Newtistä lueskeltuani  nokkosvedestä sekä luonnonmukaisessa torjunassa sekä lannoitteena, päätin kokeilla lannoitteena ko. tuotetta. Tällä hetkellä 40 litran saavi joka oli sullottu nokkosia täyteen ja vettä päälle, on ollut jo kahdeksan päivää auringonpaisteessa mustan muovihupun sisällä.
Avasin sen tänään ja kyllä netti oikeassa oli, se lemu hakkaa paskan hajun mennentullen  :o ::). Onneksi kasvimaat on minusta nähden etelään, joten haju ei leiju tänne vaikka sitä käyttäisikin johonkin kohteeseen...
Naapurini taas on kasvimaasta katsoen itään. Vallitseva tuulensuunta on täällä lounas tai länsi  ::).
Minä olen joutunut kuuntelemaan sitä saatanan jumpsjumps musiikkia joka viikonloppu ja väliin viikollakin.
Äijä pitää oletettavasti talkoissa pojan kavereita ja juottaa niitä samalla, taitavat olla alaikäisiäkin.
Äänen voimakkuus on samaa luokkaa kuin minulla televisiossa. Eli siis se musiikki sieltä peittoaa television äänen sisälläkin... >:(.
Haistelkoot paskaa hevin keralla  ;D.
Hups...Tulipas offia  ::).

Onkos kellään kokemuksia tuosta tavarasta. Omani EC arvo oli 2.2 kahdeksan päivän jälkeen ja pelkät nokkosen rangat oli enää jäljellä, lehdet oli sulaneet siihen mössöön... Ajattelin kyllä pistää sitä sekä kasvimaalle, ja vaikkapa sipuleille ja juureksille..1 litra 10 litraan vettä.

Ravinnearvoja:
Kokonaistyppi 31 mM
Kalsium 12 mM
Kalium  9.5 mM
Fosfori 3 mM
Arvot on keskiarvoja tuoreesta ja kuivatusta nokkosesta..

E: Virheitä korjattu, eli pilkkua on n.....u  :o.

Oon kans lueskellut tosta nokkosvedestä ja kuulemma toimivaa tavaraa.Alkukevään nokkisia pitää kerätä.

 Tässä linkki vuoden 2004 nokkos-seminaarin raporttiin (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Boreal%20Herb%20Center%20Mikkeli/Tapahtumia/Nokkosseminaari/3BFB300F2B13D9A7E040A8C0033C3D54) , siinä on monta eri mahdollisuutta käyttää. Tuo alkukevään käyttö on käsittääkseni nokkos-salaatin yhteyteen liitettävä yhteys. Lehdet ovat vielä pehmeät.

Lisäksi sitä voidaan käyttää lääkekasvinakin. Myyn paikan päällä mukillisen juotavaksi, euro/muki.
(Oma oksennuspussi mukaan) :o ::).

Sen verran viisastelisin tässä, että yleensä nokkosvedeksi kutsutaan tuotetta jossa (mieluummin) nuoret nokkoset ovat olleet likoamassa päivän ja kaksi. Sitä voi hyvin käyttää tuholaistorjuntana jne suoraan lehdille ruiskutettuna ilman laimenteluja.

Nokkoskäyte sen sijaan syntyy pidemmän ajan tuloksena, esim 2-4 viikossa syntyy melkoinen systeemi joka haisee.....
Se on hyvin typpipitoista kamaa lannoitteeksi joten enemmän kevätpuolella käytettäväksi. Sanotaan sisältävän runsaasti erilaisia hivenaineita jotka stimuloivat juuriston kasvua. Molemmat syntyvät systeemillä saavi täyteen nokkosia ja vettä päälle  reunoja myöten.

Pari vuotta sitten kun olin puhdasoppinen luomumies  :-[,   nokkoskäytteellä lannoittelin useasti, laimentaa saa luokkaa 1:10 -2:10 tosin. EC:t valmiissa käytteessä viimeksi kun mittasin, oli tuonne 6 pintaan. Mitään en tällä ole onnistunut tappamaan, ja en nyt muista mitkä kasvit olivat kyseessä, mutta lähtivät mielestäni hurjaan kasvuun.Härkäpavut ainaskin tykkäs.

Onnea matkaan ja varmaa on että tuoksu houkuttelee naaraita kilometrien etäisyyksiltä  :D .  Levitettynä haju katoaa kyllä nopeasti, mutta saavi kannattaa pitää asumuksesta tuulen alla päätuulensuuntiin nähden.

E: hymiö korjattu, ja huomasin että sullahan oli tuulensuunnat jo mietitty.

Kumman paska on parempaa, hevosen vai kanan?? Ja niinko chilejä ajatellen....

Nokkosia on tullut käytettyä kyllä. Se ei ihan uutta tiedettä ole, sillä vaimon äitivainaa oli jo käyttänyt nokkosvettä torjuntaan ja käytettä lannoitukseen. Mahdollisesti häntä hiukan erikoisena sen tähden on pidetty, en epäilisi ollenkaan. Vaimo sitten on jatkanut perinnettä, ainakin alkukesäisin kun nokkoset ovat vielä melko freesejä. Sitä kautta tuohon muusiin olen tutustunut.

Itse olen laittanut max parin päivän ajan muhinutta nokkosvettä lehdille torjumaan pömmähäisiä ja pidempään, mutta ei viikkoa pidempään, muhinutta käytettä lannoitteena. Tuhkaa sekaan ja kasteluveteen mukaan. Näistä on ollut joissain puutarhalehdissäkin juttuja, ainakin viime kesän jostain lehdestä muistaisin asiaa sivutun.

Torjuntatehosta en tiedä, minulla ei oikein koskaan ole ollut kirvojen eikä punkkien kanssa ongelmia. En tiedä miksi ne minua karttavat, mutta asiaintila saa jatkua mielellään. Kasvukauden lannoitteena tuo käyte ja tuhka on toiminut ihan hyvin. Melko halpaakin. Se haju kasvaa yli viikon muhineissa sooseissa sanoin kuvaamattomaksi, en laittaisi kovin liki omia oleskelutiloja.

Joskus muutama vuosi sitten jasmike-pensas sai keskikesällä pieniä mustia toukkia kaikki uudet lehdet täyteen. Niihin ei nokkosvesi tehonnut, mutta saippuavesi loistavasti. Lähtivät eivätkä palanneet, vaikka lohduttomalta näytti ennen käsittelyä.

Onkos kukaan kokeillut noita worm casting/worm humus tuotteita tai valmistanut itse? Luin aiheesta paljon ja pelkkää positiivista.

Periaatteessa homma toimii niin että ensin kompostoidaan puutarhajätettä/multaa/ruuantähteitä/hiuksia/kynsiä/kananmunankuoria jne. Ja sekaan laitetaan matoja.

Madot sitten syövät kompostoituneet tuotteet ja hajottavat ravintoaineet kasvien kannalta optimaaliseen muotoon, parantavat mullan ilmavuutta sun muuta hienoa.

Sitten vuoden-kahden päästä koko setti matoineen päivineen pistetään ruukkuun 10-40% sekoituksena mullan kanssa ja kasvien pitäisi kasvaa "mielettömän hyvin" ja tuottaa kasvista riippuen 50-400% (luultavasti lähempänä tuota 50% kuin 400%) enemmän ja maultaan sekä ravintoarvoiltaan parempaa ruokaa. ;D

Matojen skeida lukemani mukaan myös aktivoi entsyymejä jotka auttavat kasvituholaisten torjumisessa.

Aion testata tänä kesänä mökillä kasvihuoneessa Biobizzin worm humus tuotteen ja samalla alan itse kompostoida omaa settiä matojen kera tulevia vuosia varten.

Jos aihe alkoi kiinnostaa niin netistä löytyy runsaasti tietoa englanniksi nimellä: worm casting.

En usko että kaikki hypetys tuotteesta on totta, mutta en myöskään usko sen olevan täysin huuhaata.

Edit: voi käyttää myös vesiviljelyssä esim. sukkahousun sisällä, mutta saattaa aiheuttaa hajuhaittoja.

Maaseudulla luultavasti kuten minullakin on aika useasti käytössä kompostit joissa on maapohja. Joten matojen sinne lisääminen  ei ole edes tarpeellista. Ellei nyt keskellä hehtaarin kalliota ole......
Systeemi on luullakseni ollut käytössä jo ensimmäiset 1500 luulta kun Ruotsista hienoissa kartanoissa tihkui tännekkin tietoa puutarhanhoidosta.
Mukavaa että sinäkin olet tutustunut aiheeseen.

Omaa kompostia käytän lähinnä eka vuosi keväästä tungetaan sinne tavaraa, toisena vuonna annetaan palaa ja kolmannen vuoden keväällä tyhjennetään, mm. kurpille yms...

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - tammikuu 05, 2015, 11:00:29 ap
Maaseudulla luultavasti kuten minullakin on aika useasti käytössä kompostit joissa on maapohja. Joten matojen sinne lisääminen  ei ole edes tarpeellista. Ellei nyt keskellä hehtaarin kalliota ole......
Systeemi on luullakseni ollut käytössä jo ensimmäiset 1500 luulta kun Ruotsista hienoissa kartanoissa tihkui tännekkin tietoa puutarhanhoidosta.
Mukavaa että sinäkin olet tutustunut aiheeseen.

Omaa kompostia käytän lähinnä eka vuosi keväästä tungetaan sinne tavaraa, toisena vuonna annetaan palaa ja kolmannen vuoden keväällä tyhjennetään, mm. kurpille yms...

Juu onhan tuo vanhaa tietoa ja ainakin ulkomailla kovinkin suosittua, mutta kumman vähän siitä löytyy suomenkielistä tietoa internetistä tai sitten hakusanani olivat vain väärät. Vain pari mainintaa löytyi tältäkään foorumilta.

Varmasti täälläkin on paljon ihmisiä jotka eivät ole tietoisia kuinka omat lannoitteet saa tehtyä itse todella pienellä rahallisella panostuksella.

Vähän löytyy myös kuvallista dokumenttia eroavaisuuksista kasvussa. Voisi näidenkin "luomulannoitteiden" vaikutuksista jonkun testin tehdä.

Yhteen purkkiin pelkkää multaa, toiseen kompostitavaraa ja kolmanteen madonjätökset. Jos tämän testin teen niin jaan sen kyllä tänne syksyllä, tietoa on hyvä jakaa jos sitä on.

Kävin tänään hakemassa pari kottikärryä hevosen lantaa paikalliselta tallilta. Oli sitä vähän palaneempaa sieltä aitauksen reunoilta noukittuna. Jonkun tutkimuksen mukaan on paras yleislannoite  (vrt. kanankakka ja mineraalilannoitteet). Tallilla ukko neuvoi tomaatteja kasvattamaan seuraavasti: ota palamatonta hevonpeetä, kaiva syvä monttu, kakka sinne, multaa päälle, tomaatintaimet siihen päälle. Ei saa siis laittaa taimea niin että pääsee juuret koskemaan lantaa koska ne juuret palaa. Mutta muuten tuo lanta tuottaa lämpöä palaessaan siellä maan sisällä ja vapauttaa ravinteita samalla. Täytyy kokeilla jollekkin tomaattipuskalle kyseistä tapaa joskus :)

Noinhan se kuuluu tehdä. Suosittelen sitä myös kurpitsankasvatukseen.

Jossain on aihetta käsittelevä ketjukin olemassa.

Kesäkurpitsat on kasvanu joka kesä ilosesti, kun on just tuolla viisiin nakannu kasan lehmän lantaa pohjalle. Vaikka kui on ollu onnettoman näköset taimet, niin silti niitä kesäkurpitsoja on tullu ihan liikaa. :D

Hyviä vinkkejä nokkos/raunioyrtti teen valmistukseen:

http://greensideup.ie/how-to-make-comfrey-nettle-fertiliser/


Videoita:

https://www.youtube.com/watch?v=Ft_VdwzXMV0


https://www.youtube.com/watch?v=9EjtV6K6iNc


https://www.youtube.com/watch?v=yNLrPb4100Y


https://www.youtube.com/watch?v=Lavkc0zw0pk


Itse ainakin tästä lähin yritän muistaa pistää kananmunan keittovedet ravinneliemien mukaan.

Lisätään listalle rakkolevä. Ite kun nyt alkanut kokeilee tolla niin bhut jolokiat nyt tykänny tuosta. Pieniä määriä oon lisännyt kasteluveteen jauhettuna ja myös antanut suihkutusveden mukana. Suihkutuksessa: hauduttanut useita tunteja kylmässä vedessä, kahvisuodattimella sitten muruset pois. Alentaa myös pH:ta jos sille on tarvetta. 460 ml veteen uutettu teelusikallinen rakkolevää alensi pH:ta 7,6 > 6,6. EC arvo olisi tuolle suihkevedelle 966 uS/cm.

Edit. Vielä opetellaan rakkolevän käyttöä. Tuo 966 uS/cm alkaa olla maksimit suihkutuksessa. Bhut jollokian osalle lehdille tullut pieniä läiske vauriota josta läiskien kohdalla hieman ohenee ja huomaa vaan hämärässä valoa vasten. Kokeilen nyt puolittaa tuon määrän 400-460 uS/cm tuntumaan. Varmaan liikaa natriumia/suolaa.

Edit2. Näyttäis olevan vain osassa vanhoissa lehdissä. Ei uusissa näyttänyt olevan. Eli saattaa myös olla jotain vanhaa lannoitusongelma/vauriota joka on osittain korjaantunut tai alkavaa.

Lainaus käyttäjältä: Chilijamppa - maaliskuu 14, 2018, 12:52:26 ip
Hyviä vinkkejä nokkos/raunioyrtti teen valmistukseen:

http://greensideup.ie/how-to-make-comfrey-nettle-fertiliser/


Videoita:

https://www.youtube.com/watch?v=Ft_VdwzXMV0


https://www.youtube.com/watch?v=9EjtV6K6iNc


https://www.youtube.com/watch?v=yNLrPb4100Y


https://www.youtube.com/watch?v=Lavkc0zw0pk


Itse ainakin tästä lähin yritän muistaa pistää kananmunan keittovedet ravinneliemien mukaan.

Eikös rahtoraunioyrtti ole lievästi myrkyllistä. Miten mukavaa uittaa käsiä vahvassa rohtoraunioyrtti liemessä. Muistaakseni olen lukenut että käytettiin ennen tulehduksien hoitoon ja aiheuttaa maksavaurioita.

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - huhtikuu 11, 2018, 21:41:09 ip
Eikös rahtoraunioyrtti ole lievästi myrkyllistä. Miten mukavaa uittaa käsiä vahvassa rohtoraunioyrtti liemessä. Muistaakseni olen lukenut että käytettiin ennen tulehduksien hoitoon ja aiheuttaa maksavaurioita.

Juuressa ne myrkyt on nähtävästi ja ei noihin liemiin mitään juuria keräillä, vaan varsia/lehtiä. Lemmikki kuuluu myös samaan sukuun, joten luulisi sekin kelpaavan tuon saman liemen tekoon.

Lainaus käyttäjältä: Chilijamppa - huhtikuu 11, 2018, 22:27:00 ip

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - huhtikuu 11, 2018, 21:41:09 ip
Eikös rahtoraunioyrtti ole lievästi myrkyllistä. Miten mukavaa uittaa käsiä vahvassa rohtoraunioyrtti liemessä. Muistaakseni olen lukenut että käytettiin ennen tulehduksien hoitoon ja aiheuttaa maksavaurioita.

Juuressa ne myrkyt on nähtävästi ja ei noihin liemiin mitään juuria keräillä, vaan varsia/lehtiä. Lemmikki kuuluu myös samaan sukuun, joten luulisi sekin kelpaavan tuon saman liemen tekoon.

Siitä on yli puoli vuotta kun viimeksi luin rohtoraunioyrtistä tietoja ja käsitteln näitä asioita kun koitin etsiä vaihtoehtoisia orgaanisia lannoitteita äidin kasvimaalle. Löytyykös mistään rohtoraunioyrtin ravintosisällön jostain?

Kuulemma tuo nokkosvesi on oikein hyvää tavaraa chilin multakasvatuksessa ainakin keväällä kun haluaa kasveihin vähän kokoa ennen kukinnan alkamista.. Helposti voisi tuollaiseen 200 litran vesihanalla varustettuun vesiastiaan keräillä läjän nokkosia muhimaan ja sitten vaan siitä kastelukannuun tavaraa, tietysti laimentelee lopullisen tavaran mieleisekseen.

Olen käyttänyt nokkosvettä lähinnä kasvimaalla. Joskus kokeilin NFT:ssä, kyllä sillä samalla lailla kasvoi kuin Puutarhan kesälläkin. Minulla oli liemen vahvuus 2 EC arvoista. Kasvimalle laimensin 1 osa nokkosta, 2 osaa vettä.

Käytin 60 litran saavia, jonka keräsin nokkosia niin täyteen kuin pystyin jalalla painamalla ja lopuksi heitin pari laattakiveä päälle ja täytin vedellä. Kannattaa katsoa saavin paikka etukäteen, lähelle kohdetta ja aurinkoon kahdeksi viikoksi joko kansi tai halkaistu turvesäkki päälle.

Haisee kuin ruonan raato, mutta haju katoaa kasvimaalla muutamassa tunnissa.

Jos on vittumainen naapuri, niin käyneet nokkoset voi laittaa tuulen päälle  :o.......

Mä en kestäny nokkosliemen hajua ja se haju ei lähde mistään pois edes pesemällä. Käytän jatkossa kuivattuna ja jauheena.

Ja hieman toistona merilevä on kyllä mainiota kamaa. Sisältää paljon kaikkea kasveille oleellista kuten; kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, fosforia, jodia ja typpeä. Typpeäkin voi olla jopa 1,2%.  Ainut että sitten taas liiallinen käyttö taas tappaa kun suola tekee tehtävänsä. Sanoisin että pienissä määrissä toimivaa. Tällä hetkellä Goat's Weed pärjää mainiosti neudorffin vihanneslannoitteella johon on sitten lisätty merilevää. Tarkotus pitää tuo hengissä talven yli.

(https://ibb.co/gGihRK)

En kauheasti ole muuten tuota nokkosta ehtinyt käyttämään mutta taitaa sisältää pieniä määriä oksaalihappoa. Löytyneen myös pinaatista, raparperista ja ketunleivästä. Itse välttelisin kasveja jotka sisältää tuota ellei chilit sitten rakasta oksaalihappoa. Tosiaan jos pH alenee ja pysyy siellä 5-6,5 niin raudan, mangaanin, boorin ja kuparin/sinkin saanti on parhaimillaan. Raudan lähellä siellä 5 pH:ta.

https://www.worldofchillies.com/growing_chillies/growing-tips/chilli-plant-nutrient-guide/chilliplantnutrientguide.html

LainausIron plays an important function in the production of chlorophyll and enzymes. Deficiency causes stunted growth in chilli plants and is characterized by interveinal chlorosis, or the yellowing of leaves whilst leaf veins remain green. Affects the new growth. Chlorotic patches appear first but these can grow to cover the whole leaf. In extreme cases, leaf tissue becomes completely white.

There is usually sufficient iron in compost or soil for your plants needs. Iron deficiency is more commonly caused by a lock out of nutrients With iron, this could be high soil ph, high temperatures or excessive phosphorus in feed. Check and adjust as necessary.

Iron deficiency can be treated with chelated iron, commonly available in garden centres. Foliar spray at half the recommended dose. You will see the green start to flush back into leaves within a few days and, apart from any completely white patches, leaf tissue will completely recover. Be careful not to overfeed with iron as this can in turn can lock out phosphorus.

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - elokuu 10, 2018, 21:45:29 ip
En kauheasti ole muuten tuota nokkosta ehtinyt käyttämään mutta taitaa sisältää pieniä määriä oksaalihappoa. Löytyneen myös pinaatista, raparperista ja ketunleivästä. Itse välttelisin kasveja jotka sisältää tuota ellei chilit sitten rakasta oksaalihappoa. Tosiaan jos pH alenee ja pysyy siellä 5-6,5 niin raudan, mangaanin, boorin ja kuparin/sinkin saanti on parhaimillaan. Raudan lähellä siellä 5 pH:ta.

Minusta kummallinen ajatus että chili olisi kuin ihmisen elimistö oksaalihapon suhteen. Sisuskalut on aika lailla erilaiset!    (Vai mistä syystä epäilet että siitä olisi chilille jotain haittaa?)

Lainaus käyttäjältä: Vuorikaskas - elokuu 12, 2018, 15:32:47 ip

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - elokuu 10, 2018, 21:45:29 ip
En kauheasti ole muuten tuota nokkosta ehtinyt käyttämään mutta taitaa sisältää pieniä määriä oksaalihappoa. Löytyneen myös pinaatista, raparperista ja ketunleivästä. Itse välttelisin kasveja jotka sisältää tuota ellei chilit sitten rakasta oksaalihappoa. Tosiaan jos pH alenee ja pysyy siellä 5-6,5 niin raudan, mangaanin, boorin ja kuparin/sinkin saanti on parhaimillaan. Raudan lähellä siellä 5 pH:ta.

Minusta kummallinen ajatus että chili olisi kuin ihmisen elimistö oksaalihapon suhteen. Sisuskalut on aika lailla erilaiset!    (Vai mistä syystä epäilet että siitä olisi chilille jotain haittaa?)

Tuliko sitten aivopieru. Mutta jotenkin sain sellaseisen kuvan että oksaalihappo ei ole hyvästä kasveille vaikka osa kasveista sitä tuottaakin. Täytyy tutkia lisää onko tässä mitään perää.