Täällä alkumetreillä oleva chili-intoilija tuskailee erilaisten valaisinvaihtoehtojen kanssa. Olen lukenut täältä näitä valon ympärillä käytyjä keskusteluja enemmän ja vähemmän, mutta täytyy sanoa, että mitä enemmän luen, sitä enemmän pää on sekaisin :o...... Eli, tilanne on seuraavanlainen:
Olemme rakentelemassa tilaa, jonne chilintaimet olisi tarkoitus sijoittaa ajaksi, jolloin keinovalo on tarpeen (myös esim. tomaatin taimikasvatukseen). Alue on suorakaiteenmuotoinen n. 0,5m x 3,80m. Valaisimet tulisivat n. 70-80 cm:n päähän alustasta, eli mitkään kovin suuret chilit eivät tule kysymykseen. Huone on myös melko pieni (2m x 5m, lämpö?).
Mielessä on pyörinyt pari vaihtoehtoa:
3 kpl tällaisia loisteputkivalaisimia http://www.valotorni.fi/notuskattovalaisint82x36w-p-469.html tai
3-4 kpl tällaisia alasvaloja http://www.luxo.fi/product/travel-123.aspx?tab=Articles (teho 2x13 tai 2x18)
Mitä mielipuolta olette. Kumman vaihtoehdon valitsen, vai valitsenko kumpaakaan :-\ ?
Kiitos jo etukäteen :)
Loisteputket... mutta aika tyyriitä jos tommosia 50e loisteputki valaisimia meinaat ostaa, mieluummin sit esli... ja ei kyl 2mx5m huoneen lämpöä noi loisteputket nosta liikaa, eikä kyllä eslikään
2*36w loisteputkivalaisinrunkoja saa huomattavasti halvemmallakin kuin esimerkin 49,90 €. Esimerkiksi liki kaikista rautakaupoista saa autotallin tms. valaisemiseen tarkoitettuja IP20* tai yli luokiteltuja loisteputkivalaisimia 20-40€ kappalehintaan. Ne saa usein vielä ketjuihin riippumaan, toisin kuin edellämainittu esimerkkivalaisin joka on pinta-asennettava.
Tuo travel luxo lamppu käyttää jotain "pienoisloistelamppua" - olkoon mikä hyvänsä niin en usko sen sopivan kasvien kasvatukseen.
*Ja painotetaan vielä, että älä suotta osta IP65+ luokiteltuja lamppuja koska maksat vain turhasta.
Jos Luxo on halogeenilampulla, sen voit hylätä heti. Halogeenin spektri on rajattu eikä riitä sadon tuottamiseen.
Loisteputkia mahtuisi tuohon tilaan puolitoistametrisiäkin kaksi peräkkäin. Niitä on kyllä vaikeampi löytää kuin 120 cm ja nuohan kattavat kyllä kauniisti tilan.
Tuossa alasvalossa (kohdevalo) käytetään pienloistelamppuja.
Eli, vaikuttaisi siltä, että nuo loisteputkivalaisimet (tai vastaavanlaiset) soveltuisivat parhaiten tähän tilaan/tarkoitukseen ja olisivat riittävät. Nyt nimittäin on mahdollisuus vielä vaikuttaa sähköratkaisuihin, sillä huone on parasta-aikaa tekeillä ;)
Loisteputken on hyvä vaihtoehto. Kasvit kasvaa ja putkien hinta on hyvin pieni
Ketjukiinnitys olisi kyllä poikaa.
Pienet taimet olisi hyvä saada lähemmäksi lamppua - tai lamppu lähemmäksi taimia.
Taimia voi tietysti nostaa, jos lamppua ei voi laskea.
Hämmennetäänpäs nyt vielä tätä pakkaa ;D
Mitenkäs sitten vaihtoehtona 4 kpl näitä valaisimia http://www.sahkonumerot.fi/4256822/ ?
Mikä noissa loisteputkissa on parempaa verrattuna alasvaloihin pl-putkilla? Eikö noissa loisteputkissa valo hajoa aika laajalle?
Loisteputket ja heijastimet (foliot yms) vaan, niillä pärjää talven.
Pienoisputkissa on huonompi hyötysuhde kuin isoissa. Niitä pitäisi siis hankkia Watteja aika paljon enemmän. Kasveille on varmaan parempi hajavalo kuin pistemäinen, saavat lehdet laajemmin valoa.
Taitaa olla paras etsiä halpahallit ja sähköliikkeet niin saat paremman käsityksen siitä mitä olet kiinnittämässä.
Kyllä se ip65 luokan valaisin käy hyvinkin, siinä vaan saattaa maksaa turhan tiiviistä valaisimesta enemmän, tosin nykyään saattavat olla halvempiakin. Suojakuvun voi ottaa pois, jos ei ole pelkoa, että valaisimeen pääsee vettä tai joku sörkkimään(omalla vastuulla).
Joissakin valaisimissa kupu saattaa jopa auttaa valon suuntaamisessa.
Muista varmistaa mitä asennuspaikan vaatimukset on, oikeat sähköliikkeet auttavat tässä.
Tuohon sopii 2 kpl 58w t8 valaisinta peräkkäin, putki on 150cm pitkä. Esim. 2*58w runko ip65 maksaa n.45e.
Kiitokset kaikille vastanneille asiantuntevista ja hyvistä kommenteista :-*. Päätös: loisteputkivalaisimet, todennäköisesti 2x58W, että näillä eväillä mennään. Nyt sitten eri loisteputkivalaisimia vertailemaan......
Olipa ilo huomata, miten aktiivinen foorumi tämä onkaan. Koukussa kerta laakista :D
Mä laittaisin kyllä niin monta putkea vierekkäin kun kukkaro, tila ja ulkonäkö antaa myöten.
Totta turiset. Viisainta tehdä kerralla hyvä ja raottaa kukkaronnyöriä vähän enemmän, että ei tarvitse vuoden päästä pähkäillä lisävalaistuksen kanssa (itseni tuntien, hommahan joka tapauksessa tulee karkailemaan käsistä.....). Kyllähän tuohon 50 cm leveän tason päälle mahtuisi vaikka neljäkin putkea rinnan 2 x (4 x 58W). Luulisi sitten ainakin valon riittävän vähäksi aikaa. Nyt alkaakin siis armoton metsästys erilaisista vaihtoehdoista, niitä näyttääkin riittävän..... taitaa mennä rakenteluksi ::) Ja ulkonäölläkään ei ole niin suurta merkitystä, nimittäin paikka tulee vaatehuoneeseen (hih, naisimmeisen vaatehuonehan voi olla täynnä vaikka chilejä eikä vaatteita :D).
Noniin :) Sitten vain sopivia runkoja metsästämään. Aika monessa on heijastimet valmiina. Kannattaa ehkä suosia sellaisia. Kyseessä kuitenkin sen verran isot valaisimet että voi melkeempä laittaa suoraan tilan kattoon kiinni ja hoitaa korkeusäätö kasvien alle sijoitetuilla palikoilla.
Juuri näin ;)
Semmonen vinkki vielä että loisteputket voi olla melkeimpä kiinni latvoissa eikä se kasvi silti pala.
Oukei :).
Nyt päästäänkin sitten sujuvasti seuraavaan aiheeseen. Eli, nyt kun valaisinhankinnat on lyöty lukkoon (4 x (2x58W) loisteputkivalaisimet), täytyy rueta perehtymään siihen, minkälaisia putkia niihin kannattaa hankkia. Täällä on kyllä tästäkin aiheesta käyty miljoona keskustelua lukemattomien eri mielipiteiden saattelemana, mutta tarkkaa kuvaa siitä, minkälaiset putket soveltuvat parhaiten, ei ole minulle kaikesta huolimatta muodostunut :-[ Samoilla putkilla pitäisi pärjätä "vuoden ympäri", en ajatellut vaihtaa eri putkia kukintaan jne.
Jes, kohta pääsen laittamaan siemenet multiin ;D
Itselläni on Warm White ja Cool White putket. Ne on toistaiseksi itselle riittänyt. Cap 1043 tekee uusia kukkia näiden putkien alla
Eipä sillä ole niin tarkkaa chilien kanssa mitä putkia käyttää. Mä laittaisin itse ehkä 800 sarjasta lämminsävyisen ja kylmäsävyisen putken samaan valaisimeen.
Joillain valmistajilla tuo ensimmäinen luku tuossa 830 luvussa kertoo mitä sarjaa putki edustaa ja jälkimmäinen kertoo värilämpötilan eli sen miten punaista tai sinistä tuo valo on. Mun mielestä toi 800 sarja taitaa olla hyvä komporomissi sen suhteen miten kattavalla spektrillä siitä putkesta tulee valoa. 900 sarja antaa tiheämmän spektrin mutta en näkis siitä olevan hyötyä tässä asiassa. Kahta värilämpötilaa tuolta spektrin eri päistä sen takia kun kasvit käyttävät pääsääntöisesti punaista ja sinistä valoa.
Bauhausista ei kannata ostaa halpoja tarjousputkivalaisimia. Ite ostin kaksi kpl. ensimmäinen meni rikki kuukaudessa ja nyt toinenkaan ei meinaa syttyä millään. Muistaakseni chilivaari sanoi että valotehokin on pienempi kuin muualta ostetuissa. halpa ja hyvä, tämä yhtälö ei läheskään aina toimi.
Hyvin totta. Loisteputkissa kannattaa pitäytyä tunnettujen valmistajien putkissa.
Itse ostin valaisimet finnparttian tukusta perniöstä. ostin valmiit rungot ja ostin lisäksi heijastinpintaa jotka saiin askarreltua putkien taakse, taisko mennä rahaa huimat 40e lamppuineen päivineen. 3x18w kasvilloisteputkea ja honkkarista kello pistorasiaan
Etkös harkitse LED-valaisinta!? Pienessä tilassa ei tuota lämpöä; Tilassa tuskin oleskellaan, joten väri ei oo ongelma. Kunnollisissa kasviledeissä on aika äänekkäät tuulettimet, jotka ei lie hiritse myöskään jos tuo pikkuhuone on erillinen.
Mä ostin kesällä täältä foorumista 120W panelin (220€) ja laitoin keittiööni 250W natikan tilalle. Sen se ainakin hakkaa menne-tullen. Kasvit viihtyy, kukkii, tekee hedelmää, eivätkä kasva holtittomasti pituutta kuten kävi natikalla!
Siinä mun panelissa ainakin on myös niin laaja valokulma (120 astetta) että katon rajasta valasee hienosti koko huoneen (vapaa tila n 3x3m) ja kauimmaiset ja alimmatkin kasvit näyttää voivan hyvin. Täyttä päätä kukkivat habanerotkin .
Katselin itsekin hiljan toista valasinta ja ainakin ebayssä löytyy paljon. Growing lamp, grow light, plant light, led plant growin light ...
Yleisiä näyttää olevan 15w pikkupanelit (sini-puna); joitain tavalliseen 27mm edison-kantaan sopivia löytyy sekä 50- ja 90W ufoja, 120w sekä 300w paneleita. Aika kiinnostava oli 180W paneli jossa oli saadettavissä väri-koostumus kasvuvaiheen mukaan. Noi halvimmat 15 wattiset taisi maksaa alimmillaan 30€ (kuluineen); 50 wattinen ~100€; 90W ~140; 120W ~180€ ... 90 wattisen ufon sanotaan vastaavan 400w natikkaa teholtaan (kasvin silmillä katsottuna) joka voi olla liioitteluakin. Minä ainakin väitän että tää mun 120 wattinen sitä hyvin vastaa .. Valo vaan on aika sairaan värinen, eikä huoneessa juuri viitsi oleskella, jos ei laita lisäksi keltasävyistä muuta valoa.
Noita pikkuvaloja en oo kokeillut chilien kanssa, mutta oon pitänyt pitkään "tavallisia" 1W led-spotteja muilla koristekasveilla ja näyttävät parjäävän ja jopa piristyneen verrattuna entiseen kun olivat loisteputki valossa tyyliin yleisvalaistus ... Nyt on kämpässä ihan varjopaikoissakin jukkapalmu, juoru, rönsy ja jotain köynnöksiä ledin valossa; 1 lamppu /kasvi ... Noita pieniä led-spotteja muuten myy Verkkokauppa aika kivaan hintaan. Halvimmat (1W - 12V) maksaa 1,90€. Mä oon niitä laittanut entisiin halogeenivalaisimiin. Ja tuntuvat ihan ok toimivanmillä vaan ~12V virtalähteellä. Mulla oli joskus sellainenkin viritys, että kytkin 5x20W halogeenit wanhan tietokoneen virtalähteellä! ((vaatii vaan vähän pellepelotonhenkeä))
Mä en ainakaan upottaisi 150 - 200€ johonkin loisteputkiin. Mieluummin sitten jos ei ledit kelpaa, niin yksi tai kaksi kunnon 200 - 250W esl'iä ja vähän hopeeta, mylaria tai peilejä seiniin.
Eikäpä sellainen pieni 250W natikkakaan hirveesti kuumenna, kun tekee vähän ilmanvaihtoa. Itsellä on yksi käytetty 250W natikka johon hommasin (käytetyn;) monimetallin kasvukausia varten. Aika moniin natikkavalaisimiin sopii monimetallipolttimokin. Pitää vaan selvittää; googlailla tai sähköpostitella valmistajille, myyjille tms. Mulle ainakin tuli vastauksia ...
Tokihan loisteputketkin on ihan hyviä valoja, kun niitä on paljon. Vaan tuottavat nekin lämpöä, ja suhteessa vaikka natikaan itseasiassa enemmän samoilla wateilla (hyötysuhde)
Itsellä ainakin on mennyt pikkuhiljaa hermot, kun loistareita pitää siirrellä aika usein jotta ovat riittävän lähellä kasveja. Ja useita, isoja valasimia on hankala siirrellä ja pitää varastossakin.
Tehokas kasvivalo; esl, natikka, monimetalli tai se LED riittää aika isoon tilaan yksin! Eikä tarvi olla niin lähellä kasveja. Ja hyvä on muistaa, että kasvit tarvii myös pimeyttä!
Tätäkin led-vaihtoehtoa tuli pyöriteltyä jonkin aikaa, kunnes tulin siihen tulokseen, että nuo loisteputket ovat meikäläiselle ihan hyvä vaihtoehto. Mulla on olohuoneessa isot ikkunat etelään, jonne chilit pääsee sitten kevättalvella. Lisäksi löytyy lasitettu parveke ja kasvihuone. Ainakin pienemmät chilit varmaan säilyy hengissä talven yli noiden loisteputkien alla, ja isommat leikkaan sitten mahdollisesti alas..... katellaan nyt. Mutta kiitokset asiantuntevasta led infosta :) Näillä eväillä mennään nyt ainakin alkuun. Joskohan saisin tänä viikonloppuna viimein siemenet multaan 8)
Meikäläiselläkin tässä kasvatushommat lähdössä käyntiin ja valaistusta mietin. Loisteputkiin olen minäkin päätynyt, mutta nyt ongelmaksi muodostunut kasvatusala ja etenkin valojen korkeus, tilaa ei ole kovin paljon joten pienellä setillä lähden liikenteeseen. Eli jos laittaisin jotain 2x18w loisteputkihässäkän niin kuinka korkealle tulisi valoja pystyä nostamaan kasvun edetessä? Varmaan riippuu lajikkeesta mutta onko mitään nyrkkisääntöä näin pahimpaan raivoon.
Nostokorkeutta kyselen kun ajattelin tuollaisen http://shop.zengrow.com/product/41/zengrow-design--poytapuutarha tehdä itse (kun rouva meinaa että ei tarvi tehdä käytännöllistä lue:rumaa viritelmää). Mun mallissa tuota valolippaa voi siis säätää ylös- ja alaspäin tarpeen mukaan. mutta kuinka paljon? Vai hylkäänkö koko idean ja uhmaan rouvaa ja rykäisen nurkkaan jonkun tosi tyylikkään virityksen?
Tässä on ainakin siistin näköinen valaisin ratkaisu: http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=2/139
Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - joulukuu 09, 2010, 19:23:28 ip
Tässä on ainakin siistin näköinen valaisin ratkaisu: http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=2/139
Sain juuri tällä viikolla kaksi tällaista, toisen työpöydän puskan valoksi ja toisen vertailuun LED-valojen kanssa. On kyllä oikein siistin näköinen, ja aallonpituuksiltaan ilmeisesti aika hyvä chileillekin. Sinisen ja punaisen lisäksi valon taajuuskäyrässä on myös pieni vihreä piikki. Ilmeisesti saa kasvin näyttämään paremmalta. Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.
Itse tilasin nämä el-Brixistä, koska oli siellä halvin, mitä löysin. http://www.el-brix.fi/shop/product_details.php?p=2732
Lainaus käyttäjältä: anttu - joulukuu 10, 2010, 07:38:13 ap... Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.
Äläpä levitä tuollaista nollatietoa, ellei sinulla ole todellista näyttöä asialle.
Ledivalmistajat ovat sitä levitelleet, mutta heille se onkin markkinointijuttu, kun he pyrkivät myymään sinisiä ja punaisia värivaloja.
Kyllä kasvit sisältävät pigmenttejä, jotka absorboivat vähän myös vihreää valoa. Yleisimmätkin sekä tutkituimmat pigmentit tekevät näin. Kuitenkin sen verran, että sillä on selvä merkitys, eikä niin että esimerkiksi koko 490-625nm spektrin osa pitäisi poistaa arvioidessa kasvilampun todellista tehokkuutta.
LED markkinoinnissa on menty älyttömyyksiin. Väitetään, tai tarkemmin sanottuna annetaan tarkoituksella ymmärtää, että 11% hyötysuhteen omaava ledi toimisi 90% hyötysuhteella. 50% hyötysuhteella toimiva lamppu ilmeisesti toimii oikeasti 410% hyötysuhteella, eli saamme energiaa tyhjästä. Ikiliikkuja on syntynyt. Hallelujaa, maailma on pelastunut.
Juu, olen silmäillyt esimerkiksi klorofylli a, klorofylle b sekä karoteenin asborptio spektrejä sekä mitattua fotosynteesin toiminnan voimakkuutta eri valoilla. Ei vihreä valo ole viherkasville "hyödyllisintä", muttei todellakaan täysin hyödytöntä. Kyhäilen tässä jonkinmoista mallia lamppujen vertailemista helpottamaan. Tietokoneella kun pitää laskea, manuaalisesti menee liian työlääksi.
Kovin syvällisesti en ole aihetta opiskellut, mutta näin maalaisjärjellä kasvi ainakin on vihreä => heijastaa pääasiassa vihreän aallonpituuksia => käyttää vihreää vähiten tai ei lainkaan.
Enivei, kevään mittaan meikäläisen idätelmät saavat nautiskella erilaisten keinovalojen alla, ja ehkä saan jotain havaintoja eroista tai sitten en. Vielä en ole sen kummemmin LED:n kannattaja kuin fanaattinen vastustajakaan. Puhukoot tulokset puolestaan.
EDIT: Löysin tällaisen kuvan:
(http://dl.dropbox.com/u/16369642/Chilit/plant-wavelength.jpg)
Kuinka tärkeitä nuo phyco-alkuiset on? Yleensä viitataan vain noihin klorofylleihin, ja jossain oli mainittu myös tuo karoteeni tarpeellisena kasvin terveydelle tms. Tuo phycoerythrin näyttäisi olevan ainoa, joka jossain määrin osuu vihreään, eli wikipedian mukaan 520-570 nm aallonpituuksille.
Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - joulukuu 10, 2010, 13:10:02 ip
Lainaus käyttäjältä: anttu - joulukuu 10, 2010, 07:38:13 ap... Kasvin hyvinvointiinhan vihreästä ei ole mitään hyötyä.
Äläpä levitä tuollaista nollatietoa, ellei sinulla ole todellista näyttöä asialle.
Ledivalmistajat ovat sitä levitelleet, mutta heille se onkin markkinointijuttu, kun he pyrkivät myymään sinisiä ja punaisia värivaloja.
Miksi ledivalmistajat eivät voisi myydä vihreitä ledejä?
Taitaapi esiintyä levissä noi mainitut pigmentit. Klorofylli a:ta, klorofylli b:tä sekä beetta karoteenia esiintyy chileissä. Muitakin pigmenttejä chileissä on, mutta nistä ei isommin juttua ole. Anthocyanin:iä esiintyy chileissä "aurinkovoiteena", mikäli valoa on lehtiin tullut enempi ( riippuu lajikkeesta).
Fotosynteesin voimakkuutta / aallonpituus voi mitata esimerkiksi sen perusteella, kuinka nopeasti ilman happipitoisuus muuttuu. Auringonkukkien (muistaakseni) kanssa on huomattu, että huonossa valossa vihreän rooli on vähäinen, mutta voimakkaassa yli 800 mikromoolia/(m2s) valossa lisätyn vihreän rooli oli voimakkaampi kuin punaisen.
Vihreän roolin on mittausten perusteella arvioitu olevan muita valoja vähäisempi, mutta ei kuitenkaan nolla. Olihan tussakin käyrässä molempien klorofyllien osuus yli nolla vihreässä kohdassa. Toisinsanoen se kuuluu huomioida laskuissa. Olisi mielenkiintoista saada capsicumin fotosynteesin voimakkuuskäyrä eri kasvuvaiheissa. Nyt olen sitä arvioinut mm. wikipediassa löytyvän "photosynthesis rate" käyrän sekä parin eri klorofylli + beettakaroteenikäyrien mukaan. Voisin sitten laskeskella tietokoneella sitäkin eri spektreillä, kun tiedetään valon voimakkuus. Jostain syystä LED lamppujen kuluttajamarkkinoilla harvemmin mainitaan niinkin "joutavaa" suuretta kuin valon voimakkuus. Joskus ei edes ilmoiteta, missä suhteessa eri valoja on, tai että millä valolla voimakkuus on mitattu..... Ei muuten mitään, mutta silloin on mahdoton arvioida, miten valo vaikuttaa. Maksa dona, mutta emme sitoudu että valoa tulisi lampusta...
Tuolla olen analysoinut joitan valoja. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6318.msg126513#msg126513) Pystyn helposti lisäämään eri vaikutuskäyriä. Parametreinä on ollut valon voimakkuus ( joko lumenina tai watteina ) + spektri + ottoteho. Harmi vaan että kaikissa muka-huippu lampuissa ei näinkään yksinkertaisia tietoja ole kerrottu.
Edit: Vihreiden LED lamppujen hyötysuhde ei ole näyttänyt kovin kaksiselta. Voin toki sellaisenkin lisätä laskelmiin. Jotkut täydentävät LED valoa muilla valaisimilla. Eihän ledien käyttö poissulje mitään.
Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 12, 2010, 11:20:37 ap
Edit: Vihreiden LED lamppujen hyötysuhde ei ole näyttänyt kovin kaksiselta. Voin toki sellaisenkin lisätä laskelmiin. Jotkut täydentävät LED valoa muilla valaisimilla. Eihän ledien käyttö poissulje mitään.
Ehkäpä vihreiden ledien hyötysuhteen kasvattaminen on nähty tarpeettomaksi, kun ihmissilmillä vähäinenkin määrä vihreää valoa näyttää kovin kirkkaalta?
Tuossa olisi yksi netistä löytynyt fotosynteesi käyrä:
(http://img96.imageshack.us/img96/1343/absact.jpg) (http://img96.imageshack.us/i/absact.jpg/)
Kuten näkee, fotosynteesin suhteellinen teho PAR alueella on pienimmillään luokkaa 30% tuon kuvan mukaan. Miksi näin?
1) Kasvissa on muitakin pigmenttejä kuin mainitut klorofyllit sekä karoteeni. Kokonaisabsorptio tulee summaamalla eri pigmenttien absorptio-osuudet.
2) Heijastunut tai lehden läpi mennyt valo voi absorboitua seuraavaan lehteen
3) Absorboituneen valon fotosynteesitehokkuus vaihtelee, ollen LEDejä tutkivan dippatyön lähteiden mukaan 70%-sininen,60%-vihreä,100%-punainen. Eli kaikkien fotosynteesi pigmenttien summa-absorption kun kertoo tällä niin... Siksi action spektrin punainen osuus on korkeammalla kuin alla olevassa spektrissä.
Ja muita tekijöitä on.
Olenko tulkinnut väärin? Saa korjata. Fotosynteesin toimintanopeutta eri aallonpituuksilla voi mitata. Kun vielä löytyisi noita action spektrejä tsileille :)
Noi tosiaan vaihtelee jonkun verran :/ Paprikalle tai jollekin lähisukulaiselle vois löytyäkin ja sitä voisi paremman puutteessa noudattaa.
Edittii: Korjattu oikeelliseksi.
Lainaus käyttäjältä: CyberDog - joulukuu 13, 2010, 14:55:05 ip
Noi tosiaan vaihtelee jonkun verran :/ Paprikalle tai jollekin muulle lähisukulaiselle vois löytyäkin ja sitä voisi paremman puutteessa noudattaa.
Käsittääkseni paprika on samaa lajia eikä vain lähisukulainen. Tai siis tiedän näin olevan. Täälläkin aika usein se kuitenkin erotellaan, joten onko tosiaan niin, että paprikat (kuten normikansa sanan ymmärtää) ovat niin pitkälle jalostettuja, että niiden hoito ja valontarve jotenkin radikaalisti poikkeaisi muista chileistä (jotka jo muutenkin poikkeavat toisistaan aika paljon)?
Juu, capsicum annuumit ovat samaa lajia :) Capsicum chinense tai frute on siinä mielessä rajamailla, että ei voi sanoa sen olevan puhtaasti eri lajia kuin annuum. Lajin yleisen määritelmän mukaan kaksi eri lajin yksilöä ei voi tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Hajahavantojen perusteella Capsicum Annuum x chinenset ovat kohtuu useinkin lisääntymiskykyisiä.
No, yhdessä tutkielmassa oli ( viime vuosina tätä sarkaa on kynnetty paljon, ainakin googlen peruseella ) tiivistelmässä todettu, että paprikassa fotoinhibitio esiintyy voimakkaimmin sinisessä valossa, seuraavaksi vihreässä ja vähiten punaisessa. Toisinsanoen punapainotteinen valo lienee parasta tässä mielessä. Niinhän sitä on käytännössäkin huomattu. Japanilaisessa tutkielmassa oli mitattu kahden eri paprikalajikkeen fotosynteesiä muutamalla erispektrisellä valolla. Sama rituaali oli toistettu mm. tomaatilla ja oliko nyt mansikalla + nivaska muita lajikkeita. Tulokset viittaisivat siihen, että paprikoillakin on tuommonen kuoppa keskivaiheilla, mitä ylläolevassa käyrässäkin on. Noiden mittausten perusteella saisi jonkun kaksikyttyräisen käyrän pienimmän virheen perusteella raapustettua, mutta en jaksa moista kun on epävarmaa että onko se sen hyödyllisempi kuin tuo ylhäällä oleva "photosynthesis rate" käyrä. Myös paprikassa on oleellinen määrä sekä klorofylli a:ta, klorofylli b:tä että karoteeneja, näin oli muistaakseni led valaistus ketjuun linkittämässäni liettualaisessa tutkielmassa todettu.
Onglmana on vähän se, että ilmeisimmin fotosynteesin tehokkuutta on tutkittu enempi 60-80 luvulla ja nykyään sitä asiaa pidetään "hyvin tiedettynä". No, tiedemiehet saavat noi tutkielmaraapustukset helposti, mutta meikämaallikko ei :( Täytyy vilasta, jos jostain kirjastosta löytyisi matskua. Paljon löytyi koulutöitä, jossa mittailtiin fotosynteesiä. Nyt erilaisia inhibiitio ( esim. liian valon takia ) yms interraktioita esimerkiksi fotosynteesi I - fotosynteesi II sekä eri pigmenttien välillä tutkitaan.
Monet tutkielmat viittaavat siihen, että liika valo sadotusvaiheessa vähentää satoisuutta, vaikka fotosynteesiä tapahtuukin kokonaisuudessa enempi. Ja (enempi/vähempi) tiettyjen maksimeitten jälkeen fotosynteesivauhti huononee. Arvoalue oli jotain 800-1100 mikromoolia/neliömetri/s, joten tosi lujilla valoilla, Raaka-Arska tykittää. Tässä puhutaan voimakkaista valoista, eli yksi kysymys olisi, saako paprikasta lisää satoa jos kasvaria vähän suojaisi vaikkapa punavoittoisen värisellä kelmulla aurinkoisina kesäpäivinä. Tuskin kovin merkityksellisesti?, ainakaan Suomessa.
Tosin yhdessä tutkielmassa oli arvioitu, että paprikat hyötyvät liikavalo-olosuhteissa eniten vihreästä lisävalosta.....
Mä pääsen yliopiston kirjaston kautta aika helposti noihin käsiks jos vaan joku heittelee mulle mitä hakea. En jaksais alkaa summamutikassa niitä hakemaan.
Ja tosiaan oli pieni moka tuossa kirjoituksessa. Yksi sana tupsahtanut liikaa.
Juei. En ole tosiaankaan mikään tutkija, joten pikkasen hakuammuntaa, olisiko The action spectrum, absorptance and quantum yield of photosynthesis in crop plants (http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B757B-48CFY81-S&_user=10&_coverDate=12%2F31%2F1972&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_searchStrId=1577517776&_rerunOrigin=scholar.google&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=664506347c684381801af5145d5b4f3b&searchtype=a) tuossa mitään hyödyllistä... 70-lukuun mennään tuon kanssa.
Stadista näyttäis löytyvän, täältä meiltä itäsuomesta ei. Ja sähkösenä en äkkiseltään löytänyt mitään. Mut jos jaksat kaivella uudempia niin niitä vois sähköisenä löytyäkin.
Aika loputon suo tuntuu olevan zilikäyrän etsimisessä. Voi olla että vielä jaksan kahlata, voi olla että ei. Joten koitan vaan tyytyä olemassaolevaan. Sellainen Summa Summarum kuitenkin, että vaaditaan kohtuullisesti "hyvää tahtoa" + muita subjektiivisia elämyksiä, jos analyyttisesti saa 120w led lampun 600w natikkaa vastaavaksi. Juu, sinisessä valossa kyllä, mutta muutoin ei. Natikat eivät tunnetusti ole mitään sinistä valoa lähettäviä lamppuja.
Analysoin muutaman suht perus T8 loistarin: 36 W Osram Lumilux Deluxe 954, 36W Lumilux 830, 36W Osaram Basic 640 sekä purple version 36W Fluoran. Melko tasaväkistä sakkia. Hyötysuhde ei kovin kaksinen. Sini-puna painotuksessa eroja, kuten kuuluukin olla. Ainakin oma värilämpötilan arviointi spektrin avulla tuntui jokseenkin pelittävän :) Deluxe 954 tuntui antavan parhaiten PAR säteilyä. Fluora painotti melko voimakkaasti sinistä verrattuna muihin. Fluoran tuottama violetti väri on selvästi valkoisempaa / "inhimillisempää" kuin sini-puna led lampun.
Loistarit ovat varsin hyviä taimilamppuja. Saa helposti tasaista valoa esim. hyllyn alalle. Mutta näilläkin saa sirkkalehtivaiheessa olevan taimen kanttuvei, eli aloittaa varovasti etäisyydestä tyyliin 10+ cm riippuen lampusta + heijastuksesta.
Mulla on tommonen monimetalli valaisimena ja se antaa aika sinistä (valkoista) valoa. Tuntuu sopivan hyvin kun sen alla tulee lyhyitä ja tukevia chilejä.
Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 14, 2010, 11:20:02 ap... Natikat eivät tunnetusti ole mitään sinistä valoa lähettäviä lamppuja.
Ja natikan valossa kuitenkin kasvaa hyvin.
Eikös tämäkin todista, miten vähän valon vaikutuksesta chilien kasvuun tiedetään?
Hamppufoorumin ohje sininen kasvuun, punainen kukintaan taas meni aivan pieleen, kun valaisin kukkivaa Aji Cristalia hehkulampulla ja vaihdoin sen halogeeniin: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg54873#msg54873
Halogeenista on leikattu sininen pää spektristä jostakin 450nm:n paikkeilta ja se riitti pudottamaan raakileet ja esti kukkien kehityksen chileiksi.
Zabin mielenkiintoinen testiasetelma siitä, mihin suuntaan kasvit suuntautuvat:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.msg123939#msg123939
Tuossakin vain saatetaan tutkia väärää asiaa. Muistan hiljattain jonkun tutkijan keksineen, miten kasvit osaavat kasvaa pois muiden varjosta. Se oli joku määrätty valon värisävy, joka kertoi, että tuossa suunnassa on vapaata kasvutilaa. Kenties ledissä on juuri tuota taajuutta. Sehän saisi aikaiseksi turhaa pituuskasvua tuota kuviteltua aukkoa kohti.
Aika yleinen "testiasetelma" kotitarvekasvattajilla on tuoda joku pienitehoinen led/esl ikkunalaudalle tai loisteputkilla/natikalla valaistuun lisävaloksi ja todeta sitten, että sen alla kasvaa paremmin. Totta kai kasvaa, kun siinä on ensin perusvalo muualta ja lisäksi jotakin pientä lisälampusta. Pienikin muutos parempaan saa kasvin kääntämään suuntaansa, mutta ei se tarkoita, että se pärjäisi, jos perusvalo sammutettaisiin.
Niinpä. Natikka kuitenkin lähettää sinistä valoa. Ei kovin paljoa, mutta sen verran että kasvua sekä sadotusta ajatellen välttämättömin tulee täytettyä.
Kultaisella 60-luvulla mitattuja toiminta spektrejä (http://www.general-cathexis.com/images/ActionSpectra003.png), kuvat sekä niiden selitykset linkitetty tuolta, täytyy lueskella paremmalal ajalla (http://members.misty.com/don/photosyn.html). Sieltä löytyy tomaatin sekä munakoison tapaukset (14,15), muttei zilejä :(. Verrattuna tuohon monissa paikoissa esiintyvään "referenssikäyrään", näyttääpi että punapainotteisempi on kuin Anacharis. sp (http://en.wikipedia.org/wiki/Anacharis). Sen verta erityyppinen kasvi juu.
Lainaus käyttäjältä: ChilivaariTuossakin vain saatetaan tutkia väärää asiaa. Muistan hiljattain jonkun tutkijan keksineen, miten kasvit osaavat kasvaa pois muiden varjosta. Se oli joku määrätty valon värisävy, joka kertoi, että tuossa suunnassa on vapaata kasvutilaa. Kenties ledissä on juuri tuota taajuutta. Sehän saisi aikaiseksi turhaa pituuskasvua tuota kuviteltua aukkoa kohti.
IR alueella oleva "Far Red" "sävy" taitaa olla yksi, mikä ohjaa. Natikassa sitä on komee piikki, joka voisi selittää kasvukäyttäytymistä. Ja LEDien kanssa voi käydä niin, ettei kasvi tiedä minne oikein tässä kasvaisi. Tiedä sitten, kahtotaan jos illalla kerkee tutkimaan tarkemmin.
Spektrin sekä valon tehokkuutta kuvaavasta arvosta ( esim. Lumenit, Candelat, Watit ) voidaan laskea lampun PPF arvo. PPFD arvon voi arvioida käyttämällä luksi mittaria: PPFD = PPFPAR(Lamppu)*lux(mittari)/Lumen(lamppu). Tämä on se, mikä määrää valon "tehon" kasveille. Tietenkin valon tehokkuuden olisi hyvä jakautua suht tasaisesti koko kasvin alalle tai korkeammalla kasville "sylinterille".
Esimerkiksi lasketaan 600w natikan PPFD, kun luxi mittari näyttää lukemaa 10000: PPF=1100 µmol/s, Lumen(lamppu)=90000Lm -> PPFD(10000lux)= 1100µmol/s * 10000lux/90000lm = 122 µmol/(m2s).
Luxien arviointiin löytyy myös halpismittareita, esim:tuo (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=156722829) tai tämä (http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=15284.htm&tuote=15284). Näiden tarkkuudesta ei hajua, mutta kunhan nyt suunnilleen näyttää oikeaa arvoa. Ohlsonin mittarin mukana tuli oikein vastekäyrä sekä virhemarginaalit eri arvoille.
PPF=Photosynthetic Photon Flux
PPFD=Photosynthetic Photon Flux Density
Spetkrien rakenteella on merkitystä paljon, esimerkiksi kasvin käyttäytymiseen sekä valon "tehokkuuteen". Esimerkiksi huippuhyvä LED, "oikean spektrin" valaisin voi ehkä antaa jopa 1.5 kertaa "parempaa" valoa kuin HPS. Silloin samaan tulokseen pääsee todennäköisimmin pienemmällä PPF määrällä, esim. 10000lux natikkavaloa voisi vastata esimerkiksi 90 µmol/(m2s) PPFD ledeillä.
Philips TLD865 loistarilla 12000lux arvossa PPFD oli reilut 168 µmol/(m2s).. Löytyy myös PPFD mittareita, mutta pari satkua niistä saanee maksaa, enkä tiedä ovatko kuinka laadukkaita.
Edit: Vertailuksi auringonvalon PPFD pilvettömältä taivaalta keskikesällä, keskipäivällä on karkeasti arvioiden luokkaa 1000 µmol/(m2s). Tässä valossa tutkimusen mukaan paprikat joutuvat jo osittain suojautumaan, eikä ne voi täysillä sitä valoa hyödyntää.