Ainokaiseni chili teki viime kesänä heikosti podeja verrattuna viime vuosiin, ja se on tiputtanut lehtiä normaalia enemmän. Mietinpä vaan, että vaivaako sitä jokin tai olisiko mullan vaihdon paikka näin useamman vuoden jälkeen. Ruukkua en haluaisi vaihtaa isompaan, vaan enemmän mietin, että olisiko sitä mahdollista saksia lyhyemmäksi, kun sadon määrä ei ole prioriteetti. Kastelun taajuus harventuisi kätevästi samalla, kun kesällä se juo kuin norsu.

Chili joulukuussa

Omasta mielestäni tuo valkoinen näyttää sumutuksesta tulleen vesijohtoveden kalkilta. Tietty jos sitä ei muissa podeissa näy, tai ei lähde pois pyyhkäisemällä, niin sitten se on jotain muuta...

Onhan se voinut kyllä pölyttyä ristiin Datil Sweetin kanssa, kun näyttää että sillä olisi sen muotoja ja värejä. Miltähän tuo sitten maistuu...vähän pitää vielä odottaa. Mahtaakohan siis käynyt niin, että vain sen viime vuotisen Cheiro Roxan yhden tai useamman podin siemenet tuottavat tuollaisia kasveja ja loput normaaleja Cheiro Roxia?

Nyt olisi mystistä ihmeteltävää. Kesällä 2015 kasvatin mm. Cheiro Roxaa, jonka sadosta otin siemenet talteen ja niistä kasvattelin uuden taimen tälle vuodelle. Kaikki on näyttänyt hyvältä, mutta nyt podien alkaessa kypsyä olen käynyt miettimään, että eikös Cheiro Roxan podit näyttäneet aivan tyystin toisenlaiselta kuin mitä kasvini oksilla roikkuu. Podien värikin on aivan jotain muuta. Raa'at podit ovat ruskean vihertäviä, ja podin kypsyessä ruskea väri katoaa muuttuen vihreästä keltaisen kautta tumman oranssiksi (tähän asti). En ole mitään tuon näköistä kasvatellut koskaan, joten mistä mahtaa olla kyse...?

Ylimmät oksat

Oletettu Cheiro Roxa kaverinsa Cajamarcan kanssa

Lähikuva kypsyvästä podista

Hellurei!

Heräsin keväällä hieman liian myöhään chilikasvatteluun (ja ensimmäiseen kunnon kauteen) ja laitoin maaliskuun ~puolessa välissä itämään fataliista tilaamiani mietoja siemeniä. Tarkoitus oli saada satoa miedoista chileistä, jotka eivät polttelisi suuta mahdottomasti. Jätin taimet kasvamaan tarkoituksella pieniin astioihin, koska en halunnut parvekkeesta viidakkoa Samalla sain tietoa, että miten eri lajikkeet käyttäytyivät pienissä astioissa. Taimet kasvatin sisällä ikkunan ääressä ja siirsin kesäkuussa lasitetulle parvekkeelle. Alla muutama kuva tältä päivältä.

Chilit 2015: Lemon drop, Datil sweet, Cajamarca, Pimenta morango, Cheiro roxa ja Champion.
Champion.
Lemon dropin kiekurat.
Cajamarca ja Champion sylikkäin.
Cajamarca ja Datil sweet, juuri sopivan kokoiset chilit.

Korkeiksi kasvaneet chilit eivät ole juurikaan tehneet haaroja varteen luultavasti johtuen pienestä kasvualustasta, ovat vain tiputelleet alimmaiset lehdet pois. Jossain välissä (missä vaiheessa??) nuo pitäisi ottaa sisälle ja toivoa, että viimeiset raakileet kypsyvät. Tai ainakin sen verran, että saa siemeniä talteen. Viimeiset lämpimät päivätkin taitaa olla menossa täällä etelärannikolla.

Nyt sitten vaivaa päätä, että mitä tehdä kasveille sadonkorjuun jälkeen? Haluaisin säilyttää lyhyeksi ja tukeviksi jääneet Cajamarcan ja Datil Sweetin sellaisenaan ja mahdollisesti siirtää ne keväällä isompiin astioihin. Muut pitäisi typistää lyhyeksi ja ihmetellä, että selviävätkö ne talven yli ja heräävät kasvamaan keväällä. Tai sitten lahjoittaa ne pois/heittää menemään/koittaa bonchi-projektia. Ylimääräisiä valonlähteitä en ole hankkinut talveksi, eli vähäisellä luonnonvalolla mennään tällä hetkellä, kun aurinkokin paistaa ikkunaan/parvekkeelle vain loppukeväästä/kesäisin.

Ajatuksessa on kasvatella ensi kautena pelkästään matalaksi/lyhyeksi/kapeaksi/pieneksi jääviä chilikasveja, jotta välttyy viidakolta ja paljon tukea tarvitsevilta kasveilta (lue: helppohoitoisia chilejä laiskalle). Onko muita lajikkeita olemassa, jotka jäävät samanlaiseen lyhyeen kasvuun kuin yo. Cajamarca ja Datil sweet eli max. ~50 cm korkeiksi?

Lainaus käyttäjältä: SK - toukokuu 23, 2012, 01:31:35 ap
Mahtilevy?

Yleensä jokin todella hyvä levy kuullostaa ensimmäisellä soittokerralla aivan paskalle, mutta kun on kuunnellut levyn viitisen kertaa niin alkaa vasta tajuta sitä levyä ja alkaakin kuullostaa aina vain paremalle, semmosia levyjä jaksaa kuunnella pitkään... esim. Ismo Alangon useimmat levyt.

Mutta pari viikkoa sitten kolahti postilaatikosta sellainen levy, mikä kuulosti heti hyvälle ja kuulostaa edellen pirun hyvälle, eikä tee mieli skipata yhtään kappaletta. Moonspell - Alpha noir /  Omega white  http://www.youtube.com/watch?v=a2IF0zuc3hM
Varsinkin tuo bonus levy Omega white on ollut nyt jatkuvassa soitossa.

Pelkkää plussaa myös täältä Omega Whiten suuntaan, varsinkin viimeinen biisi vie mennessään (varsinkin kun äänentoisto on kohdillaan). Irreligious-levy on myös toinen hyvä kokonaisuus.

Axel Rudi Pellin tuotanto on jokseenkin laaja, joten sieltä löytyy runsaasti kuunneltavaa, esim. tämä.

Pitääpä samalla myös mainostaa hieman erilaista kotimaista soitinorkesteria kuin ?Verity, jolta löytyy tällaista poprockia tms. Albumia odotellessa...

Lainaus käyttäjältä: Mattson - heinäkuu 05, 2014, 22:23:04 ip
<img>muchos Pistonhead</img>

Kyllä...

Tuo Pistonhead on mielestäni hyvää kyllä hintaisekseen, en vain ole vähään aikaan nähnyt kaupoissa, tosin enpä ole aktiivisesti etsinytkään.