelistojen kanssa. Parvekekäytössä toisaalta ei olisi edes pakko olla ihan tiivis, ellei ole kovin hienoja kokolattimattoja siellä ;) mutta jos pitää olla ihan tiivis niin sikaflexiä vaan peliin, tai jotain silikonia ...

Asentelin jo viime kesänä parvekkeen kaidetolppiin hyllykiskot joiden avulla ainakin varsinaisen kasvatusastian kannattelee ja säätää mukavasti. Isomman reson peino ehkä olisi liikaa.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 13:17:35 IP
Edit. Anteeksi suuri tyhmyyteni/laiskuuteni, mutta voisiko joku laskea esim. 2,5 m putken tilavuuden, joka on halkaisijaltaan 400mm. Tietäisin vähän paljon joudun soraa laittamaan putkeen ja kuinka ison reson tartten.
Onkos muuten toi 400mm putki vähän liioittelua teidän mielestä? Kävisikö pienempi?

Eikös laskukaava ole tälläinen:

Ontto sylinteri tai putki
Tilavuus V = pohjan ala kertaa korkeus (π x D2 / 4 – π x d2 /4 ) x h
Itsellä ei ole kunnollista laskinta millä voisin laskea.
Tack.

283,4 litraa noin about, jos seinämä on sentin paksu ja ulkomitta sen 400mm (eli sisämitta näinollen 380mm). Sylinterin tilavuushan tosiaan lasketaan pohja * pituus eli tässä 19cm*19cm*3,14*250cm = 283 385cm³ eli juurikin tuo 283,4 l

Edit: lasku/ajatusvirheet korjattu.

Lainaus käyttäjältä: Nikov - maaliskuu 17, 2011, 13:43:51 IP

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 13:17:35 IP
Edit. Anteeksi suuri tyhmyyteni/laiskuuteni, mutta voisiko joku laskea esim. 2,5 m putken tilavuuden, joka on halkaisijaltaan 400mm. Tietäisin vähän paljon joudun soraa laittamaan putkeen ja kuinka ison reson tartten.
Onkos muuten toi 400mm putki vähän liioittelua teidän mielestä? Kävisikö pienempi?

Eikös laskukaava ole tälläinen:

Ontto sylinteri tai putki
Tilavuus V = pohjan ala kertaa korkeus (π x D2 / 4 – π x d2 /4 ) x h
Itsellä ei ole kunnollista laskinta millä voisin laskea.
Tack.

298,3 litraa noin about, jos seinämä on sentin paksu ja ulkomitta sen 400mm (eli sisämitta näinollen 380mm). Sylinterin tilavuushan tosiaan lasketaan pohja * pituus eli tässä 140*2*3,14*250 = 29 830cm³ eli juurikin tuo 298,3 l

Tuhannet kiitokset  :D

Hmmm, 298 litraa soraa alkaa olla jo aika paljon. Ainakin mun mielestä  :P Siis eihän siihen putkeen varmaan menisi noin paljon soraa, koska sorien väliin jää ilmaa jonkin verran.
Kolme ikean 130L muovilootaa varmaan riittäisivät hyvin resoiksi.

Pitää varmaan hommata tehokkaampi uppopumppu  ::) Niin ja soraakin pitää alkaa metsästämään...

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 13:17:35 IP
Onkos muuten toi 400mm putki vähän liioittelua teidän mielestä? Kävisikö pienempi?

40-senttinen vaikuttaa aika jättimäiseltä. Uponorin putken 276mm sisämitta vaikuttais varsin riittävältä. Toki tulpat pitäs ostaa erikseen ja myydään 6 metrin pätkissä.

Ja PVC vs PP on nimenomaan kukin tallaa tavallaan -osastoa.

Edit: Lisähuomatus - eiköhän 298 litraan mene kuitenkin se 298 litraa soraa - vai mitenkähän se 298 litraa on mitattu niin ettei silloin ole niitä aukkoja jäänyt?  ;D

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 13:49:15 IP
Hmmm, 298 litraa soraa alkaa olla jo aika paljon. Ainakin mun mielestä  :P Siis eihän siihen putkeen varmaan menisi noin paljon soraa, koska sorien väliin jää ilmaa jonkin verran.
Kolme ikean 130L muovilootaa varmaan riittäisivät hyvin resoiksi.

Pitää varmaan hommata tehokkaampi uppopumppu  ::)

Juu ja eihän tuohon varmaan mahtuisi, kuin tuollaiset max. 70l sitä vettä, jos aivan täyteen runttaat tuota soraa. Eli kahdellakin resolootalla luulisi pärjäävän.
Eikä sen pumpun tarvitse olla tehokkaampi, pidät vaan sitä päällä vähän kauemmin.

Lainaus käyttäjältä: Bubblejet - maaliskuu 17, 2011, 13:58:58 IP

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - maaliskuu 17, 2011, 13:17:35 IP
Onkos muuten toi 400mm putki vähän liioittelua teidän mielestä? Kävisikö pienempi?

40-senttinen vaikuttaa aika jättimäiseltä. Uponorin putken 276mm sisämitta vaikuttais varsin riittävältä. Toki tulpat pitäs ostaa erikseen ja myydään 6 metrin pätkissä.

Ja PVC vs PP on nimenomaan kukin tallaa tavallaan -osastoa.

Edit: Lisähuomatus - eiköhän 298 litraan mene kuitenkin se 298 litraa soraa - vai mitenkähän se 298 litraa on mitattu niin ettei silloin ole niitä aukkoja jäänyt?  ;D

Eli varmaan saattaa pärjätä sillä 315mm putkella. Perustelen tämän sillä kun yksi kesä ostin soraa sen verran kuin tilavuus oli ebbeissä niin ei mennyt niin paljon vaan jäi yli jonkin verran  :D

Itse on ostaisi uponorin putkia. Se, että putkesta saa tasaisen/tiiviin kun sen lyhentää, on melkein mahottomuus. Plus ne tulpat maksaa kanssa aika kiitettävästi.

nuista parvikelaatikoista en tiedä,oiskahan niitä altakastelu mallina?jos väsäis muutaman passiivihydron parvekkeelle ens kesäksi...

Lainaus käyttäjältä: chiliholisti - maaliskuu 24, 2011, 14:33:20 IP
nuista parvikelaatikoista en tiedä,oiskahan niitä altakastelu mallina?jos väsäis muutaman passiivihydron parvekkeelle ens kesäksi...

On altakastelulaatikoita. Just eilen kattelin että 75 cm altakastelulaarilla oli hintaa 8,5 €. Viime kesänä naapurilla kasvo tomaatit sellasissa komiasti, jotenka pitää varmaan apinoida.

Saiskohan tuollasta parvekelaatikko-ebbiä viriteltyä mitenkää parvekkeen kaltevalle ikkunalaudalle? Astian pohjalle ei sais ulostuloa, ellei alkais nikkaroida jotaki telinettä laatikoille. Jos ulostulo olis siis laatikon päässä niin pohjalle jäis aina vähä jämävesiä. Onko tälläsestä kuitenkaa mitään haittaa? Reson vois heittää ikkunalaudan alla olevan sohvan alle piiloon.

Lainaus käyttäjältä: chiliholisti - maaliskuu 24, 2011, 14:33:20 IP
nuista parvikelaatikoista en tiedä,oiskahan niitä altakastelu mallina?jos väsäis muutaman passiivihydron parvekkeelle ens kesäksi...

Itselläni on 4x70cm laatikot käytössä juuri nyt sisällä ja 3 naattia per laatikko. Chilit kasvaa mukavasti niissä ja erityisen hyvin verrattuna ihan perusruukkuihin. Verrattavissa aikalailla pauliinoihin, mutta ei maksa niin paljoa per kasvi ja juuritilaa on ihan pirusti.
Helppoa myös täyttää ja tarkistaa tikusta vesitilanne.

Suosittelen näitä lämpimästi, jos ihan pakko mullassa tai turpeessa on kasvattaa. Hydrot ovat itselläni jatkossa ainoa oikea tapa huoltovälin pituuden takia. Ei tarvitse olla jatkuvasti lisäämässä ravintovesiä.