Ollut aika paljon kiireitä etten ole ehtinyt vastaamaan ketjuun.

Ratkaisin asian karsimalla kaikki lehdet aji cristallista niin että ainoastaan varsi jäi jäljelle,sumutin sen jälkeen varren + päällimullan mäntysuopasekoituksella.

Ei ole ainakaan kahdessa viikossa näkynyt muilla kasveilla nuita toukkia,ja aji cristallista uudet pienet lehdet näyttävät terveiltä.Vielä ku pääsisi harsosääskistä eroon.

Lehtien jälki on todella samantapaista.Ainut että mulla on ollut noita toukkia jo 4 kuukautta eikä ainuttakkaan ripsiäisiä.Toukat ovat vaaleita,eikä ainakaan omastan mielestäni näytä luupissa läpinäkyviltä.

Perkele

Mulla viipeltää lehtien alapinnoilla pienen pieniä vaaleita toukkia.Tarkemmalla luupilla kun kattoo niin näyttää olevan monta jalkaa.Isoimmilla yksiköllä pituutta millimetrin murtoosa,pienempiä ei näe kuin luupilla.
Näitä oli aluksi ainoastaan rawitissa,nakkasin sen muista syistä pois niin löysin niitä seuraavaksi madame jeanettessä,kasvi kärsi pahasti ja tiputti suurimman osan lehdistä.
Syötävät vissin loppuivat kun siirtyivät aji cristaliin pariin,kasvi kasvaa sen verta nopeasti että lehtiä tuhoutuu samaa tahtia mitä ne kasvavat.Madame jeanette on alkanut toipumaan eikä toukkia näytä kiinnostan muutto takaisin.

Toukat eivät näytä kehittyvän miksikään,kunhan kasvavat kokoa.Populaatio pysyy aika kiinteenä,ei siis lisäänny räjähdysmäisesti.
Lehti saa aluksi oranseja(kuparisia)/mustia täpliä jotka pikkuhiljaa kasvavat kokoa kunnes koko lehti kuolee.Alapinnoilta löytyy useinmiten yksi tai kaksi toukkaa,pahasti kärsineiltä lehdiltä muuttavat aina vihreämmille niityille.
Eilen totesin että jo riittää,sumutin aji cristalia koko päivän vahvalla mäntysuopaliuoksella.Tänään katoin miten kasvi voi,taas uusia oirehtivia lehtiä ja alapinnoilla viipeltää taas näitä paskiaisia.Epäilen vahvasti niiden munivan lehdille.Tekisi mieli nakata tämäkin kasvi pihalle,mutta jollain ne siirtyvän taas seuraavan kasvin kimppuun.

Kuvia ei tällä hetkellä ole,nyppisin tänään taas kasan kärsineitä lehtiä pois.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - maaliskuu 18, 2014, 10:29:02 ap
Sellaisen tänne foorumille linkkasin, voisi haulla löytyä....

Pienellä etsiskelyllä .....
Tässä

Iso kiitos,yritin googlen ja ja chilifoorumin hakutoiminnolla etsiä,mutta tuloksetta.

Löytyisikö keltään linkkiä sivustolle mihin oli skannattu eri lannoitteiden etikettejä?Koitin etsiä mutta tuloksetta

Itse olen ainakin tehnyt noista muovisista antonius laatikoista ebbin fatalin ohjeiden mukaisesti.

Paha sanoa toimivuudesta,vasta reipas kaksi viikkoa ollut käytössä.Ihan kaunis tuo on johonkin mustiin muoviruukkuihin/ämpäribubblereihin verrattuna.Valkoista muovia joten kyllä siitä valo tulee hiukan läpi.

Ekan viikon jälkeen oli limaa(levää) resossa.Teippasin alumiinifoliota ikkunan puolelle(aurinko),laitoin koristekiviä hydrosoran päälle vähentämän valon pääsyn soraan,lisäksi säädin ph 6-->5(pitäisi vissin estää levää kasvamasta).Viikko noista toimenpiteistä niin ei kyllä ollut limaa/levää tullut,vesi kylläkin hiukan sameaa.Kasvit alkaa pikkuhiljaa toipumaan sokista ja alkaneet kasvamaan.

Paha sanoa toimivuudesta vielä,jotenkin kyllä tykkään enemmän noista dwc hydroista,tähän asti ainakin olleet paljon helpompia kaikin puolin.

Kyllä noi mittarit helpottaa kummasti,lisäksi säästyy lannoitteita kun tarpeen mukaan annostellaan.

Ostaisin mielummin halvan ec mittarin ja kalliin ph mittarin kuin toistepäin,ec mittaustapa on yksinkertainen ja sillä periaatteella halpismittarikin voi toimia.Ph mittari toimii jollain pyhän hengen periaatteella ja siksi siihen kannattaisi panostaa enemmän.Ebaystä saa suht hyvään hintaan hieman parempiakin mittareita suht edullisesti.Taisin maksaa 30-35e/kappale HM Digital 80 mittareista.

Juu.Näin minäkin vähän pähkäilin että auringonvalo saattaa tuottaa ongelmia myöhemmin,kun se tulee sivusta suoraan resolle.Tällä hetkellä keinovalaistuksen alla suurin osa valosta menee suoraan hydrosoraan,reson sivuille ei tule kuin hajavaloa.

Maalasin nuo laatikoiden sisäpinnat epoksimaalilla.En tiedä mitä materialia nuo laatikot ovat mutta eipä tuo maali juurikaan tarttunut.Tuohon ylempään laatikoihin kun porasin läpivientejä niin siitä irtosi sellainen pieni maalirämmäle,siitä repimällä lähti tietysti koko laatikosta koko maalikerros yhtenä kalvona.Kalvossa näkyi selkeästi hionnan naarmut,joten vaikuttaa selkeästi ettei maali-materiaali natsaa yhteen.Tuossa alemmassa laatikossa on tuo maalipinta edelleen kiinni,nähtäväksi jää kuinka kauan se siinä säilyy.

Yks ämpäribubbleri koostuu orthex sinisestä ämpäristä ja valkoisesta kannesta.Valaistuksena 45w esl ja levä kasvoi viikossa.Teippasin tuon kannen alumiiniteipillä ja siihen loppui levääntyminen.Mutta näillä mennään nytt ja mikäli ongelmia esiintyy niin tehdään korjaavia toimenpiteitä.

Täytyy kyllä myöntää että tuolta ikeasta löytyi aika paljon kiinnostavia tuotteita mitä voisi soveltaa vesiviljelyn rakentamiseen.Itsellä haaveena rakentaa joku sisustukseen sopiva vesiviljely jättiresolla, kun töiden puolesta voin joutua olemaan kuukausiakin pois kotoa.Tuolla ikealla törmäsin  isoihin värikkäisiin ruukkuihin jotka olivat kuin tehty projektia varten.

Oli tarkoituksena rakentaa ebbi fatalin ohjeiden mukaisesti . http://fatalii.net/Growing_chile_peppers/Hydroponics/Custom_Hydros/EBB_Flood

Kävin tuolla jokaisen miehen painajaisessa(ikea) tarkoituksena hakea noita samla laatikoita.Olivat kuitenkin jonkin sortin maanantaikappaleita(vääntyneitä/kieroja),ei muutenkaan oikein miellyttänyt reson koko ja tuon "kasvutilan" mataluus.Lisäksi "mustan" värinen oli ainoastaan tummennettu,eli laatikon läpi pystyi näkemään.

Jäätävä molo ottassa yritin löytää reitin ulos kun törmäsin antonius laatikoihin,ilmeisesti osa jotain suurempaa säilytysjärjestelmää.Koot olivat muistaakseni luokkaa 25/50l, silmille kauniimpi kuin tuo samla sarja ja yleisesti paljon sisustusystävällisempiä.
http://www.ikea.com/fi/fi/images/products/antonius-laatikko__0106985_PE256437_S4.JPG
Laatikot menevät siististi päällekkäin kun rälläkällä leikkaa tuon ylemmän(pienemmän) laatikon kantokahvat osittain pois.
Muovi on valkoista,joten läpäisee tietysti hiukan valoa.Tällainen valon läpäisy aiheutti viikossa leväongelmia ämpärihydrossa jossa oli valkoinen kansi,mutta en usko tämän aiheuttavan ongelmia ebbissä missä päällipuoli on täynnä hydrosoraa,ainut valo resoon tulee siis sivuilta.
Kävin honkkarit,tarjoustalot,etolat yms tänään läpi katsellen  orthex,hammarplast,smartstore etc säilytyslaatikoita ja tuo antonius setti oli mielestäni paras pienen ebbin rakennukseen.Ainoana huonona puolena sanoisin valon lievä läpäisy ja muovi voisi olla paksumpaa.

Koitan saada kuvaa vkl tekeleestä.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 18, 2014, 17:03:33 ip
Niin eihän se ilma siellä säiliössä vaihdu.Ja se ilman/veden happitaso laskee sitä mukaa mitä happea kuluu.


Perushydro on altakastelu  ruukku passiivisena jossa on vesitilaa alhaalla. Ainakin näin olen sen ymmärtänyt. Väliaine on sitten mitä kukin laittaa.
Miksei tuokin minkä mainitsit.

Loput hydroilut jo luettelinkin, bubblerit, NFT ja dripperit. Jotain varmaan jää luettelemattakin.

Myönnettäköön että tuo teksti oli oman tietoon perustuvaa spekulointia,ajatuksena siinä että ilman vaihtuvuus on huonoa  koska ainut yhteys säiliön ilman ja ulkoilman kanssa on verkkoruukku täynnä väliainetta.
Tuli silti tehty hieman researchia ja huomasin että valmistavat myös erikseen noita ejektoreita letkusovituksella:
http://www.aquaristikshop.com/e_Produktinformationen/EHEIM-Power-Diffusor.htm
Air should be supplied additionally whenever a cover or lighting system limits the headroom over the surface of the water. Otherwise the oxygen available from this area would soon be used up.

cornell.Ne pumput ovat juuri varustettu ejektorilla(esmes powerball 650),veden paine kasvaa syväyksen mukaan eivätkä nuo ejektorit siitä syystä toimi kuin pintavesissä.

Olet aivan oikeassa ettei kyseessä ole kavitaatio,kavitaatiossahan neste höyrystyy hetkellisesti kunnes kaasukupla romahtaa.Viittasin tolla kavitaatiolla siihen kun tuo pumppu vuoron perään imee ilmaa ja vettä,niin siitä syntyy paineiskuja ja värähtelyä aivan kuten oikeassa kavitaatiossa.Tuo värähtely tulee kyllä luultavasti tappamaan pumpun nopeasti.Ainakin tuo 300 compact pumppu värähtelee huomattavasti kun sen nostaa lähelle vesipintaa jolloin se imee osittain ilmaa.

Edellen koko pointtini tällä ketjulla oli tuoda esille parannuksia mitä voi tehdä.Yksi asia on juuri tuo hiljaisuus verrattuna bubbleriin,ainut ääni tulee käytännössä vesipintaan tulevista ilmakuplista.

En ole missään vaiheessa puhunut mistään drippereistä tai nft.Vaan vaihtoehtoisesta tavasta hapettaa ravinnelios vesiviljelyjärjestelmässä jossa juuret uivat ravinneliuoksessa.Normaalistihan se tehdään joko pelkästään ilmapumpulla(bubbler) tai vesipintaa rikkovalla vesipumpulla(tätä tarkoitin perushydrolla).Pahoittelen että tuo perushydro nimike on jo käytetty jollekin muulle viljelyjärjestelmälle,onneksi et voi itse kertoa mikä se olisi,vaan oletat jonkun muun tekevän sen puolestasi.

"mutta pohjaa vailla olevan ja väärän tiedon levittäminen oman tietämättömyydenkään turvin on väärin. ",voisitko tarkentaa mihin kirjoittamani tekstiin viittaat.Oli pakko lukea koko ketju läpi enkä kyllä löytänyt kirjoittamaani tekstiä missä tahallani tai tahattomasti levittäisin väärää informaatiota.

Kuten tuli todettua,ei ajatus ollut millään tapaa uusi.Ejektori on ikivanha keksintö ja saksalaiset insinöörit eheimillä(varmaan muallakin) ovat jo keksineet käyttää ejektoria vesipumpun kanssa parantaakseen hapetusta. Jos muuten eksyt eheim sivuille lukemaan tuosta powerhead pumpusta voit törmätä tekstiin:"The  power-diffusor is adjusted to regulate the air intake and thus the oxygen enrichment in the aquarium. "
Ihan turhia kuplia siis.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 16, 2014, 20:05:15 ip
Omissa vesi viljelyissä on kesäisin vain vesipummppuja, eli ilma ei ole vaihtunut sen enempää kuin muillakaan samalla systeemillä viljelleille.......
Eli ollaan oltu todistamassa ihmettä, kasvit elää ja tuottaa satoa hapettomalla lannoitelitkulla  .

Siis tuollaisella vesipumpullahan voi rikkoa sitä veden pintaa ja sillä tavalla hapettaa vettä.Mutta jos mietit että se boksi on suljettu,ainut yhteys ulkopuolelle on verkkoruukku täynnä lecasoraa.Niin eihän se ilma siellä säiliössä vaihdu.Ja se ilman/veden happitaso laskee sitä mukaa mitä happea kuluu.

Höpöhöpö.

No en mä tässä yritä kenenkään muroihin kusta,tullut vain useasti luettu tuollaisesta perushydrosta jota vaivaa juurimätä.Hyvä että sulla on toiminut,ei se vaan tarkoita ettei sitä voi parantaa.
Tuosta perliitistä ebbi käytöstä löytyy tältä foormilta aika kattava ketju,eikä keskustelu ollut kovin positiivistä.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - helmikuu 16, 2014, 15:15:07 ip

Lainaus...jos annan lannoitepaukun PK(1ml/1,5l vettä)... 

Tarkoittaako PK tässä Puutarhan Kesää vai oikeeta PK-lannoitetta, kukituslannoitetta siis ??

Itse sain joskus vinkkiä sen käytöstä niin, että annetaan pelkkää vettä vähän aikaa. Sitten annetaan kasvin kuivua niin että lehdet roikkuu ja siihen kohtaan reilusti fosfori-kalium-lannoitetta ... Ja wot!: Kasvi alkaa kukkia!
Näin näytti käyvän kun sitä kokeilin, mutta muistelisin olleen melkeimpä ainoa kerta kun oon nähnyt jotain ödeeman tapaista. Se kukitus-lannoite mulla oli Nutriforten Syyslannoitetta aika reiluna annoksena, ja sen perään Tomaattiµansikka-litkuja normaalisti taas. Ehkä se "normaali" oli aika paljon laimeampaa kuin tuo "kukituslannoite" ... Mä oletin silloin sen olevan ylilannoitusta juurikin ... Toisekseen siihen aikaan keväällä oli muutenkin todennäköistä että kasvit alkavat kukkia, joten en ole tuota enempää harrastanut ...

Puutarhan kesää tarkoitin.Mikäs tuo PK lannoite on?

Mikä hyöty siinä perliitissä muka olisi?Pitää huonosti vettä ja ebbissä varmaankin turhan tiivistä.Ihan hyväähän se on mullan väliaineena.

Siis tuollaisella vesipumpullahan voi rikkoa sitä veden pintaa ja sillä tavalla hapettaa vettä.Mutta jos mietit että se boksi on suljettu,ainut yhteys ulkopuolelle on verkkoruukku täynnä lecasoraa.Niin eihän se ilma siellä säiliössä vaihdu.Ja se ilman/veden happitaso laskee sitä mukaa mitä happea kuluu.

Tuollaisella systeemillä saat ilmaa imetty säiliön ulkopuolelta,ja tällä tavalla työntää ilmaa verkkoruukusta läpi.Eli ilma vaihtuu säiliössä.Vesi hapettuu sekä rikkoontuneen vesipinnan että bubblerityyliseen ilmakuplintaan.

Selasin hieman nettiä aamupäivällä ja totesin että saksalaiset inssit ovat askelen edellä:
http://img.photobucket.com/albums/v347/jamiebaker24%40hotmail.com/New%20Zebz/SS850969.jpg
Tuossa on siis ejektori mikä imee ilmaa.Eheim 600 compact pumppu maksaa suomessa 29e,ja tuo pumppu maksaa postikuluineen saksasta 35e,joten totesin ettei oma työ tässä tapauksessa kannata.
Rakennan joka tapauksessa yhden tuollaisen hydron ja yhden ebbin,voin tehdä hieman vertailua yms.

Voi hyvinkin olla.Lisätään vielä että jos annan lannoitepaukun PK(1ml/1,5l vettä) tuolle mj,niin ei välttämättä tule vielä silloin.Mutta seuraava kastelu vedellä niin alalehdet aivan täynnä noita rakkuloita.Eli varmaan lannoitepaukun takia soluneste väkevöityy,ja sitten kun seuraavalla kerralla annan vettä niin kasvi imaisee hurjat määrät vettä--> ödeema.Äkkiä nuo rakkulat kumminkin "katoaa".

Olen muutenkin tullut hieman sellaiseen tulokseen että on parempi antaa jatkuvasti lannoitteita pienissä määrissä,kun että lannoitteita annetaan jaksoittain vahvempina liuoksina.Tällä hetkellä laitan alle puolikkaan 1ml mitan pk puolentoistalitran kastelukannuun.

Mulla on tuon madame jeanetten kanssa aika usein tuota ödeemaa,tulee usein kastelun jälkeen,varsinkin jos olen antanut lannoitteita samalla.Tuntuu muutenkin olevan aika kasvikohtainen,tuppaa eniten tulevan chinenseihin.Kasveja kyllä tuuleuttaa pieni flekti ja valaistus on vähintäänkin riittävä.

Tuo veden antaminen tolle madame jeanettelle on muista kasveista poiketen kyllä sama kun jätät kaljan juopon eteen.Se vesi ei siinä aluslautasella kauaa viivy.

Edit,jos tuo ainoastaan johtuisi liiasta vedestä niin miksei vesiviljeltyiin kasveihin tule ongelmia?Kyllähän tuo silti varmaan osittain johtuu jostain suolatasapainosta?

Alampas itsekkin siirtymään näihin hydrohommiin kun ei mullan kasvunopeus tyydytä.

Kaverin kanssa tehtiin tommonen ämpäri hydro ylijääneistä tavaroista,vettä(ph8 keskikovaa) ja pari lusikallista puutarhan kesää.Kolme kuukautta mullassa ollut black naga ei suostunut millään kasvamaan mullassa,pari viikkoa kasvatti juuriaan ja kellastutti lehtiään kunnes ampaisi hurjaan kasvuun.Tilasin itselleni ph&ec mittarit ja ph oli säätänyt itsensä hienosti 6,2 paikkeille.Meteli on vaan semmoista ettei vieressä voi nukkua,enkä oikein usko että siitä saa tarpeeksi hiljaista paremmallakaan ilmapumpulla.
Joten aloin hieman tutkailemaan eri vaihtoehtoja.Yksi ikea ebbi olisi tarkoitus rakentaa seuraavalla viikolla,ostin jo sitä varten pienen eheim 300 compact pumpun.

Tutkailin hieman akvaariotyylistä perushydroa missä ilma hapepetataan vesipumpulla mikä rikkoo veden pintaa.Siinä tuli vaan väkisin mieleen että hapettuuko ilma tarpeeksi kun ilmahan ei suljetussa säiliössä vaihdu,kun juuristo ja bakteerithan nielevät sen hapen mitä vedessä ja suljetun tilan ilmassa on.
Opinnoissa on tällä hetkellä aiheena pumppuja ja putkistoja,siitä tuli mieleen että ilmaa voisi imeä ejektorilla ja näin ollen parantaa hapettumista.Lisäksi kun ilma imetään säiliön ulkopuolelta niin uutta happipitoista ilmaa tuodaan säiliöön.
Tästä otin tuon 300 pumpun ja tunkin sen veden alle niin että pumppu imi osittain ilmaa,tuloksena hieno vesivirtaus täynnä ilmakuplia.Tätä ei tottakai voisi käyttää pidemmän päälle,pumppu kavitoi aika lailla ja piti aikamoista meteliä,johtaisi nopeaan rikkoutumiseen kaiken kukkuraksi.Lisäksi tuo toimisi ainoastaan jos vedenpinta pysyisi vakiona.
Väsäsin nopean ejektorin kutistesukasta,tulos oli ihan tyydyttävä.Piti aikamoista imuääntä,mutta tämän saa pois kun kuristaa hieman ejektorin imuilman putkea.Tein lyhyen videon toiminnasta,tuo ääni kuulostaa kyllä kovemmalta kuin mitä se oli.

https://skydrive.live.com/redir?resid=3DE5D69A6FA82F7B%21929

Tossa on linkki miten ejektori toimii:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ejektori
Olisi joka tapauksessa tarkoitus rakentaa ja kokeilla miten tuo toimii.Tarkoitus olisi ostaa tuollainen hiukan isompi eheim 600 pumppu,näyttää toimivan tuolla 300 pumpullakin mutta tuon ejektorin toimintaperiaate perustuu tarpeeksi nopeaan virtaukseen,ja pitäisi näinollen parantua isommalla pumpulla.

Mielipiteitä?

Joo,tätä vähän pelkäsinkin.On tossa edelleen habanero ja madame jeanette kaupan kassan siemenistä,onneksi tuo madame jeanette näyttää tekevän ryppyistä hedelmää jota pääsee kohta maistelemaan .

Löytyy muutama fatalin siemenistä kasvatettu kasvi,mutta niiden kasvua on rajoittunut pienien ruukkujen ansiosta.Mitä arvon raati on mieltä,laitanko rocaton vai aji cristalin tuohon rawitin 8l ruukkuun?Molemmat ovat 3,5l ruukuissa tällä hetkellä.Molemmista paistaa juuret ruukun pohjasta

Rocato kasvaa tyytyväisenä,kasvu tietty chinensemäisen hidas.
Aji cristal taas on kasvanut 40cm korkeaksi,mutta hontelon näköistä kasvua,pieniä lehtiä ja varret ohuet.Lehdetkin käpristelee ja kasvia ilmiselvästi vaivaa jokin.

Kumpi noista lajikkeista vaatii enempi juuritilaa?

Ongelmana on että kasvatin kaupan rawitin siemenistä,ja ekat podit on täysin tulettomia,maistuu käytännössä perus paprikalle.Olen poiminut tuoreita(oranssahtavia) ja todella kypsiä ylipunaisia hieman pehmenneitä podeja,kaikilla sama juttu.

Jännä juttu muutenkin että kasvi on jäänyt bonsaimaiseksi.Paksu varsi ja korkeutta n 2cm,lehtiä on todella paljon mutta kooltaan ovat pieniä,mutta ihan terveen näköinen.Naapurilla on samoista siemenistä kasvatettu rawit,ei ihan täyttä varmuutta onko samasta podista.Sillä se on kasvanut puolimetriseksi,lehdet isoja ja podit ovat paljon pidempiä.Omani näytätä lähinnä miniatyyriversiolta samasta kasvista.

Molemmat kasvit ovat samoissa mullissa,aika lailla samalla valaistuksella.Yksi huomattava ero että omat podit ovat olleet todella vaaleita ennen punaistumista,kun taas naapurilla ne ovat tumman virheitä.

Voiko tulettomuus johtua jostain ravinnevajarista?Kasvi näyttää kyllä terveeltä pienestä koostaan huolimatta.
Annoin tuon kasvin kukkia heti,en siis nyppinyt siis kukkai ollenkaan.Voiko olla että pieni kasvi ei nuorena tee tulista marjaa?
Toinen vaihtoehto että naapuri sai eri podista siemeniä,ja oma podi pölytettiin jollain suippopaprikan siitepölyllä.Ja siitä syntynyt hybridi tekee tulettomia marjoja.

Sapetta jokatapauksessa ihan törkeenä.Pidetty parhalla pelipaikalla valaistuksen suhteen ja tilanpuutteen takia saanut isomman ruukun kun muut chilit.Lisäksi lehtien alapinnoilla viipeltää jotain valkoisia toukkia,alkaa matkalippu lumihankeen olemaan viittä vaille valmista.