Eli niinkuin otsikosta voi päätellä tahtoisin tässä ketjussa musiikkia itse tekevien ihmisten käytännönkokemuksia ja vinkkejä eri tyyleistä tehdä biisejä tietokonetta apuna käyttäen.
Oma tieto aihepiiristä tällä hetkellä todella suppea,muusikoiden.netistä olen yrittänyt lueskella topikkeja läpi mutta suurin osa menee yli hilseen.

Lähinnä kiinnostaisi tehdä jonkinlaisia Trance/Teknotyyppisiä veivauksia mutta mistä lähteä liikkeelle? Mitä ohjelmaa kannattaa käyttää?
Ohjelmista tuli kokeiltua Fruity Loopsia joskus aikoinaan(10v) sitten,sekavalta vaikutti.Reasonia monet kehuu hyväksi mutta äärettömän vaikeaksi alkuun.Leikkaa&liimaa ja askartele meininkiä siis haussa.

Miten homma muuttuu siinä vaiheessa kun tahtoisin vaikkapa liittää kappaleeseen omia akustisilla soittimilla tehtyjä melodioita,esim.djembellä naputtelee jotain rytmikästä ja sen haluaisi "loopata" biisiin soimaan jonkun bassotaustan päälle?.

Mitä tämmöinen vaatii koneelta? onko mitään vähimmäisvaatimuksia?
Sitten vielä tämä,halvallahan ei saa hyvää mutta tarkoituksena ei ole kuitenkaan laittaa suuria summia kiinni tähän,mikä olisi edullisin tapa päästä alkuun ja jos sitten kiinnostusta (ja taitoja) löytyy vielä alkuinnostuksen jälkeen  voi ruveta harkitsemaan parempia ja arvokkaampia vehkeitä.

Jos täällä foorumilla pyörii joku kuka jaksaisi selittää homman todella simppelisti ja ratakiskosta vääntäen olisin enemmän kuin tyytyväinen :)

Tässäpä aihe, johon saisi kulumaan aikaa ja tilaa... :)  On periaatteessa kaksi päämetodia tehdä tietokoneella musaa. Toisaalla ovat ns. sekvensseriohjelmat, kuten Cubase, Logic, Pro Tools, jne. Toisaalla sitten taas "luuppeihin" pohjautuvat ohjelmat, kuten Fruity Loops, Acid Pro, Applen Garagebandit, yms. Onhan sitten vielä puhtaita äänitysohjelmia, kuten Sound Forge (Pro Toolskin on pitkään kuulunut enemmän sille puolelle), mutta sellaisia tuskin haet.

Noiden ohjelmatyyppien väliset erot ovat viime vuosina hieman vähentyneet ja molemmilla voi nykyään yleensä tehdä aika kaikenlaista musaa. Siinä vain on iso ero, mikä on helpompaa kummillakin. Sekvensseri kuten Cubase on oikea valinta silloin kun yksittäisillä nuoteilla ja niiden editoinnilla on suuri painoarvo. Vaikka niilläkin voi nykyään tehdä teknon kaltaista musaa aika hyvin, ne eivät ole hirveän helppoja ja joustavia esim. sampleluuppien käsittelyssä.

Acid Pro taitaa olla luuppiohjelmista parhaita tällä hetkellä. Kohtalaisen looginen käyttääkin. Sekin hallitsee nykyään jo mm. VST-virtuaali-instrumenttien ja -efektien käytön, mikä on biisien miksauksessa usein tärkeä juttu laadun kannalta. VST on saksalaisen Steinbergin luoma standardi "plug-in" efektiohjelmille ja sähkösoittimille. Ammattilaisohjelmista mm. Cubase käyttää sitä. Näin saat lukuisien valmistajien valikoimista käyttöösi tarkkoja mallinnuksia esim. eilispäivän syntikoista, rummuista, bassoista ja studiolaitteista.

Musakoneelta vaaditaan erilaisia asioita kuin esim. pelikoneelta. Muistia esim. ei juuri voi olla liikaa. Tänä päivänä laittaisin täydet 4 gigaa 800 tai 1066 MHz DDR2-muistia, koska muisti on halpaa. Osta muisti kahtena 2 gigan kampana. 4 kampaa 1 gigan muistimoduleja tuottaa usein vaikeuksia.

Prosessorin ei tarvitse olla se punahehkuisin nopeushirmu, jota nörtit koviten hehkuttavat fanifoorumeissaan. ;) Mutta musakoneessa 3 tai 4 ytimestä on jo selvästi suurta hyötyä! Erittäin hyvä ja kohtuuhintainen vaihtoehto on 2.4 GHz neliydinprosessori AMD Phenom X4 9750. Hintaa siinä 140..150 ekua. Muutaman kympin halvemmalla saa saman prosessorin kolmiytimisen 8750 version, joka sekin riittää pitkälle ja käy hivenen viileämpänä siinä sivussa. Emolevyksi kannattaa ottaa jokin AMD 790 tai 790GX piirisarjaan pohjautuva laatuvalmistajan noin satasen hintainen levy. Aivan halvimmillakin emolevyillä toki usei pärjää, mutta niiden käyttöikä voi olla lyhyempi, eivätkä ne aina pidä ole aivan vakaita täydellä teholla käytettäessä. Mihinkään kalliiseen pelikansan superemolevyyn ei musakäytössä ole tarvetta. :)

Pelikoneen yksi hyvä ominaisuus on hiljaisuus. Siksi hyvä kotelo (esim. Antec) kannattaa. Samoin hiljainen, nopea kiintolevy (Samsung F1 on erinomainen). Äänikortiksi tarvitaan jokin ASIO-standardia tukeva kortti, joko ulkoinen tai sisäinen. Sisäinen voi olla harmittomampi. Suosittelen itse käyttämääni M-Audio AP192:ta. Loistava ääni ja vakaat ajurit, eikä pahan kallis. Emolevyjen sisäänrakennetut äänipiirit eivät sovi musiikin tekemiseen, ainoastaan sen soittamiseen. Myös Creativen äänikorteista on monella muusikolla kehnoja kokemuksia.

Käytännön erittäin tärkeä vinkki: ÄLÄ rakenna musakonetta Windows Vistan päälle! Käytä Windows XP:tä, tai sitten Macintoshia. XP:ssä on myös välttämätöntä tehdä seuraava "viritys": kontrollipaneelista valitse "System" -> Advanced" -> Performance -> Advanced -> Processor scheduling kohdassa "Adjust for best performance of BACKGROUND SERVICES"! (oletuksena XP:ssä on "Programs", mikä aiheuttaa äänikäytössä häiriöitä!)

Kuvailemasi kaltaisessa käytössä uskoisin Sony Acid Pro:n olevan aika ihanteellinen ohjelma, sillä se on paitsi tasokas samplesoitin, myös aika kykenevä äänittämään mikrofonilla juttuja ja käsittelemään niitä niin omilla työkaluillaan kuin esim. VST-standardin mukaisilla efektiplugareilla. Mikä myös tärkeää, se on siedettävän kyvykäs myös MIDI-keyboardien kaverina, jolloin voit soittaa siihen nuotti nuotilta vaikkapa piano-osuuksia. Toisin sanoen, se tukee kaikkia tapoja äänittää ja käsitellä ääntä. Ja sen tausta kun on juuri tekno/trance-tyyppisen musan tekovälineenä, se on siinä vahvimmillaan.

Tässä kuvailemani laitteisto ja Acid Pro edustavat jo aika hyvää kotistudiosysteemiä, jolla pystyy tekemään täysin ammattilaistason jälkeäkin, hinnan tai vaikeustason silti kohoamatta pilviin. Ohjelmistakin löytyy netistä helposti ns. "kokeiluversioita"...  

Jos kuitenkin haluat vain kokeilla, etkä investoida, silloin tarvitset lähinnä uudehkon tietokoneen mielellään ainakin tuplaydinprosessorilla ja 2 gigan keskusmuistilla, ASIO-yhteensopivan äänikortin (se on käytännössä edessäsi oleva pakollinen hankinta) ja MIDI-keyboardin. Itselläni on huokean hilpeä Terratec. M-Audiolta löytyy myös mainioita malleja.

Ylivoimaisesti helpoin tapa leikkiä musanteolla on Applen Garageband. Myös PC-puolella on koetettu jäljitellä sen konseptia; mm. Steinbergillä taitaa olla ulkona uusi "tosihelppo" musanteko-ohjelma. Noiden mahdollisuudet on vain aika nopeasti käytetty ja kyllästyminen uhkaa... Siksi hitusen vaikeampi, mutta paljon monipuolisempi Acid voi olla parempi lähtökohta.

Aivan oma, joitakin (kuten minua) todella kiehtova vaihtoehto ovat VST-instrumentteina myytävät "automaattisoittimet". Niiden kaksi huikeaa esimerkkiä ovat Steinbergin hiukan epävakaa, mutta muutoin fantastinen "Groove Agent" automaattirumpali ja saman valmistajan "Virtual Bassist". Lyhyesti kuvailtuna: ne ovat tekoälysovelluksia, jotka soittavat esim. rumpuja tai bassokitaraa haluamasi tyylin mukaisesti, halutulla tempolla. Voit myös itse MIDI-koskettimiston avulla "ohjeistaa" näitä robottiartisteja jammailemaan, vaihtamaan tyyliään vaikka kaiken aikaa - ja oikeastaan ihan mitä tahansa. Ne tekevät sinusta kapellimestarin! Aivan fantastisia työkaluja biisi-ideointiin, jammailukavereiksi ja jopa todelliseen biisien tekoon. Upeaa niissä on erityisesti se, että kun kappaleesi alkaa saada muotoa, voit koska vaan päättää kokeilla miltä teknobiisisi kuulostaa, kun basisti alkaakin soittaa taustalla reggae-tyylillä ja rumpali vaikkapa calypsoa! Tulokset voivat yllättää tosi hienolla tavalla! :-)

Voit kuunnella kaikkien näiden kuvaamieni menetelmien kotitekoisia tuloksiani: http://trig.com/ajigato  - kaikkien biisien taustalla paukuttaa muistaakseni Groove Agent virtuaalirumpali ja basistinakin on joko Virtual Bassist tai sitä vastaava Broomstick Bass. Muu on ihan itse soitettua :) ja Cubase-ohjelmistolla tehtyä.

Toivottavasti tämä pitkä tekstielefantti antoi edes hiukan vastauksia... :P

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"Tässäpä aihe, johon saisi kulumaan aikaa ja tilaa... :)  On periaatteessa kaksi päämetodia tehdä tietokoneella musaa. Toisaalla ovat ns. sekvensseriohjelmat, kuten Cubase, Logic, Pro Tools, jne. Toisaalla sitten taas "luuppeihin" pohjautuvat ohjelmat, kuten Fruity Loops, Acid Pro, Applen Garagebandit, yms. Onhan sitten vielä puhtaita äänitysohjelmia, kuten Sound Forge (Pro Toolskin on pitkään kuulunut enemmän sille puolelle), mutta sellaisia tuskin haet.

Noiden ohjelmatyyppien väliset erot ovat viime vuosina hieman vähentyneet ja molemmilla voi nykyään yleensä tehdä aika kaikenlaista musaa. Siinä vain on iso ero, mikä on helpompaa kummillakin. Sekvensseri kuten Cubase on oikea valinta silloin kun yksittäisillä nuoteilla ja niiden editoinnilla on suuri painoarvo. Vaikka niilläkin voi nykyään tehdä teknon kaltaista musaa aika hyvin, ne eivät ole hirveän helppoja ja joustavia esim. sampleluuppien käsittelyssä. Sekvensseri on loistava silloin kun soitat itse MIDI-näppäimistöllä säveliä ja haluat myöhemmin editoida niitä monipuolisesti ja helposti. Se on usein myös hyvä tapa äänittää esim. kitaroita tai laulua monille ääniraidoille ja käsitellä näitä raitoja jälkikäteen.

Luuppiohjelmat kykenevät parhaimmillaan kaikkeen samaan kuin sekvensseritkin, mutta niiden käyttötapa on aivan erilainen. Ne eivät piittaa suuremmin yksittäisistä nuoteista, eivätkä aina vaadi esim. lainkaan MIDI-koskettimistoa. Ne keskittyvät ennalta nauhoitettujen ääninäytteiden eli samplejen mahdollisimman helppoon ja tehokkaaseen "kasaamiseen" hiukan legopalikoiden lailla. Ne keskittyvätkin biisin rakenteeseen, eivät sen yksittäisiin nuotteihin. Ne automatisoivat useita sekvenssereissä käsin tehtäviä asioita, ja antavat sinun keskittyä täysin esim. tietyn fiiliksen löytämiseen ja toteuttamiseen teknobiisissä.

Sonyn Acid Pro taitaa olla luuppiohjelmista parhaita tällä hetkellä. Kohtalaisen looginen käyttääkin. Sekin hallitsee nykyään jo mm. VST-virtuaali-instrumenttien ja -efektien käytön, mikä on biisien miksauksessa usein tärkeä juttu laadun kannalta. VST on saksalaisen Steinbergin luoma standardi "plug-in" efektiohjelmille ja sähkösoittimille. Ammattilaisohjelmista mm. Cubase käyttää sitä. Näin saat lukuisien valmistajien valikoimista käyttöösi tarkkoja mallinnuksia esim. eilispäivän syntikoista, rummuista, bassoista ja studiolaitteista.

Musakoneelta vaaditaan erilaisia asioita kuin esim. pelikoneelta. Muistia esim. ei juuri voi olla liikaa. Tänä päivänä laittaisin täydet 4 gigaa 800 tai 1066 MHz DDR2-muistia, koska muisti on halpaa. Osta muisti kahtena 2 gigan kampana. 4 kampaa 1 gigan muistimoduleja tuottaa usein vaikeuksia.

Prosessorin ei tarvitse olla se punahehkuisin nopeushirmu, jota nörtit koviten hehkuttavat fanifoorumeissaan. ;) Mutta musakoneessa 3 tai 4 ytimestä on jo selvästi suurta hyötyä! Erittäin hyvä ja kohtuuhintainen vaihtoehto on 2.4 GHz neliydinprosessori AMD Phenom X4 9750. Hintaa siinä 140..150 ekua. Muutaman kympin halvemmalla saa saman prosessorin kolmiytimisen 8750 version, joka sekin riittää pitkälle ja käy hivenen viileämpänä siinä sivussa. Emolevyksi kannattaa ottaa jokin AMD 790 tai 790GX piirisarjaan pohjautuva laatuvalmistajan noin satasen hintainen levy. Aivan halvimmillakin emolevyillä toki usei pärjää, mutta niiden käyttöikä voi olla lyhyempi, eivätkä ne aina pidä ole aivan vakaita täydellä teholla käytettäessä. Mihinkään kalliiseen pelikansan superemolevyyn ei musakäytössä ole tarvetta. :)

Pelikoneen yksi hyvä ominaisuus on hiljaisuus. Siksi hyvä kotelo (esim. Antec) kannattaa. Samoin hiljainen, nopea kiintolevy (Samsung F1 on erinomainen). Äänikortiksi tarvitaan jokin ASIO-standardia tukeva kortti, joko ulkoinen tai sisäinen. Sisäinen voi olla harmittomampi. Suosittelen itse käyttämääni M-Audio AP192:ta. Loistava ääni ja vakaat ajurit, eikä pahan kallis. Emolevyjen sisäänrakennetut äänipiirit eivät sovi musiikin tekemiseen, ainoastaan sen soittamiseen. Myös Creativen äänikorteista on monella muusikolla kehnoja kokemuksia.

Käytännön erittäin tärkeä vinkki: ÄLÄ rakenna musakonetta Windows Vistan päälle! Käytä Windows XP:tä, tai sitten Macintoshia. XP:ssä on myös välttämätöntä tehdä seuraava "viritys": kontrollipaneelista valitse "System" -> Advanced" -> Performance -> Advanced -> Processor scheduling kohdassa "Adjust for best performance of BACKGROUND SERVICES"! (oletuksena XP:ssä on "Programs", mikä aiheuttaa äänikäytössä häiriöitä!)

Kuvailemasi kaltaisessa käytössä uskoisin Sony Acid Pro:n olevan aika ihanteellinen ohjelma, sillä se on paitsi tasokas samplesoitin, myös aika kykenevä äänittämään mikrofonilla juttuja ja käsittelemään niitä niin omilla työkaluillaan kuin esim. VST-standardin mukaisilla efektiplugareilla. Mikä myös tärkeää, se on siedettävän kyvykäs myös MIDI-keyboardien kaverina, jolloin voit soittaa siihen nuotti nuotilta vaikkapa piano-osuuksia. Toisin sanoen, se tukee kaikkia tapoja äänittää ja käsitellä ääntä. Ja sen tausta kun on juuri tekno/trance-tyyppisen musan tekovälineenä, se on siinä vahvimmillaan.

Tässä kuvailemani laitteisto ja Acid Pro edustavat jo aika hyvää kotistudiosysteemiä, jolla pystyy tekemään täysin ammattilaistason jälkeäkin, hinnan tai vaikeustason silti kohoamatta pilviin. Ohjelmistakin löytyy netistä helposti ns. "kokeiluversioita"...  

Jos kuitenkin haluat vain kokeilla, etkä investoida, silloin tarvitset lähinnä uudehkon tietokoneen mielellään ainakin tuplaydinprosessorilla ja 2 gigan keskusmuistilla, ASIO-yhteensopivan äänikortin (se on käytännössä edessäsi oleva pakollinen hankinta) ja MIDI-keyboardin. Itselläni on huokean hilpeä Terratec. M-Audiolta löytyy myös mainioita malleja.

Ylivoimaisesti helpoin tapa leikkiä musanteolla on Applen Garageband. Myös PC-puolella on koetettu jäljitellä sen konseptia; mm. Steinbergillä taitaa olla ulkona uusi "tosihelppo" musanteko-ohjelma. Noiden mahdollisuudet on vain aika nopeasti käytetty ja kyllästyminen uhkaa... Siksi hitusen vaikeampi, mutta paljon monipuolisempi Acid voi olla parempi lähtökohta.

Aivan oma, joitakin (kuten minua) todella kiehtova vaihtoehto ovat VST-instrumentteina myytävät "automaattisoittimet". Niitä voidaan käyttää kaikissa VST-standardia tukevissa ohjelmissa, kuten Acid Pro 7:ssä ja Cubasessa. Ne toimivat myös itsenäisinä ohjelmina esim. jammaillessasi kotona kitaran kanssa.

Niiden kaksi huikeaa esimerkkiä ovat Steinbergin hiukan epävakaa, mutta muutoin fantastinen "Groove Agent" automaattirumpali ja saman valmistajan "Virtual Bassist". Lyhyesti kuvailtuna: ne ovat tekoälysovelluksia, jotka soittavat esim. rumpuja tai bassokitaraa haluamasi tyylin mukaisesti, halutulla tempolla. Voit myös itse MIDI-koskettimiston avulla "ohjeistaa" näitä robottiartisteja jammailemaan, vaihtamaan tyyliään vaikka kaiken aikaa - ja oikeastaan ihan mitä tahansa. Ne tekevät sinusta kapellimestarin! Aivan fantastisia työkaluja biisi-ideointiin, jammailukavereiksi ja jopa todelliseen biisien tekoon. Upeaa niissä on erityisesti se, että kun kappaleesi alkaa saada muotoa, voit koska vaan päättää kokeilla miltä teknobiisisi kuulostaa, kun basisti alkaakin soittaa taustalla reggae-tyylillä ja rumpali vaikkapa calypsoa! Tulokset voivat yllättää tosi hienolla tavalla! :-)

Voit kuunnella kaikkien näiden kuvaamieni menetelmien kotitekoisia tuloksiani: http://trig.com/ajigato  - kaikkien biisien taustalla paukuttaa muistaakseni Groove Agent virtuaalirumpali ja basistinakin on joko Virtual Bassist tai sitä vastaava Broomstick Bass. Muu on ihan itse soitettua :) ja Cubase-ohjelmistolla tehtyä.

Toivottavasti tämä pitkä tekstielefantti antoi edes hiukan vastauksia... :P

Huomenta.

oman kokemuksen pohjalta suosittelen tuota Acid Pro / Sound Forge komboa.  ilman forgeakin pärjää.  ranssi musiikin vääntöön sellasia vst instrumenttejä kuin esim.  spectrasonicsin tuotteet, varsinkin trilogy. Native Instrumentsiltä kaikki mitä käsiis saat, esim guitar rig on aika mehukas efektiboxi ku uskaltaa kunnolla ruuvata niitä nappeja.  mitään samplereita ei erikseen periaatteessa tarvihe, acid varustettuna vaiks wavesin ja ohmforcen efektiseteillä hoitaa senkinhomman.  synistä viel extra maininnat Z3ta+ , Vanguard , ja virsynin tera. acid ei itessään vie paljoo tehoja, eli samplepohjaista pumputusta saa duunattua vanhemmallaki rassilla, noi synat ja efut on sit ne teho syöpöt. ny ei jaksa vinkkejä alkaa miettii, toiki teksti ol haasteellista ilman aamukahvia 8) onnea menestystä ja varsinkin INTOA uralle ;)

edit. asio ajurin tarviit. asio4all ei o pettänyt. midi kiippari on must, sit ku tosissaan alkaa vääntämään, acidissa yhtenä "ainoana" huonona puolena on et automatisoinnit on aika kökköjä (joku nappula, vaikka filtterin cut off liikkuu itekseen biisin aikana). omien mölinöitten nauhotukseen yksinkertaisimmillaan mikki koneeseen kiinni ja rec nappula acidissa pohjaan. lisäksi voit kuunnella metronomia tai jo aiemmin soittamaasi kuulokkeilla samanaikaisesti tietty 8). acidilla noiden samplejen/omien nauhotusten pitchaaminen ja looppaaminen ja tuhoaminen ymson hemmetin helpppoa. suht vähällä vaivalla ne saa myös istumaan johonkin jo olemassa olevaan! 8D tietsikkojen mikki liitännät on yleensä paskoja, et jos hyvää haluu, niin sit jonkilainen ulkonen mikkietunen tms. saatavilla on kohtuuhintaisia ulkosia usb tai firewire äänikortteja, joissa ihan hyvät mikrofoni/instrumentti liitännät.

http://www.mikseri.net/artists/getabock.25505.php

tuol mun acidillä väännettyjä häröilyitä. ei ny iha teknoa/ranssia, mut melkein 8D kirjottelen taas lisää kujtn tulee mieleen. kuten iteki huomasin, noi biisit on vuodelta 2004, sen jälkeen en o "alaa seurannu" enkä mitää ite kyhäilly, et vähä oon ruosteessa 8P

fruity loops ja reason on kyllä suhteellisen samanlaisia päästä alkuun. reasonilla on vain loppujenlopuksi enemmän valinnanvaraa.
fruityloopsi on vähän niinkuin käteenveto ja reason sitten koko homma esileikkeineen.

..tai jotain.

fruity ohjastaa kyl hienosti vst instrumenttejä ja efektejä noin niinku host ominaisuudessa... reasonillahan taas ei(?) ole ku ne  omat softat siinä... plus tietty miljoonat refill paketit 8)? mut joo, tää ei ollu softa paremmuus topicci. toiset äideistä toiset tyttäristä jne. 8)

Kiitoksia kaikille vastauksista,erityisesti Aji Infernolle pitkästä ja selventävästä tekstistä :)
Noitten pohjalta on jo helpompi lähteä rakentelemaan ja hahmottelemaan mistä lähteä liikkeelle.
Pitkään oon miettinyt tätä musantekoa omaksi huvikseni kun aina tuntuu päässä pyörivän vaikka millä mitalla erinäköistä melodiaa ja luritusta minkä haluaisi jotenkin tuoda ulos,taidot ja tarvittavat välineet on vaan puuttuneet.

Jatkakaa toki keskustelua tästä aiheesta,seurailen taustalla ja yritän painaa mieleen tärkeitä pointteja.Hyvä vaan tuoda julki mielipiteitä miksi esim.joku toinen ohjelma on jonkun toisen mielestä parempi kuin toinen,ihmiset tekee kuitenkin niin eri juttuja eri tyyleillä että ne painottaa eri ominaisuuksia sitten niissä ohjelmissa.
Linkkejä kans kehiin jos on näytteitä omista kappaleista ja millä välineistöllä ne on veivattu kasaan niin kuin Aji&Mursu tuossa laittoikin jo.

Native Instrumentsin VST instrumenteista Absynthit (2, 3 ja 4), Massive ja FM8 ovat tietokoneelle raskaanlaisia, mutta äänimaailmoiltaan suorastaan surrealistisen komeita syntikan ja samplerin välimuotoja. Niillä leikkiessä saa esim. käden käänteessä vaikkapa elokuvasoundtrackin kasaan! :)

Aivan mahtivälttämätön VST-instrumentti löytyy googlaamalla nimellä Delay Lama! Takaan ettei jätä kylmäksi ketään!

Yksi musanteossa hyvin helposti väheksytty, mutta lopputuloksen kannalta täysin kriittinen asia on tarkkailukaiuttimet / kuulokkeet. Miksausta on käytännössä mahdotonta saada kohdalleen, ellei käytössäsi ole hyvin neutraalisti soivaa, armottoman tarkkasoundista tarkkailusysteemiä. Olen kuullut esim. Acidilla tehtyä teknoa, jossa lopputuloksen pilasi juuri tämä asia. Se oli miksattu sellaisilla kuulokkeilla ja kajareilla, joissa oli (kuten useimmissa kodin kaiuttimissa ja luureissa!) korostunut bassopää ja kaikenlaisia värittymiä myös muilla äänialueilla. Kun biisit sitten miksattiin, syntyneisiin tuotoksiin tulivat kaikki nämä virheet sitten käänteisinä "sisäänrakennetuiksi"! Koska kuulokkeissa oli liikaa bassoa, syntyneessä biisissä sitä oli sitten liian vähän. Ja niin edelleen...

Riittävän hyvät tarkkailukaiuttimet, eli lähikenttämonitorit voivat maksaa maltaitakin, mutta ainakin Behringeriltä saa kelvolliset vajaalla 400 ekulla. Kuulokkeissa valinta on vaikeampi, koska hyvin harvat luurit toistavat äänen täysin värittämättä sitä. Useimmat ns. studiokuulokkeetkin ovat miksaukseen kelvottomia, vaikka sopivatkin esim. studion laulu- ja soittotyöhön. Tiedän oikeastaan vain yhden valmistajan, jonka lähes koko mallisto ymmärtääkseni sopii musiikin tarkkailuun ja miksaukseen erinomaisesti. Se on amerikkalainen Grado. Itse käytän sen SR325 mallia, joka paljastaa lahjomattomasti niin äänitteen hyveet kuin synnitkin. Arvelisin, että Gradon SR125 voisi olla hyvä pienehkön budjetin valinta.

Vielä niistä ASIO-ajureista pikku selvennystä... Halvat, emolevyihin integroidut ja pelaamiseen tarkoitetut äänikortit eivät siis itsessään tue tuota matalan latenssin ASIO-standardia. Asian merkitys on siinä, että ASIO-kortilla viive keyboardin näppäimen painalluksesta äänen kuulumiseen on tyypillisesti vain 2..6 millisekuntia, eli käytännössä kuulumaton. Ilman ASIO tukea, tämä viive on 40..150 millisekuntia ellei enemmän, mikä tekee soittamisesta käytännössä lähes mahdotonta. Ongelmaan on todella olemassa tee-se-itse ratkaisu, eli jonkun ohjelmoijan kehittämä ilmainen yleis-ASIO-ajuri "Asio4All", jonka avulla monet halvat äänikortit saadaan toimimaan siedettävästi tai jopa hyvin, matalalla latenssilla. Sen toiminnasta vain ei ole takeita, eikä vakaudesta liioin. Noissa äänikorteissa äänen laatukin on usein sen verran heikko, ettei niistä ole kovin vaativiin projekteihin... Mutta aina voi koettaa! :)

mulla ainaki asio4all on toiminut virheettömästi. itse en miksaisi kuulokkeiden kanssa ollenkaan. ultramegahyper monitoreillakin o periaatteessa kotioloissa turha miksailla, koska sit tarvis rakennella jo heijastamaton tilakin. ja koska suurimmalla osalla teppo tavallisia ei o megahyper kaijuttimia, niin omat miksaukset ois hyvä edes kuunnella myös "paskemmilla" pöntöillä. tottumus kysymyksiä kyllä nämä ovat 8) niin ja tosta musaharrastuksen alotottamisesta. yks hyvä keino (sen jälkeen kun sekvensseri softa on valittu) on oikeasti valmiiden looppien käyttö. hommaa alkuun yhen perun synan ja läjän looppeja joita sit pyörittelee ja kierittelee ja yhdistää synan soundeihin, sillo jää enemmän aikaa opetella synan toimintaa ja treenata omien soundien tekemistä. ja myös sekvenssoinnin oppii looppien avulla melko kivuttomasti.  nyt katkes ajatus.. palaillaan taas 8D

Juu, kuulokkeilla ei kannata masteria miksata missään tapauksessa, kun niillä se kanavaerottelu vasemman ja oikean välillä on sataprosenttinen, jota se ei ikipäivänä voi kajareilla kuunnellessa olla. Esim. erilaisten kaikujen käytössä tulee helposti puuroa, kun kuulokkeilla kuultuna kokonaisuus on vielä järkevä ja tuntuu ultramegahienon laajalta, jne., mutta kajareista tuleekin sitten puuroa.

Ai niin. Vähempi on enempi. Itekään en ole saanut aikaiseksi mitään uutta musiikkia moneen vuoteen, mutta tuossa on esimerkkiä parista omasta räpellyksestä:

http://sarkkas.matelijat.net/Anthem_to_Water.mp3 (Nord Lead 2 ja Korg Triton, tyyli melodinen ambient/mikälie, paras tuotokseni IMHO)
http://sarkkas.matelijat.net/November.mp3 (pelkkä Triton, piano ja velvet strings -kombo, rauhallinen ja simppeli teos).

Ylemmässä meinasi jo olla liikaa tavaraa ja siitä onkin karsittu loppuvaiheessa aika kovalla kädellä ylimääräistä tauhkaa pois, että kaikki siihenastisesta saundista on sellaista, että siitä myös kuuluu erikseen jokainen instrumentti.


-Sale

Tuossapa muuten hyvä sivusto tutkailla kaupallisia/freeware plugineita:
http://www.kvraudio.com/

Tällä hetkellä vaikuttaa että kallistun tuohon Acid prohon näin alkuun.Jahka saan muuton alta pois niin sitten rupean tosissaan opiskelemaan soundien vääntöä.
Tässä muutama linkku youtubesta minkälaista settiä olisi mielessä.Ammattilaisten vääntämiä nämä ja tyyliltään erilaisia mutta tonne päin jos joskus sais tehtyä niin hyvä!

Hardstailia: http://www.youtube.com/watch?v=VjbCoOSlwCw hyvä treenibiisi :D
ATB Kayama: http://www.youtube.com/watch?v=zuSRaDhpn-Q kliffat pianomelodiat.simppelii mut toimivaa.
ATB Beach Vibes: http://www.youtube.com/watch?v=FlCqqtyU26g tää biisi on aina tuntunut jotenkin hienolta.
Mauro Picottoa: http://www.youtube.com/watch?v=pn73q9l3ILw tulee teinivuodet mieleen...

Palaillaan taas...

Lainaus käyttäjältä: "Sauli Särkkä"Juu, kuulokkeilla ei kannata masteria miksata missään tapauksessa, kun niillä se kanavaerottelu vasemman ja oikean välillä on sataprosenttinen, jota se ei ikipäivänä voi kajareilla kuunnellessa olla. Esim. erilaisten kaikujen käytössä tulee helposti puuroa, kun kuulokkeilla kuultuna kokonaisuus on vielä järkevä ja tuntuu ultramegahienon laajalta, jne., mutta kajareista tuleekin sitten puuroa.

Ai niin. Vähempi on enempi. Itekään en ole saanut aikaiseksi mitään uutta musiikkia moneen vuoteen, mutta tuossa on esimerkkiä parista omasta räpellyksestä:

http://sarkkas.matelijat.net/Anthem_to_Water.mp3 (Nord Lead 2 ja Korg Triton, tyyli melodinen ambient/mikälie, paras tuotokseni IMHO)
http://sarkkas.matelijat.net/November.mp3 (pelkkä Triton, piano ja velvet strings -kombo, rauhallinen ja simppeli teos).

Ylemmässä meinasi jo olla liikaa tavaraa ja siitä onkin karsittu loppuvaiheessa aika kovalla kädellä ylimääräistä tauhkaa pois, että kaikki siihenastisesta saundista on sellaista, että siitä myös kuuluu erikseen jokainen instrumentti.


-Sale

Niin, se on vähän makuasiakin. Nuo edellä linkkaamani omat tekeleeni olen miksannut enimmäkseen kuulokkeilla. Kyllä se niinkin onnistuu, etenkin kun aina välillä tekee vertailevan kuuntelun kajareilla. Mutta vaatii tosiaan erittäin hyvät luurit, jotta esim. ekvalisoinnit ja sen sellaiset saa kuntoon. Tuohon kanavaerotteluun muuten: miksauksenhan voi optimoida monella tavalla. Hifikajareille, tai sitten jokajampan matkaradiolle - tai vaikkapa kuulokkeille. Itse kun kuuntelen enimmäkseen musaa luureilla, niillä tehdyt masteroinnitkin soivat luonnollisesti.

Miksaus ja masterointi ovat soundi-ihanteiltaan muuttuneet hurjan paljon vuosien mittaan. Tiettyjä havaintojani levykokoelmastani:
- 60-luku: alkupuolella hyvin selkeitä, yksinkertaisen hyvin soivia levyjä, loppupuolella usein kaikenlaista vaiheilla ja stereolla kikkailua pahimmillaan kuuntelukelvottomuuteen asti
- 70-73: monia hämmästyttävän upeasti miksattuja levyjä (esim: Eaglesin debyytti tai Pocon "Crazy Eyes") tasapainoisella, vahvalla soundilla
- 74-77: käsittämätön "ohuen soundin" ajanjakso. Levyistä miksattiin bassot joskus todella lähes olemattomiin ja muodissa oli muutoinkin tietty "suttuinen" äänikuva
- 78-82: monia todella upeasti äänitettyjä ja masteroituja levyjä, joita on vaikea tänäänkään ylittää (mm. Pocon "Legend" ja Emmylou Harrisin "A Quartermoon in a Ten Cent Town). Analogisen äänityksen huippuaikoja.
- 83-90: varhaisten digitaaliäänitysten hirveää karkeutta, ylikirkkautta ja tiettyjä liioiteltuja "kasarisoundeja". Tunnistettavia synasoundeja paljon. Keskimäärin aika kehnolta kuulostavaa tämän päivän maulla.
- 90-> Ei oikeastaan enää hirveästi tuollaisia suuria "trendejä". Moni levy on tänä päivänäkin ylikirkkaasti miksattu ja tukkoon kompressoitu, mutta erittäin hyviäkin löytyy.

Onnittelut muuten tosi hienoista biiseistä ja miksauksista! Uteliaisuuttani kysyisin vain, miksasitko basson tietoisesti aika korkealle tasolle? Kuten arvaat, kuuntelen niitä ääneltään jopa armottoman neutraaleiksi kutsutuilla Grado-luureilla joiden bassotoisto on hyvin kuiva ja erittäin erotteleva. Näissä biiseissä basso soi hyvin lämpimästi, ehkä noin 3 dB voimakkaammin (laajalla alueella) kuin miten itse normaalisti miksaan, mutta ei silti vielä kumisevasti. Eli en kritisoi tulosta, olen vain utelias koska miksaus/masterointi on kiinnostavaa puuhaa! Millä kajareilla tarkkailit nuo?

Alapään toisto jäi tietoisesti aika ronskiksi, masterointi ja sen verifiointi tehtiin muutamilla erilaisilla kotistereoilla ja autostereoilla, kuulokkeilla välillä tiettyjä aikakriittisiä jaksoja varmennellen. Jos nyttemmin olisin finalisoimassa etenkin Anthem to Wateria, vaihtaisin biitistä bassorummun toisenlaiseksi, käyttäisin hieman ohkaisempaa baseline-saundia, tosin mutkikkaammin reso-filsattuna ja soittaisin piano-osuuksista pari asiaa hieman eri tavalla. Pääpiirteittäin kokonaisuus säilyisi kuitenkin samanlaisena ;)

Saundista paistaa itselleni hieman myöhäisteiniys. Mutta olinhan silloin 19, kun tuon biisin sävelsin, joten.. :D


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "Sauli Särkkä"Alapään toisto jäi tietoisesti aika ronskiksi, masterointi ja sen verifiointi tehtiin muutamilla erilaisilla kotistereoilla ja autostereoilla, kuulokkeilla välillä tiettyjä aikakriittisiä jaksoja varmennellen. Jos nyttemmin olisin finalisoimassa etenkin Anthem to Wateria, vaihtaisin biitistä bassorummun toisenlaiseksi, käyttäisin hieman ohkaisempaa baseline-saundia, tosin mutkikkaammin reso-filsattuna ja soittaisin piano-osuuksista pari asiaa hieman eri tavalla. Pääpiirteittäin kokonaisuus säilyisi kuitenkin samanlaisena ;)

Saundista paistaa itselleni hieman myöhäisteiniys. Mutta olinhan silloin 19, kun tuon biisin sävelsin, joten.. :D


-Sale

Komea tulos! Ja todellakin hienoja sävelmiä! Olisi kiintoisaa vetää nuo biisit Wavesin tiettyjen kompuroiden läpi, dynaamisella ekvalisoinnilla/kompressorilla... Eli alapa vain tehdä uutta musaa, pikaisesti! :)

Huh,mitä enemmän mä erilaisia sivustoja lueskelen ja näitä teidän juttuja luen niin tuntuu niin henkimaailman hommilta tää juttu :shock:  en todellakaan oo tajunnut miten monisyistä ja taitoo vaativaa musiikin teko on,ihan omista biiseistä pro-tason bändien kikkailuihin.

ei se o niin pelottavaa/vaativaa. mut sit taas toisaalta on. ku tällänen makuuhuone muusikon on oltava melkonen multitalentti, ite handlattava hommat sävellyksestä masterointiin. helppoahan se monella kaupallisella artistilla on, ku ei tarvi osata ku laulaa tai rämpyttää kitaraa, kyl muut hoitaa muut hommat ;) niinku sauli tuossa totesi, vähempi ON enenpi. sen ku muistaa, eikä ota itteää liian vakavasti ni homma skulaa.

Joo, totta - ei sen homman tarvitse monimutkaista ja vaikeaa olla. Tarvitaan vain idea hyvästä biisistä, kyky löytää siihen hyvät soundit ja sitten soittaa se. Muu meneekin välineurheilun puolelle. ;)  Tavallaan tämä tietokoneaika onkin tehnyt musanteosta ylimutkikasta, koska valinnanvaraa on kotimuusikollakin pahimmillaan ihan liikaa! Loputtomasti valittavaa ja säädettävää, jolloin itse pääasia voi unohtua... Biisi, siis. Siinä mielessä ei ehkä kannatakaan haalia kaikkia mahdollisia virtuaalisoittimia ja studioefektejä käsille. Ekaksi, niitä ei ehkä ehdi/viitsi oppia käyttämään oikein, jolloin niistä voi olla vain haittaa. Tokaksi, useimpia ei oikeasti edes tarvitse. :)

erittäin totta! edelleen se vähenpi on enenpi pitää paikkansa. mieki oon kolunnu jos jonkin monta soitinta ja efektiä läpi, ja hiljalleen se arsenaali on karsiutunut siitä sitten. samaan aikaan kun tietokoneistettu musiikin vääntö on mahdollistanut esimerkiksi kaltaisteni sävelkorvattoman, musiikin teoriasta mitään tietämättömän itse ilmaisun musiikin kautta, niin väistämättä seuraa ylitarjontaa musiikki markkinoille. tällä hetkellä kuluttaja ei o vielä/enää tarpeeksi kriittinen vaan kaikki basshunterit ja muut niellään mukisematta ja ylistyslauseiden saattelemana. tääki o kaksiteräinen miekka. no mut joo takaisin aiheeseen...  vinkkejä siis. jotkin puristi piirit vinkuu jotta EI sampleja! mie oon edelleen siiis sitä mieltä, et varsinkin alottelevan (transsi) muusikon on enemmän kuin hyvä hyödyntää ihan hillitöntä sample tarjontaa. uskon vakaasti että niiden kanssa oppii biisin rakenteesta ja sen kestävyydestä huimasti. eli niitä softa syniä ei tosiaan tarvii alkuun edes yhen yhtä. efektit on kyl välttämättömiä jo ihan alusta asti, EQ:t, kompressorit (varsinkin transe ja muussa sen kaltaisessa suosittuja) yms. ja varsinkin näiden "miksaus" efektien väärinkäyttö on suositeltavaa! esim. Gate niminen efu, jonka oikea käyttö on kai katkaista ääni virta tietyn voluumitason alapuolelta, häiriö äänien estämiseksi, on aiwan nannaa väärinkäytettynä ;) siihe vaikka yhdistettynä delay (lama) niin siirrytäänkin jo perus ranssista Psy/goa akselille :D

edit. acid proossa on jo mukana siis erittäin hyvää settiä efekti rintamalla. riittää niin häröilyyn kuin finaali masterointiinkin. siis. 8)

Jossain vaiheessa sitä huomaa masteroinnin aikana, ettei mikään efekti tai toiminto tai oikeastaan mikään saa aikaiseksi sitä, minkä haluaisi saada aikaiseksi. Sitten on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: jätä homma sikseen heti tai jätä homma sikseen välittömästi. Pidä taukoa, anna korvien levätä ja kuuntele tuotos uudelleen vaikka muutaman tunnin hiljaisuuden päälle.

Pidä volatasot maltillisina niin pitkään kuin mahdollista. Muuten ainakin omalla kohdalla tuntuu saturaation iskevän, jonka jälkeen kaikki menee vituiksi. Ihan sama kuinka kliiniä masteria yrittää, tulee siitä puuroa ja päinvastoin.

Samasta saturaatiosta jatketaan, jolloin EQ:n kanssa menee järki ja jossain välissä pitäisi jättää volat nollaan ja luottaa spektrianalysaattoriin täysin....silläkin nimittäin saa aikaiseksi joltisen tasapainon kokonaisuuden osalta, jos lähtökohta on edes suunnilleen kohdallaan.

Diskantti on jännä elukka. Toisaalta, sen pieni korostaminen saattaa tuoda raitaan raikkautta ja "laadun" tuntua. Yleensä sen ylikorostaminen johtaa loppupeleissä kahteen asiaan: miksausvaiheessa diskanttikuurouteen ja lopputuotoksessa kuuntelijan vitutukseen. Sitä älytöntä sihinää, jota varmasti jotkut ovat mm. ammariautoilijoiden kyydissä joutuneet kokemaan (joissa "musiikki" siis koostuu 145 dB bassoista ja 176 dB diskanteista ja kaikki 260...6000 Hz välistä on leikattu pois ainakin muutaman kymmenen desibelin/oktaavi forcella), jonka jäljiltä päässä kiertää ampiaispesämäinen ilmiö. Eihän sitä kestä edes kaatokännissä, mutta nämä ampparithan ovat jo kuulonsa ylärekkarin pilanneet, jolloin diskanttitasoja on jouduttu nostamaan jatkuvasti jo pitemmän aikaa...ja lopputulos onkin selvä. Kaikki keskialueen saundithan tunnetusti kuuluu kantriosastolle, joten ne pitää kaikki leikata pois. Sitäpaitsi, niiden toistaminenhan vaatii hattiwatteja, joita ei passaa hukata turhuuksiin. Midrange ei rämistä Corollan peräluukkua, eikä sihise diskanteissa..

..menipä taas.


-Sale

Jännä juttu tajuta, mutta... huomaan aina välttäneeni tota ekvalisointia miksauksessa parhaani mukaan. Se kun tuppaa helposti aiheuttamaan ketjun lisäongelmia. Yleensä sen voikin välttää muilla keinoilla, kuten fiksulla instrumenttikanavien tason säätelyllä. Oma kokemukseni (ja tämä on todella vain omani, perustuen käyttämiini ääneltään harvinaisen neutraaleihin tarkkailukuulokkeisiin) on se, että jos tekee mieli alkaa säätää taajuuskorjauksia, silloin biisissä on usein jotain muuta vialla... Tai sitten tarkkailusysteemin ääni on, kuten niin tavallista, kallellaan johonkin suuntaan ja ajaa sinua tekemään tavallaan vääriä säätöjä.

Toki tilanne on aivan toinen, jos vaikka laulun äänityksessä on syntynyt mikrofonin ja huoneen aiheuttamia taajuusvirheitä - ja sen sellaista. Osa musanteon taikaa onkin siinä, ettei mihinkään ole yksiä vastauksia. Oma tyyli ja maku pitää vain löytää. Kun kuuntelen omia tekeleitäni, huomaan vähän hämmentyneenä, ettei mikään niistä ole teknisesti kovin häävi. Ei sen paremmin soiton kuin soundienkaan suhteen. Mutta silti niissä on tietyllä tapaa se "tavoittelemani" vähän rosoinen, vähän vinksahtanut soundi ja fiilis. Joku diggaa, joku toinen ei. Mutta jos voit jonain päivänä kuunnella omia tekeleitäsi ja todeta: "Okei, on mitä on - mutta en mä tätä tämän oikeammin olisi voinut tehdä..." - silloin jotain on osunut oikeaan. :)

Kompressoreiden käyttö on muuten yksi vähän kaksiteräinen leipäveitsi. Niillä saa kyllä munaa biiseihin, mutta saapa toisaalta helposti myös kaiken elämän pois esim. vähänkään herkempiä aineksia sisältävistä biiseistä. Usein kompuran voimistama ääni on "vaikuttavampaa", mutta kannattaa silti miettiä hetken verran, onko tulos oikeasti parempi.

Muistan muuten aina Guns 'n Rosesin kitaristi Slashin kommentin Neil Youngin legendaarisesta Crazy Horse taustabändistä. "Hän ja bändi soittavat kieltämättä usein aivan päin helvettiä, mutta he soittavat päin helvettiä juuri sillä oikealla tavalla. Niin oikealla, ettei Neilin biisejä oikeastaan voi soittaa mitenkään toisin!"

Siinähän tämän kaiken ydin, vai mitä? Fiilistä kehiin ja eikun soittamaan! ;)

Lainaus käyttäjältä: "Sauli Särkkä"http://sarkkas.matelijat.net/Anthem_to_Water.mp3 (Nord Lead 2 ja Korg Triton, tyyli melodinen ambient/mikälie, paras tuotokseni IMHO)
http://sarkkas.matelijat.net/November.mp3 (pelkkä Triton, piano ja velvet strings -kombo, rauhallinen ja simppeli teos).

Aivan järjettömän hienoja pätkiä. Hattu nousee.

Fruity Loops, Goldwave sekä vahna Williamstone midisyna pörisee tuossa (http://personal.inet.fi/musiikki/deviant/mp3/061008.mp3). Viimeistelemätön ja raaka miksaus, joten ei sitten vittuilla että balanssit perseellään.

Petripetri,hienon kuulosta.
Kuulosti ihan joltain Ensiferumin alkusoitolta/introlta,koko ajan odotin koska rupee sähköskitta vinkumaan ja örinälaulu alkaa :D  Mun päässä ainakin rupes heti pieni Wesa tiluttaa hevii...

PetriPetri: ei ollenkaan hassumman kuuloista settiä. Jäin kuitenkin odottamaan, että kokonaisuus kehittyisi selvempään huippuun jossain vaiheessa, kun nyt toistoa tuntui olevan kohtalaisen paljon -- etenkin yli 9 minuutin biisiksi ;)

..toisaalta, tämäntyylinen musiikki, jos sinne tosiaan lisäisi esimerkiksi sopivan sähkökitaran oikealla tavalla viemään biisiä liidimäisesti paikasta A paikkaan B, josta C:n kautta A:han palaten, D:ssä sittemmin koukaten, A II:sta E:hen päätyen, voisi siitä tulla sopivalla masteroinnilla hienokin kokonaisuus. Ja ei, kyse ei ole soinnuista.. ;)


-Sale

Pääsin tänään kuuntelemaan Sennheiserin suljettuja HD280 kuulokkeita - suunniteltuja studiokäyttöön. Aika mukavat, aivan yllättävän hieno keskiäänien (laulu yms) toisto, diskanttikin heleä ja luonteva. Bassossa asiat eivät sitten toimineetkaan yhtä hyvin. Sitä oli liikaa ja se oli luonteeltaan epämääräistä. Osasyyllisenä oli aivan varmasti käyttämäni kannettavan tietokoneen laadultaan vajavainen äänipiiri ja kuulokeliitäntä. Jatkan kokeilua kotona, laadukkaammassa systeemissä.

Ensikokemus: ainakin 3 kertaa kalliimmat huippuluokan Grado SR325 kuulokkeet kuulostavat samoilla biiseillä silti aivan erilaisilta. Paremmilta? Kyllä - ja ratkaisevasti. Gradojen erottelukyky on aivan eri planeetalta. Aivan pienimmätkin, herkimmätkin yksityiskohdat musiikista kuuluvat. Hyvä musiikki ja laitteisto kuulostaa loistavalta! Heikompi... kehnolta.

Sennheiserit toistavat kyllä bassoa hyvinkin alas, siinä ei ole ongelmaa. Mutta jälleen Gradot ottavat niskalenkin, sillä ne paitsi toistavat hyvin alas (aina Massive Attackin Mezzaninen supermataliin), myös tekevät sen todella jämäkästi ja napakasti. Kuten parhaat studiomonitorit.

Suomalainen hifilehti "Hifimaailma" tuomitsi hiljattain Gradon SR125 luurit "lähes high-end" luokkaan. Ja iso-isoveli SR325 on ollut jo hyvän aikaa maailman parhaiden kuulokkeiden luokassa.  Eikä suotta. Ehkä paras hankintani koskaan.

Huippuluokan ääntä niin musasta nautiskeluun kuin totaalista tarkkuutta sen tekemiseenkin. Uskon, että seuraavatkin luurini ovat Gradot - mutta vaihtoon ei ole syytä pitkään aikaan. :)

Grado SR325 :Zeesus,noi on melkein 400€ luurit :shock:

Lainaus käyttäjältä: "Wesa"Grado SR325 :Zeesus,noi on melkein 400€ luurit :shock:

Pahimmillaan 550 EUR... :( Totta. Mutta joskus sanonta "you get what you pay for" pitää paikkansa.

Muistan nimittäin, kun jo varsin laadukkaat AKG luurini olivat hajonneet ja olin hesan Audiostar liikkeessä kuuntelemassa niille mahdollisia seuraajia. Suosittelivat Gradoja. Halusin kuunnella suunnilleen budjettini mukaisia malleja (joko SR125 tai pykälää halvempi, en muista) ja sitten ihan itsetuhoisesta mielenkiinnosta noita SR325 luureja, jotka olivat kuitenkin vasta valmistajan kolmanneksi kalleimmat.

Laitoin Dire Straitsia liikkeen sikakalliiseen soittimeen ja kuuntelin...

Ja se, mitä kuulin, oli niin totaalisen rankkaa, että oli aivan pakko ostaa paljon budjettiani kalliimmat SR325:t. Se ääni oli yksinkertaisesti niin "jumalaista". :)

Opin toki asioita myöhemmin kantapään kautta. Kotonani nuo 325:t eivät nimittäin kuulostaneet lainkaan niin hunajaisilta, tarkoilta ja musikaalisilta kuin Audiostarin liikkeessä! Oikeastaan päin vastoin. Olin pettynyt, koska musiikki kuulosti karkealta ja säröiseltä. Tavallaan huonommalta kuin aiemmin, halvemmilla luureilla ja kajareilla.

Huippukuulokkeet ja kaiuttimet toistavat kaiken, hyvän ja pahan. Siksi ne tarvitsevat yhtä hyvät laitteistot taakseen. Olin kuunnellut 325:t Audiostarin megakalliden laitteiden kanssa. Kotona todellisuus oli toinen. Niin myös saamani ääni...

Kun ymmärsin ongelman, aloitin tietokoneen äänikortin vaihdolla. M-Audion hyvä-ääninen AP2496 paransi asioita. Sitten saman valmistajan AP192. Mutta ääni pysyi silti tavallaan kehnompana kuin mitä olin kuullut Audiostar myymälässä.

Niinpä tein seuraavan investoinnin: hankin Musical Fidelityn osin putkitoimisen kuulokevahvistimen ja Maranzin laatukaapelit. Asiat kyllä paranivat, mutta eivät edelleenkään olleet Audiostarissa kuulemallani tasolla...

Niinpä hankin lopulta Musical Fidelityn X-DAC v3 D/A muuntimen ja laitoin sen kiinni tietokoneeseen. Nyt homma toimii. Musiikki on musiikkia.

Seuraava päivitys lienee uusi virtalähde Musical Fidelityn laitteisiin. Netissä väitetään suureksikin parannukseksi. Enpä tiedä... Epäilen. Mutta niinpä epäilin myös välijohtojen äänenlaatueroja ennen kuin jouduin itse kokemaan ja todistamaan ne.

Summa summarum...

Lähes 400 euroa Grado SR325:sta on paljon rahaa. Mutta sillä saa myös aivan helvetin loistavat kuulokkeet. Niin hyvät, että ongelmaksi tuleekin (kuten minulla) muu laitteisto. Mutta en silti kadu. Näillä luureilla (nytkin päässäni) voi nauttia maailman parhaasta musiikista - ja myös tehdä kotistudiossaan totaalisen mahtavia biisejä!

Ei vielä mitään edistystä tällä saralla,idea muhii edelleen ja jahka saan arjen rutiinit taas kuntoon voin alkaa täysillä keskittymään tähän musan vääntöön.hienoja vastauksia tullut kaikilta,kiitoksia.
onko muuten kellekkään muulle käynyt tämmöistä,juuri hetkeä ennen nukahtamista rupeaa mielessä soimaan joku melodia ja voit olla varma siitä että se on oma keksimä eikä esim.radiosta päähän jäänyt pimputus...
mulle on muutamia kertoja käynyt noin mutta ne unohtuu melkein samantien! täytyy varmaan joku nauhuri hankkia että pääsee hyräilemään talteen ne,ties mitenkä monta hyvää biisiä( lue.rahaa :D )
on mennyt hukkaan kun niitä ei muista enää herättyään.

Lainaus käyttäjältä: "Wesa"Ei vielä mitään edistystä tällä saralla,idea muhii edelleen ja jahka saan arjen rutiinit taas kuntoon voin alkaa täysillä keskittymään tähän musan vääntöön.hienoja vastauksia tullut kaikilta,kiitoksia.
onko muuten kellekkään muulle käynyt tämmöistä,juuri hetkeä ennen nukahtamista rupeaa mielessä soimaan joku melodia ja voit olla varma siitä että se on oma keksimä eikä esim.radiosta päähän jäänyt pimputus...
mulle on muutamia kertoja käynyt noin mutta ne unohtuu melkein samantien! täytyy varmaan joku nauhuri hankkia että pääsee hyräilemään talteen ne,ties mitenkä monta hyvää biisiä( lue.rahaa :D )
on mennyt hukkaan kun niitä ei muista enää herättyään.

Toi on äärimmäisen tuttua. Lähes jokapäiväistä, joko juuri ennen nukahtamista, tai sitten töissä ajaessa yhtäkkiä rupeaa joku melodia soimaan päässä, mutta kun ajatus katkeaa se on kadonnut ikuisiksi ajoiksi.