tammikuu 24, 2025, 22:05:25 ip

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Viestit - Balkkis

1
Valaisimet chilinkasvatukseen / Vs: Valoa chileille
syyskuu 11, 2015, 14:07:39 ip
Itselläni on tähän asti kokemusta vain muutaman chilipuskan kasvattamisesta kesäisin parvekkeella. Nyt tarkoitus olisi kasvattaa siemenestä syksyn ja talven pimeydessä sisällä yksi habanero parin hämärämmässä viihtyvän yrtin vieressä. Tarkoitukseni ei ole saada optimaalista kasvua ja satoa, vaan lähinnä pienehkö esteettinen sulostuttaja sekä keskitalven/kevään korvalla joitakin suun lämmittäjiä keitoksiini.

Tarkoituksenani on "kiduttaa" tätä chinenseä melko pienessä multatilassa (2 l:n ruukku) ja valona toimii taimivaiheessa 40 W:n "sininen" 6400 K:n ESL, jonka kaveriksi olisi myöhemmin mahdollisen kukinnan koittaessa tarkoitus lisätä toinen 40 W:n "punainen" ESL. Lamput kohdistaisin lähelle chiliä, kun taas yrtit joutuvat tyytymään sivummalle siroavaan valoon. Sanokaahan kokeneet talvikasvattajat, voiko tällä järjestelyllä odottaa saavansa chili-satoa ja miten paljon?
2
Olen havainnut omilla taimillani samanlaista lehtien sivujen ylöspäin käpristymistä. Kaikki muuttujat ovat pysyneet samanlaisina valaistusta lukuun ottamatta, en ole lannoittanut vielä pieniä taimia eli ravinneövereistä tuskin on kysymys. Kasvatin taimia siemenstä ensin kaksi viikkoa 40 W:n 6400 K ESL:n alla kunnes kolme päivää sitten siirsin ne 100 W LED-valaisimen alle, josta olen pitänyt päällä vain toista, sinipainoitteista ledirivistöä. Lehdet käpristyivät parissa päivässä enkä ole havainnut ollenkaan kasvua. Epäilen vahvasti, että valaistuksen muutos aiheuttaa tämän. En usko, että n. 50 W LED-valotehoa 30 cm:n päässä taimien latvoista tuottaa liikaa valon intensiteettiä. Kyse lienee valon laadusta eli aallonpituuksien suhteellisista eroista.
3
Epäilenpä, että 300 W:n LED:n poltteleminen vielä noin pienten taimien päällä on energianhukkaa. Pienillä taimilla on vielä niin vähän lehtipinta-alaa, että optimaalinen valon määrä saavutetaan muutamalle yksilölle varmasti jo 40 W:n ESL:llakin.
4
Ripsiäiset osaavat olla viheliäisiä. Loppukesästä sain monen vuoden tuholaisettoman jakson jälkeen ilokseni sekä vihannespunkkeja että ripsiäisiä chili-puskiini. Ahkeran suihkussa käyttämisen ja mäntysuopaamisen jälkeen en ole havainnut kahteen viikkoon yhtään vihannespunkkia, mutta silloin tällöin yksi tai pari ripsiäistä tepasteli yhä silloin tällöin lehtien tai kypsymässä olevien hedelmien päällä tarkan syynäämisen yhteydessä. Ensimmäisen hedelmän kypsyttyä ja podia puraistuani taisi löytyä ainakin osasyy ripsiäisten sitkeälle invaasiolle suihkuttelusta huolimatta: hedelmän sisuksessa niitä oli kymmenittäin! Ilmeisesti kannan ja hedelmän välissä oli tarpeeksi rakoa, jotta ne paskiaiset pääsivät ulos halutessaan muualle levittäytymään. Olinkin nähnyt niitä parina viime viikkona useimmiten juuri tuon kypsimmän chilin kannan tuntumassa. Nyt taisi myös löytyi syy sille, miksi ripsiäisten olemattomasta määrästä huolimatta runkokin on nopeasti muuttunut monista paikoista harmaanruskeaksi; luulen, että ne ovat pesiytyneet rungon sisään. Ovat varmaan menneet sisään kohdista, joista olen katkonut isompia oksia.

Tiedoksi vain muillekin, mihin nämä tuholaiset pystyvät.  >:(
5
Kuulostaa mielenkiintoiselta nuo villichilit! Jos kerran on jo olemassa noin sitkeitä lajikkeita, voi projekti hyvinkin onnistua. Tarvitaan vain paljon erilaisia hybridejä ja runsaasti aikaa ja vaivaa. Ensin kannattaa varmaan yrittää saada aikaiseksi tasapainoinen lajike, joka selviäisi tyydyttävästi/hyvin Suomessa. Sen jälkeen ei välttämättä ole kovin vaikeaa lisätä siihen vaikkapa kapsaisiinipitoisuutta risteyttämällä siihen sopivia lajikkeita ja valikoimalla ne linjat, joissa kylmänkestävyys ym. ei ole kärsinyt.

Jos projekti ei ota tulta alleen sen takia, että yksinkertaisesti talvesta ei selviydy mikään, kannattaisi varmaan luoda lievemmät talviolosuhteet aluksi esim. auttamalla kasveja luonnossa esim. huovilla tai sitten pitämällä niitä vaikkapa lasitetulla parvekkeella, jotta valintaprosessi pääsee edes alkuun. Ensimmäisistä esteistä selvinneet linjat voisivat jo todennäköisemmin tuottaa täällä selviytyviä yksilöitä.
6
Geneetikon (minun) näkemys tähän projektiin on, että todennäköisimmin voisi saada aikaan meidän olojamme kestävän oman lajikkeen yhdistelemällä kylmänkestäviksi tiedettyjä lajikkeita ja antaa sitten luonnonvalinnan tehdä tehtävänsä vähän autettuna. Parhaiten pärjäävät laitetaan lisääntymään keskenään. Vähitellen hybridien ennustamattomuus häviävät. Tässähän pelataan olemassa olevilla alleeliyhdistelmillä. Oikeanlaisen mutaation odotteleminen taas hyvin todennäköisesti jää odottelemiseksi, koska niiden syntyminen on sattumanvaraista. Tietyn emäksen mutatoitumisen todennäköisyys toiseksi on n. yksi miljoonasta, ja tässä pitäisi oikeanlaisen mutaation (todennäköisesti useamman mutaation) osua juuri oikeaan/oikeisiin geeneihin. Luultavasti projektin pitäisi kestää satoja/tuhansia vuosia tai sitten kylvätte satoja hehtaareja chiliä ja valitsette miljoonien kasvien seasta pärjänneet yksilö sopivien mutaatioiden toivossa.

Jos rahaa on niin ehdottomasti paras vaihtoehto olisi pestata joku laboratorio laittamaan sopivat geenit sisään. :)
7
raritti, kyllä nuo ripsiäisen toukkia näyttävät olevan. Joko puskassasi ei vielä ole lentäviksi aikuisiksi kehittyneitä tai sitten et havaitse niitä. Ne nimittäin monesti lehahtavat lentoon kasvista, kun ihminen sitä saapuu syynäämään. Minä havaitsin niitä paskiaisia kolmessa chilissä toissapäivänä - ja runsaasti. Poistin pahasti saastuneet lehdet ja vein sitten kasvit suihkuun muovipussilla multaa suojaten. Ylikastelulta välttymisen lisäksi tämä ehkäisee otusten ja niiden munien huuhtoutumisen multaan. Suihkuttelin tarkasti ja niin kovalla paineella kuin uskalsin lehtien ala- ja yläpinnat. Sitten suihkuttelin niihin ja multaan mäntysuopaliuosta. Toistin vesisuihkun seuraavana päivänä. Vaikka kuinka yritin etsiskellä niitä luupin kanssa, ei niitä enää tänään ole näkynyt ollenkaan. Varmasti uusi sukupolvi on muhimassa joidenkin lehtien sisällä ja mullassa, joten käsittelyt pitänee toistaa n. viikon päästä. Laitoin lisäksi päävarteen parin sentin päähän mullasta ilmastointiteippiä liimapuoli ulospäin niin että teipin alapuoli on tiiviisti kiinni rungossa. Tällä toivon vähän ehkäiseväni uusien, mullasta nousevien toukkavaiheiden kiipeämistä kasveihin. Luulen että näillä toimenpiteillä ja jatkuvasti kasveja syynäämällä suurempaa tuhoa ei pääse enää syntymään. Kaikki kasvatustilan pinnat kannattaa pestä hyvin myös.