Mustaherukan kera hilloks ja hunajaks meni tämän kertaiset chilit. Mitäs nyt kuivatellaan ?!

Lainaus käyttäjältä: Puromutka - elokuu 31, 2013, 09:49:48 ap
Onpahan varsin asiallinen ketju, kiitoksia kaikille vinkeistä. En huomannu kenenkään kirjoittaneen tästä, niin tuli mieleen kysyä, että onko kukaan pohjoisempana (Pudasjärvei-Utsjoki-Halti-akselilla) asuva kokeillu, miten helmi-maaliskuun pakkastuulilla tapahtuva ilmakuivatus toimii chileille?

Tähän teemaan viittasin kun puhuin kevätauringossa kuivattamisesta. Kasvien kuivaaminen on kokeilematta, mutta lihan kuivaus onnistuu täällä etelämmässäkin. Teollisuushan harrastaa pakastekuivausta myös kasveille, niin luulisi homman toimivan myös luonnonvoimin. Seinälihan tekemisessä homma voi mennä pieleen, jos pakkaset ovat liian ankarat ja pinta "palaa", eikä ulkokerros enää ime sisältä uutta nestettä pintaan ja liha alkaa pilaantua sisältäpäin. Liika lämpö taas sulattaa koko lihan ja lopputulos on sama.
Chili on halkaistuna selvästi ohuempaa, mutta väriltään vaaleampaa kuin lihabiitit. Sitä onko noilla seikoilla suurikin merkitys kuivumisen kannalta on toinen juttu. Norjalainen lammas kuivataan kangaspussin sisällä vetoisassa paikassa. Sekin menetelmä voisi sopia kun väliin pöyhii chilit uuteen järjestykseen.

Omenat kannattaa puristuttaa tuoremehuksi, jos vain lähellä on mehuasema. Ja ainahan niistä voi tehdä viiniä !!! 

Tuli tuossa pistäydyttyä suurimmassa naapurissa ja mukaan tarttui iso pussillinen punaisia pitkulaisia chilejä. Pakkohan niita oli ostaa kun halvalla sai. Ajattelin tehdä niistä hilloa tai kuivailla niitä. Siinäpä tuli sitten lueskeltua tämä ketju läpi. Vanhana sienten kuivaajana (Evermat) tuli tarve vähän tarkennella kuivaamiseen liittyviä asioita.
Kokemukseni mukaan lämpö ei ole tärkein asia kuivauksessa. Itse asiassa pakkanen on erittäin hyvä kuivattaja (vrt poron kuivaliha, jota on myös tullut tehtyä). Tärkeintä on, että ilma vaihtuu ja sen kosteus on alhaisempi kuin kuivattavan tuotteen. Haihtumista kun tapahtuu kaikissa normaalimaailman lämpötiloissa. Lämmön nostaminen lisää haihtumista, mutta liiallinen lämmön nosto aiheuttaa myös kypsymistä. Kuivattavat sienet eivät saisi kypsyä, mutta kuinka on chilin kanssa?
Chilin kuivatuksesta minulla ei ole kokemusta, mutta jos kuivaan, niin ehdottomasti halkaisen ne ja asetan kuivuriin sisäpinta ylöspäin. Perustelen tätä sillä, että lämpö ja näin sen haihduttama kosteus pyrkivät ylös. Kuivurissa on sen verran virtausta, että pinnan ei pitäisi jäädä hikoamaan. Toinen syy on se kapaisiini on rasvaliukoinen ja sitä tihkuu myös sisältä ulospäin. Näin arvoaineen hukka on pienempi. Kannattaako muuten oikein "rasvaista" chilia kuivatakaan?
Yksi edullinen suurillekin määrille toimiva keino kuivata chiliä voisi olla sen pakastaminen ja kuivaaminen kevät auringossa. Onnistuu parvekkeellakin, jos ei pölyt ole kiusana.
Leivinuunin jälkilämmön vaikutusta voi tehostaa jättämällä pellit raolleen. Leivinuunissa voi kuivaaminen onnistua näin myös ilmän lämmitystä.
Syksyllä sieniä kuivatessani pakkaan ne suoraan puhaltavasta kuivurista säilytysastiaan, jotta ilmankosteus ei kerkiäisi imeytyä niihin takaisin ja rapaeus säilyisi.

Ps. Chilihillo ja hunaja ovat oivia poron mausteita.