Aurinko möllöttelee taivaalla kauniisti ja linnut sirkuttelevat koko keuhkojensa tilavuudella. Taimet kurkottelevat ikkunasta ihanaa alkukeväistä valoa mieluummin kuin kasvivalojen loimotusta. Lapsen kanssa on ihana ulkoilla ja ihmetellä uskomatonta hankikantoa, joka tulikin tarpeeseen puiden kanssa. Tuijat, pesä- ja kartiovalkokuuset saivat viimeinkin varjostusverkot ylleen. Tuollainen 30 cm lisäpituus lumihangen myötä auttoi haravan ohella urakkaa. Taimikylvöjä tulee viikonloppuna jälleen tehtyä. Taidanpa iskeä muutaman 'Siiklinkin' pussiin. Saapahan juhannusperunat omasta maasta, kun kasvu on pääsee ajoissa alulle.


Taimet kasvavat nopeaa vauhtia, vaikka hitaalta tuntuu näin alkutaipaleella. Muilla kasvit jo kukkivat, mutta perästä tullaan.


Värinokkosen terhakat taimet


Samettikukatkin kumartavat auringolle.

Kasvit saavat nauttia pienen pienistä silittelyistä ja koulinnan jatkumista. Kun pyyhkäisen niitä kädellä silloin tällöin kevyesti, korvaan sillä tuulen vaikutusta ja saan aikaiseksi vahvoja taimia. Jänis pääsee pian uuniin hautumaan bologneksi Jamien tyyliin. Ilahduttavasti Sokokselta löytyi Poblanoita täytettäväksi. Loppujen lopuksi on aika mukava perjantai 13. päivä.

Lainaus käyttäjältä: ¨Rähinä-Reetta - maaliskuu 10, 2015, 19:03:09 ip

Mielelläni olen myös antanut taimia eteenpäin haluaville.

Kiitän ja kumarran viime kesästä. Mie meinaan laittaa taimia haluaville jo viikon kuluttua, kun nähdään sukulaisia.

Onpa sitä flunssapöpöä liikkeellä - paranemisia!

Taimet näyttävät hyviltä ja miten ihanan siisti käsiala! Jopa kuvastakin katsoessa saa tekstistä selvää! Noudatin osittain samaa linjaa koulimisissa, sitten alkoi säälittää pienet taimirassut, jotka olisivat joutuneet biojäteastiaan palelemaan. Päädyin koulimaan suurin piirtein kaikki ja annan niitä sitten ystäville ja sukulaisille, sikäli mikäli selviävät hengissä meidän hoivissa.

Haa! En ole turhaan kasvatellut erilaisia kärhöjä ja perennoja siemenestä. Sovelsin niiden parissa oppimaani ja sain jääräpäiset chilin siemenet itämään. Minulla on ollut vaikeuksia Jamaican Yellow Mushroomin kanssa. Se iti aluksi kahden siemenen voimin, mutta sitten niiden kasvu hidastui ja lopulta loppui. Lautalla kellutelleet 18.2. asti ja ei elon merkkiäkään enää. Olikohan se 5.3 tjsp, kun päädyin operoimaan Jamaican Yellow Mushroomin parissa enemmänkin. Nyt on 3 hyvin terhakkaasti itävää siementä mullassa, jotka näyttävät olevan paljon reippaampia kuin nuo toiset.

Sain kyllä hitaita katseita taas kerran puoleeni, kun aloitin operaationi. Ihan ensimmäiseksi hain suurennuslasin ja hienoa hiomapaperia. Ohensin hieman siemenen kuorta kasvupisteen kohdalta. (Suurennuslasi auttoi näkemään iltasella tarkemmin.) Osan siemenistä nakkasin rasiaan, johon olen sisäpuolelle liimannut hienoa santapaperia. Sitä helistintä sitten sheikkasin useamman kerran, noin 40 krt.

Seuraavaksi siemenet pääsivät kädenlämpöiseen veteen lattialämmityksen päälle ainakin 24 tunniksi. Sitten vasta kylvin ne ja peitin ohuelti vermikuliitilla. Sitten ne ovat keränneet kasvuvoimia lämmityksen päällä sopivan kosteina ja hellästi muovitettuina ilma-aukkoja unohtamatta. Tänään tilanne vaikutti lupaavammalta kuin kertaakaan aiemmin tämän murheenkyynin kanssa.

Chilien koulimisia olen jatkanut. Nyt on enää muutamat yksilöt koulimatta. Hyvin monen chilin itämisprosentti oli 100. Muista rehuista lisään mansikkakoisot itäneiden joukkoon.

Jei, tilasin tänään luonnonsuolta. Viikonloppuna alan kokeilemaan makkaran valmistusta itse kunnon vermeillä. Saattaapi olla, että jonkinlaista chilimakkaraa tulee tehtyä ensimmäisten joukossa. Terassiltakin tulee lapioitua lunta sivummalle, jotta saa grillin asemiin. Kunpa vielä säät suosisivat.

Koulinnat ovat hyvällä tolalla. Tänään on uusiin purkkeihin päässyt mukava määrä chilejä.

Koulittuja sekä taimella olevat:
Habanero Peach 9 (mystinen homma tai laskuvirhe... Siemeniä laitettu 8, ehkä.)
Habanero White 6
Habanero Lemon 8
Habanero Chocolate 8
Habanero Brown Large 6
Scotch Bonnet Red 8
Red Cap Mushroom 8
Serrano Tampiqueño 6
Poblano 4 (jäi kesken, purkit finito)

Koulimista odottavat vielä 8 lajiketta. Purkit loppuivat kesken ja en viitsinyt enää ajella kauppaan. Kieltämättä homma alkoi puuduttamaankin jonnin verran.

Vielä vähän kuvia. Värit ovat vääristyneitä, mikä ei varmaan tule yllärinä. Oikeasti värit ovat huomattavasti terveemmän näköiset. Kuvaukseen voisi panostaa enemmän, mutta laiskottaa. 


Habanero White alkaa kasvattamaan kunnon lehtiä ensimmäisten joukossa. Muutama kypäräpääkin tuli koulittua jo vähän ajoissa, mutta en viitsinyt jättää niitä koulimatta.


Täältäkin löytyy muutamasta kolme sirkkalehteä. Tässä Habanero Chocolate.


Tässä näkyy noin viidennes taimistosta, joka kyllä pitää sisällään muitakin kasveja.


Kuten päivänsineä ja taustalla sumuisena näkyvää basilikaa.

Ai niin, keijunmekko ja värinokkoset ovat viimeinkin itäneet. Yksi vaivainen hopeaputous on myös itänyt. Sillä ei tee mitään, ellei pari kaveria innostu vielä kasvamaan.

Meillä on ostoslistassa hyvin tarkat speksit vihreistä ostoksista. Mieluusti ilman ruukkuja jo valmiiksi pestyjä yksilöitä. Mutta yrtit oli pakko ostaa ruukkuineen päivineen. Oli siinä taas naapurilla ihmettelemistä, kun leikkasin ulko-ovella yrtit irti ja kiikutin heti ruukut roskiin. Nyt täytin pakastimen tuoreilla yrteillä, jotta pärjään siihen asti, että saan omaa satoa. Jopa korianteri ja basilika selviävät pakastuksesta vastoin kaikkia keittokirjojen ohjeita. Niitä voi ihan hyvin käyttää varsinkin kypsennettäviin ruokiin. Korianteri toimii ihan hyvin vietnamilaisissa kevätrullissakin pakastettuna.

Syitä voi olla monia ja täällä on paljon kokeneempia kasvattajia, mutta silti annan sellaisen vinkin, että älä ainakaan samaan multaan istuta. Mulle kävi ikävästi viime vuonna ja meni aikast paljon monenmoista kasvista. Syynä oli multapussissa majaillut taimipolte-niminen sienitauti. Ensin kasveihin tuli pieni laikku varteen ja sitten se oli menoa. Syy oli helppo päätellä, koska toisen multapussin kasvatit selvisivät. Kaikki istutusastiat pitää myös pestä hyvin, jos on epäilystä mahdollisesta tartunnasta.

Aloitin chilien koulinnan lopettaakseni sen hetken kuluttua. Armas lapsukaiseni piilotti legon istumapaikalleni ja en huomannut sitä ennen kuin olin istunut sen päälle. Sitten tämä neitokainen sanoi - Äiti, sinun peppusi alle on tositositosiTOSI helppo piilottaa tavaroita, kun se on niiiiiiin iso. Lähdin sitten lenkille. Eihän tuollaista kommenttia kestä edes chilinkasvattaja. (Naisellinen turhamaisuus nousee joskus pintaan.)

Suurin osa chileistä saa odotella sitten ainakin huomiseen.

Tu0m0: Minulla on sama huomio vatsaoireiden ja kipujen kanssa. Taustalla tosin eri sairaus, mutta autoimmuunisairaus myöskin. Sairauteni on nyt remissiossa, mutta esimerkiksi jalkakivut ovat olleet päivittäisiä vielä pari vuotta "parantumisen" jälkeen. Nyt kun olen syönyt kesästä asti chiliä runsaammin, vatsavaivat ovat kadonneet ja muut kivut ovat vähentyneet huomattavasti. Mikään ei silti todista auttajan olevan chili, mutta ehkä se on jotain tehnyt. Enpä muuta minäkään ruokailujani miedommaksi siltä varalta, jos vaikka se onkin chili, joka on tilannetta korjannut.

Monen lajikkeen tilanne on tämä:

Habanero Chocolate pääosassa kuvassa

Koulimista olisi tarkoitus tässä viikon sisään tehdä, riippuen ihan tuosta flunssapotilaiden tilanteesta. Perheen ainoana terveenä kaikki hommat kaatuvat niskaani. Omaa vastustuskykyäni olen perustellut inkiväärijuoman juomisella sekä reilulla chililisällä ruoissa.

Ainoa pettymys ja jurottaja on Jamaican Mushroom Yellow. Itää hitaasti ja kasvaa vielä hitaammin. Kokeilen vielä muissa kasvatuksissani oppimiani kikkoja, raportoin niistä myöhemmin lisää, jos ne toimivat.

Laitan pikaisen mielipiteen ensiselauksen jäljiltä, myöhemmin lisää.

Ensitunnelmat kirjasta:
-laadukas ulkoasu + hyvät kuvat
-Kansi houkuttaa tarttumaan kirjaan
-Muutama juttu houkutti heti lukemaan, kun piti vain selata kirja, koukutti heti.
-Ruokaosiossa muutama hyvä idea, erityisesti chilijääpalat tarvitsee laittaa mieleen.
-Kasvatusosiossa hyvät ohjeet myös aloittelijoita ajatellen, jokaiselle jotain, toiminee tulevaisuudessa kasvatuskäsikirjanani ainakin näin alkutaipaleella.
-Tarpeeseen tulevat hyvät Bonchi-neuvot
-Kirjasta on aistittavissa tekijöiden kiinnostus asiaan, joka puolestaan heijastuu siihen, että asiaa on mukaan ihan joka kantilta. Kirja saattaa innostaa tavallista kotipuutarhuria tutustumaan chilien maailmaan innokkaan asenteensa ansiosta.

Bolivian Rainbow ja Jamaican Mushroom Yellow ovat itäneet kumpikin muutaman siemenen voimin. Ei enää nollakerholaisia jäljellä. Tämän päivän valokuvana juuri postilaatikosta tullut ja kertaalleen kaffeen kera selailtu:

Ensitunnelmat kirjasta:
-laadukas ulkoasu + hyvät kuvat
-Muutama juttu houkutti heti lukemaan, kun piti vain selata kirja
-Ruokaosiossa muutama hyvä idea, erityisesti chilijääpalat tarvitsee laittaa mieleen.
-Kasvatusosiossa hyvät ohjeet myös aloittelijoita ajatellen, jokaiselle jotain
-Tarpeeseen tulevat hyvät Bonchi-neuvot

Hoivoi, vanhan kansan kikkoja pyyhkäistä siemeniä santapaperilla.  Laiskuri kehitti hommaan helpomman keinon kuin taiteilla siemen hyppysissä. Alun alkaen aloin käyttää kikkaa, kun kylvin ekat kärhöni siemenestä. Niiden kanssa sai välillä taiteilla - santapaperia, kylmäkäsittelyä jne.

Mulla itivät kaikki Habanero Lemonit, eilen viimeinen, ja muutenkin Habanerot ovat itäneet hyvin. Tosin siinä on mennyt aikaa. Ennen kylvöä leikin "helistimellä". Olen vuorannut pienen laatikon hienolla (120) hiomapaperilla ja käytän melkein kaikki siemenet siellä nopeassa sheikkauksessa. Nopeutti viime vuoteen verrattuna mm. päivänsinen itämistä parilla päivällä. (Liotin niitä kyllä vedessäkin)

Kärsivällisyyttä ystäväiseni!

No niin, nyt alkaa näkymään jo vihreää aika lailla.

Mikä ihme siinä on, että kun suunnittelen tekeväni jotain muksun nukkumaanmenon jälkeen, toinen riekkuu hereillä ja tekee kaikki maailman vetkuttelut ja pulisee sängyssä iäisyyden ennen nukahtamista? Ajattelin kunnolla kirjoitella ylös itselleni chilien edistymistä. Mutta enää en viitsi. Sen sijaan päädyn suurpiirteiseen yhteenvetoon ilman valokuvia. Tosin olisin kyllä voinut valjastaa muksun avuksi tähän hommaan. Neiti osallistuu innolla äidin puuhiin mullan kanssa touhuamisesta kylvämiseen ja sekä tietenkin kasteluprojektiin. Kukaan ei ole niin innokas sumuttelija ja kastelija kuin 4-v lapsi. Mihin tarvitsee mitään kastelujärjestelmää, kun käyttää lapsityövoimaa hyödykseen?

On se onni, että koko perhe alkaa olemaan innostunut viljelmistä. En saa enää niin hitaita katseita kuin mitä alussa. Kun aikuinen nainen konttailee vessan lattialla kolme kertaa päivässä ja kyse ei ole raskauspahoinvoinnista, noro-viruksesta tai liiallisesta iloliemen käytöstä, on vain muutama selitys. Kyse on joko täysin hurahtaneesta kasvattajasta tai siivousintoilijasta ja selvyyden vuoksi, suljetaan se jälkimmäinen heti pois laskuista.

Nuukana immeisenä aloin käyttämään vessan lattialämmitystä hyödyksi idätyksessä. Älkää kertoko, että jääkaapin päällä onnistuu myös. Olen sellainen hukkapätkä, että turhautuisin alta aikayksikön jatkuvaan jakkaran hakemiseen. Tosin jakkaran säilytyspaikka jääkaapin edessä voisi olla hyvä laihdutuskeino. Jospa edes joka kolmas jääkaapin oven avaaminen jäisi tekemättä. Lisäjumppaakin tulee, kun konttailen vessassa. Surullisimmillani taskulampun kanssa, jotta varmasti näen kaikki niskalenkit. Nyt käyn ainakin kolme, ellei neljäkin kertaa päivässä kiikuttamassa itäneet yksilöt valoparaatiin taimihuoneeseen. Eilen olin neljättä kertaa menossa, kun huomasin mieheni vinon hymyn. Joo, kärsivällisyys ei ole hyveeni. Kaikkien taimien pitäisi kasvaa heti.

Googlen Keep täyttyy listoista, joihin olen kerännyt hoito-ohjeita, suunnitelmia ja lajikkeita tulevaisuutta ajatellen. Aina löydän ja huomaan toisten päiväkirjoista lajikkeita, joita olisi kiva itsekin kokeilla. Jospa tässä konkurssiaallossa joku kasvihuoneyrittäjä olisi ensi kesänä innostunut vuokraamaan huoneensa täysin moponsa menettäneelle chilistille.

Tänään katselin ikkunasta, kun jotkut oudot ihmiset kävelivät lähitiellä. Lamppujen loimotus ikkunasta herätti huomiota. Mieleni teki mennä huutamaan ikkunasta, että täällä ei ole mitään epäilyttävää, täällä kasvatetaan vain chilejä sekä kesäkukkia ja hyötykasveja. Päättelin sen turhaksi toiminnaksi ja lisäihmetystä aiheuttavaksi. Lisäsin kasvien valaistusta viikonloppuna, joten loimotusta on jonnin verran. Ei nyt niin paljoa, että lentokone voisi laskeutua, mutta sen verran, että joulupukki taivaalla lentäessään näkee taatusti kiltin chilinkasvattajan kodin.

Prisman kassakin nosteli sunnuntaina Puutarhan kesä-purkkiani ja avasi suunsa sulkeakseen sen kuitenkin saman tien. Näytti niin ihmettelevältä, että melkein aloin selostamaan ummet ja lammet, mutta jätin kuitenkin väliin. En todellakaan voi olla ainoa chilismiin hurahtanut yksilö.

Kaiken kaikkiaan palkitseva harrastus, joka vie mennessään näemmä vielä pahemmin kuin kasvimaan hyötykasvien, kärhöjen ja kesäkukkien viljely. Naapurit ovat jo aikoja sitten lakanneet ihmettelemästä tämän puutarhapöffelin touhuja. Tai no, kun lamppu loimotti taimihuoneessa ekaa viikkoa, kyseli naapurin mies varovasti, että mitäs se rouva nyt tällä kertaa kasvattelee.

Ai niin, nyt se summittainen tilanne.

-Red cap mushroom 0/8/8 (siemen itänyt ei vielä taimella/taimella/kaikkiaan siemeniä idätyksessä)
-Aji Umba 2/2/8
-Habanero chocolate 2/3/8
-Habanero White 4/4/8
-Habanero Lemon, 0/7/8
-Habanero Peach 3/1/8
-Prairie fire 0/1/6
-Jalapeno 2/1/8
-Bolivian rainbow 0/0/6
-Aurora 2/1/6
-Cherry bomb/2/3/8
-Poblano 4/4/8
-Scotch bonnet red 3/2/8
-Jamaican mushroom yellow 0/0/8
-Aji dulce amarillo 1/0/6
-Serrano Tampiqueño 2/1/6

Muista kasvatuksista sen verran, että keijunmekko ei ole tehnyt vielä mitään. Se ei yllätä. Olen itse asiassa sen kanssa myöhässä. Basilikat ovat kaikissa purkeissa taimella, todella nopeita itämään.

Katselin itsekin vähän tuota Obh Nordicaa ja helppo se on purkaa. Kiitos Jani M vinkistä. Mutta mutta, vaikka sen saa hyvin puhdistettua, niin silti se on tarpeeseen nähden aika kökkö (kauniisti ilmaistuna) vekotin. Sen pitäisi suoriutua syksyisin kuitenkin noin 100-150 sienilitran kuivaamisesta, marjoja, hedelmiä sekä yrttejä tulee kuivailtua myös useampia eriä, sitten mahdollinen chilisato vielä päälle sekä satunnaiset beef jerkyt ja muut kokeilut. Hintaansa nähden kuivurimme on tehnyt ihan kiitollisesti töitä, ei siinä mitään. Sen kanssa pärjää, mutta helpompaakin voisi olla. Hyvä silti tietää tuo puhdistamisen onnistuminen ja hyttysverkkovinkki, jos en vielä hommaa uutta.

Tuoreena pakastetuilla ei saa niin hyviä lopputuloksia kuin tuoreilla. Kokeilin pakastetulla, mutta ei ollut ihan niin hyvää kuin tuoreena. Rakenne oli erilainen. Odottelen itsekin loppukesää ja chilisatoa, jotta voi kokeilla muillakin lajikkeilla. Noi ovat oikeasti kuin karkkia chilipäälle.

Nonnih, tänään sain kirjoiteltua viime viikonloppuna tekemäni petit foursit. Tässä alkuun kuva, jotta saa käsityksen minkälaisesta leivonnaisesta on kyse.


Sitten reseptiin

Vaniljakakku

175 g sokeria
175 g voita huoneenlämpöisenä
3 kananmunaa
1 tl vaniljauutetta
175 g erikoisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl pakastekuivattua mansikkaa (valinnainen)

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota n. 24 cm x 24 cm vuoka tai käytä pohjalla leivinpaperia, se helpottaa pohjan nostamista. Yhdistä leivinjauhe ja jauhot. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon munat yksi kerrallaan vatkaten. Lisää vaniljauute ja jauhoseos (ja mansikat) nostellen joukkoon. Kaada vuokaan ja paista noin 25-35 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Paistoaika riippuu vuoastasi, kokeile tikulla varmistaaksesi kypsyyden. Kypsästä pohjasta ei jää tikkuun taikinaa. Anna jäähtyä.

Karamellisoidut chilit

4-6 punaista chiliä (käytin kaupan punaista peruschiliä, ainoa mitä sain tuoreena tähän tarpeeseen)
---
2,5 dl vettä
2,5 dl sokeria

Sekoita vesi ja sokeri. Keitä niin kauan välillä sekoittaen, että sokeri liukenee. Lisää joukkoon viipaloidut chilit. (Muista pestä chilit ja poista halutessasi siemenet.) Keitä noin 30 minuuttia miedolla lämmöllä. Nosta chilit pois, valuta niistä ylimääräinen siirappi pois. Levitä chilit uunipellille ja nosta sata-asteiseen uuniin tunnin, puolentoista ajaksi kuivumaan. Siirappia ei kannata kaataa pois, on aika erinomainen drinkkisiirappi. 


Näitä syö ihan huvikseen karkin korvikkeena.

Suklaakuorrutus

125 g rouhittua tummaa suklaata
125 g kuohu- tai vispikermaa
25 g glukoosisiirappia/hunajaa
1 rkl voita

Rouhi suklaa kulhoon. Kiehauta kattilassa kerma, siirappi sekä voi. Kaada seos suklaarouheen päälle. Sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä puolisen tuntia, sitten jääkaapissa toinen mokoma. Seoksen pitäisi olla hieman kastiketta vahvempaa, mutta sellaista, että siihen on helppo kastaa leivonnainen.

Kokoaminen

Leikkaa kakku neljään osaan pitkittäin. Halkaise osat kolmeen kappaleeseen. Kostuta viipaleet kevyesti vesi-sitruslikööriseoksella (Cointreau). Täytä välit mansikka-jalapenohillolla*. Hillon voi hyvin valmistaa myös pakastemansikoista. Nosta pötköt muutamaksi tunniksi jääkaappiin vetäytymään.



Leikkaa pötköt 4-5 osaan ja dippaa suklaaseen. Nosta jääkaappiin jähmettymään. Koristele karamellisoiduilla chileillä.

Jos haluaa päästä helpommalla, halkaise kakku kolmeen osaan. Täytä samoin kuin leivokset, mutta älä leikkaa paloiksi ennen kuorruttamista, vaan tee kakuksi.

*Mansikka-jalapenohillo

800 g mansikoita
1 dl sitruunamehua
2 tl roseepippuria
50-100 g jalapenoja/serranoa/habaneroa
1 pkt hillo-marmeladisokeria

Perkaa mansikat. Punnitse se kattilaan, mittaa joukkoon sitruunamehu ja murskattu roseepippuri. Silppua joukkoon valitsemasi chili ilman siemeniä. Keitä noin 10-15 minuuttia. Lisää joukkoon hillo-marmeladisokeri ja keitä vielä viisi minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen purkittamista. Muista desinfioida purkit ennen käyttöä.

Kiitos hyttysverkkovinkistä, kunhan muistan sen vielä myöhemmin.

Melkoinen kuivaustehdas tosiaan fiban linkissä. Jos tuollaisen hommaisi nyt jo, niin olisikohan sieni- ja chilikausi sillä manattu? Pari hassua kantarellia ja chilejä kohtaisi joku hyvin surullinen kohtalo.

Kuivuria pitää oikeasti pähkäillä ihan ajatuksella. Meillä on kuitenkin hyvin paljon sille käyttöä erityisesti satokaudella. Yksi vaihtoehto olisi rakennella oma. Sitten saisi ainakin tarpeeksi ison. (Jep ja nyt en ensi syksynä löydä tatin tattia.)