Voiko 400W SPNA valaisimia käyttää lattialla pystyasennossa..? Aattelin laittaa lattialle ensin kevytbetoniharkon valaisimen alle ja viereen, ettei lattia kuumene.

Joten kysymys kuuluu: Onko jokin seikka, mikä estää valaisimen käytön lattialla   pystyasennossa kevytbetoniharkon päällä niin, että se painavampi pää on lattialla. Ne seisoo aika tukevasti pystyssä.

Se tuntuu yksinasuvalle  naiselle helpoimmalta ratkaisulta. Apuvoimia ei näemmä ole käytössä. Yksinään julmetun painavien  lamppujen  kattoon  ripustaminen on käytännössä mahdotonta tikkailla riekkuen.   

Joo, aikas makee tuo Ruotsin  malli. Eikä maksa paljon.. Olen tota videota kattellu useamman kerran aikasemminkin. 

Anteeksi myöhäinen  vastaus, huomasin nyt vasta kysymyksesi.

Hortonomit tekee paljolti  samaa työtä käytännössä kuin puutarhuritkin, mutta heillä on yleensä   työnjohdollinen ja vastuuosuus lisänä.
Esim kauppapuutarhoillla he toimivat usein tuotantopäällikköinä (mikäli viljelypainotteinen koulutus) tai esim. markkinoinnissa ja logistiikassa, tai kaikissa niissä yhtäaikaa.
Usein   työnkuva on melko   laaja-alainen, työpaikasta riippuen.    Kunnilla ja kaupungeissa esim. kaupungin pääpuutarhurina, seurakunnan pääpuutarhurina.   

Vieraassa   tai omassa firmassa  piha- ja maisemointisuunnittelijana, piha-tai maisemointirakentajana, asiakaspalvelutehtävissä,  markkinoinnissa, puutarhaopettajana, konsulttina, puutarhantutkimuslaitoksen palveluksessa...
Oikeastaan hortonomin työ voi olla melkein  mitä vaan laidasta laitaan, työpaikan luonteesta ja  henkilön omista intresteistä ja osaamisesta riippuen. 

Lepaan sivuilta kopsattua: Esim. Puutarhatalouden Hortonomi-AMK linjan  käyneelle tyypillisiä työpaikkoja ovat:

kaupalliset tehtävät tukku- ja vähittäiskaupassa
tuotannonjohto- ja hallintotehtävät perheyrityksissä tai viljelmien viljelypäällikköinä
viranomaistehtävät työvoima- ja elinkeinokeskuksissa, kasvintarkastuksessa ja neuvonnassa
työ kenttä- tai tutkimusmestarina tutkimusasemilla
yrittäjän tehtävät omassa tai perhey​rityksessä
Neuvonta, viestintä ja koulutus tarjoavat hortonomeille työtehtäviä. Hortonomi voi työskennellä toimittajana mediassa tai opettajana puutarha-alan oppilaitoksissa. Työpaikkoja on myös järjestöissä, golfkentillä, yksityisissä yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa. ​

Tässä enemmän infoa siitä hortonomi-AMK linjasta käytännön tasolla, jonka ite  kävin.
http://www.hamk.fi/hakijalle/puutarhatalous/Sivut/default.aspx

http://www.hamk.fi/hakijalle/tutkintonimikkeet/Sivut/hortonomi-amk.aspx

Täältä löytyy infoa hortonomi-AMK maisemointipuolen koulutuksesta ja sen  työllistymismahdollisuuksista:
http://www.hamk.fi/hakijalle/maisemasuunnittelu/Sivut/default.aspx

Betonisokkeli  varmaan olisi hyvä olla olemassa, mutta  en oikein omaan käyttööni välttämättä   halua  betonilattiaa. Tarkoituksena siis kasvattaa maapohjassa (ainakin kokeilumielessä, todennäköisesti pidempäänkin) myös tomaattia, chiliä, paprikaa, melonia ja kurkkuakin, ei pelkästään  trooppisia   hedelmäpuita ja viinirypälettä.

Betonilattia on myös joustamaton ja todella kova, eli ei ole hyvä selkävaivaisen henkilön työskentely alustaksi. Joustava pehmeä  maapohja on selkäystävällisempi vaihtoehto ja miellyttävä myös paljaan jalkapohjan  tepsutella. 
Maapohjaviljelyssä on helpompi pitää kasvualustan kosteusolot tasaisena kuin laari-, ruukku- tai laatikkoviljelyssä. 

Koska kasvualusta ei vaihdu (uuteen puhtaaseen) jokavuosi, on oltava käytössä viljelykierto, jotta taudit ja tuholaiset ei pääse liiaksi riehaantumaan. Viljelykierron järjestäminen maapohjassa on haasteellista, ellei jopa mahdotonta,  mikäli suurin osa lattiasta olisi betonilla.

Tässä voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto puurungoksi..jos tekisi vähän jyrkempänä toteutuksena.

https://www.youtube.com/watch?v=nOGV3ucTLsE

ChIlIDog, kertoisitko  miten korkea ja leveä tuo sinun runkokehikko on?   Antaisitko puutavaran mittoja, miten pitkää ja vahvaa puutavara käytit.  Eli kaaren puolikkaan pituus maasta harjalle, sekä kaariripojen leveys ja paksuus.

Tuo näyttää myös todella hyvältä huoneenmallilta!   

Tuli vielä mieleen, että haluan myös kokeilla (osassa huonetta)   kasvattaa maapohjassa kasveja ja seurata,  miten se esim. vaikuttaa niiden kasvuun ja kehitykseen, mutta varsinkin kasvisten makuun. 

Sitten kun on iso huone, sinne voi istuttaa vaikkapa viinirypälettä, muutaman eksoottisen hedelmäpuun jne,  jotka ehdottomasti hyötyvät maapohjasta, ettenkö sanoisi, että suorastaan tarvitsevat maapohjan viihtyäkseen, jotta saavat työntää juurensa syvälle maahan.  Niiden alle sitten kiva pieni kaffettelupaikka.

Ei tarvitse olla välttämättä valettua pohjaa....vaikka kyllähän se komia olisi , mutta turhan kallis, eikä minun käytössä välttämätön.  Esmes kevytharkkosokkelia vois harkita huoneen ympäri.


En  näe tarpeelliseksi tai ees järkeväksi (lue: surkiita on köyhän  elämä!  ) valaa betonilattiaa harrastajahuoneeseen, koska se nostaa kustannuksia turhaan. Ei ole tarkoitus viljellä ympärivuotisesti, eikä saada elantoa viljelyksistä. Huoneeseen voi tehdä jonkun  pienen  oman osaston, jota mahollisesti lämmittää. Sen tilan voi  sitten SPU-   tai FINFOAM levyillä eristää maasta ja siten pidentää kasvukautta lämmityksen kera. 
Haluan  vaan ison ilmavan  kesäkausihuoneen 2x EVAkalvolla. Ykkösvaatimuksena on, ettei   heti tila lopu kesken, niin kuin nykyisistä neljästä pikkuhuoneestani. Sen tarvitse  olla mallia luxus, eikä voittaa maailman kaunein kasvihuone kilpailuakaan.     Kunhan on hinta-laatu suhde kohillaan  ja soveltuu tarkoitukseensa, niin se riittää vallan  mainiosti.    

Ympärivuotisesti lämmitetyissä EVAkalvohuoneissa ei kauppapuutarhoillakaan  ole vältämättä aina  muualla betonia kuin sokkelissa, sekä esim. 100m pitkän ja 20 metriä leveän  huoneen puolessavälissä niin,  että se keskikäytävä jakaa huoneen "kahdeksi avoimeksi osastoksi"...   Tai huoneen päädyssä, mikäli pääsisäänkäynti on sieltä.
Aina ei edes ammattiviljelmillä ole betonilattiaa, vaan maapohja, eli hiekkapatja, jonka päälle esim. laitetaan joka vuosi uusi mustavalko  muovi; valoa heijastamaan ja pitämään käytävät siistinä. 
----
Kävin katsomassa erästä käytöstä poistettua  7 x 40 m (vai olikohan 8 x 40 m? muisti pätkii...) itsetehtyä kasvihuoneen liimapuurunkoa. Korkea ja arkin mallinen rakennelma. Ei ollut siinäkään betonilattiaa tai betonisokkelia. 

Kyseinen kasvihuone oli  pellolla pystytettynä hiekkapatjan päällä, missä tosin nyt jo kasvoi rikkakasviheinikkoa.     
Olivat poranneet jonkun metallisen ruuviankkurin maahan jokaisen kaaren alle ja kipanneet betonia siihen saman kuoppaan. Huoneen alapuu oli kiinnitetty siihen "ruuviankkuriin" ja kaaret oli kiinnitetty alapuuhun  kulmaraudoilla. 

Betonia  ei ollut maantasolla näkyvissä, mutta huonetta myyvä henkilö kertoi, että kaarien kohalla on  betonimöykyt maan alla, mikä ankkuroi rakennelman  maahan, ettei tuuli vie  huonetta mennessään.  Se huone oli vielä melko avoimella tuulisella paikalla.

Tulevan kasvihuoneeni paikka on pihan aurinkoisin ja suojaisin tuulen suhteen.  Pohjoisen puolella on 7-8 m korkea ja noin  25 m pitkä kuusiaita (ihan lähes kiinni kasvihuoneessa koko pituudeltaan), eli se suojaa täydellisesti pohjoisen puhurilta.
Etelän  puolella on sankka metsä, lännessä asuinrakennus   ja   vanhoja hedelmäpuita.  Idässä vanhoja koivuja 3 kipaletta ja niiden takana peltoaukea.     

Synnyinkodissani  oli myös aikanaan suunnilleen 8 x 20 m (8 x 25?) kokoinen muovihuone  hiekkapatjan päällä. Ei ollut betoni lattiaa, eikä betonianturaa. Oli kuitenkin ankkuroitu  maahan käsittääkseni jonkunsortin paaluilla. 
Hyvin se  toimi vuosikaudet, kunnes lumi sitten teki tuhojaan kaarille. Tosin se huone ei ollut arkin muotoinen, vaan hiukkasen matalampi malliltaan.


 

Lupa-asiat jne on tiedossa, olen jo  käynyt kunnantoimistossa juttusilla viime keväänä. Kokemäellä saa rakentaa haja-asutusalueella max 80 m2 huoneen pelkällä toimenpideluvalla.   

200m2 huone vaatii rakennusluvan, mutta sekään ei muodostu ongelmaksi, koska liimapuukaaren valmistajalta saa rakennuspiirustukset jne, eli se on vaan maksupoliittinen asia. Täällä maaseudulla on mukava tarkastaja, eikä  muutenkaan olla tiukkapipoisia  lupien kanssa.

Tonttinaapureita ei juurikaan täällä metsän ja peltojen keskellä ole.  Tonttini rajoittuu kolmelta  reunalta peltoon ja yhdeltä metsään. Naapurien kanssa on hyvät välit.

Lämmitystä ei ole tarkoitus huoneesen  laittaa, vaan 2x muovi saa toimia parempana lämmöneristäjänä, - verrattuna nykyseen 1x ratkaisuihin, joita kasvareissani on.

Eli mulla on tällähetkellä 4 kasvihuonetta, jotka keväällä ja alkukesällä rakensin: 45 m2 alumiinikaari tunnelihuone, n. 7 m2, 20 m2 ja  30 m2  kokoiset  puurunkoiset huoneet, joista yhdessä pulpettikatto.  Nyt kuitenkin haluan yhden kunnollisen huoneen, jossa on tilaa ja korkeutta riitävästi. 

Mikäli joskus tulevaisuudessa haluan lämmittää kasvihuonetta, sitä ennen pieni osa huoneesta eristetään omaksi osastokseen, jota lämmitetään.

Mutta se ei ole ajankohtaista nyt, eikä ne asiat vielä ole olennaisia,  ainakaan tässä vaiheessa. 

009 nimimerkillä kirjoittava  henkilö on   näemmä juurikin minun  veljeni, eli on sama  kasvihuoneen runko  kyseessä (josta kuvalinkin  laitoin kysymykseni mukaan). Tuo hänen huone on aiwan ihana (vaikka saisikin olla 15 m pidempi) ja kelpaisi kyllä minullekin kernaasti, mutta se on hänen huone, ei minun.

Nyt kun kerran omaa kasvihuonetta suunnittelen, haluan siitä just sellasen  mikä vaan pihalle mahtuu, ettei  taas tarvia kohta olla rakentamassa uutta.

Eli leveyttä ja korkeutta saa olla reilusti, koska kasvit siitä hyötyy.   Oma alumiinikaari tunnelihuone on 4,5 m leveä 2,65 m korkea ja se todella aivan  liian matala jo tomaateille. Melonit tarviaa vielä korkeamman, kuten varmasti hyötyvät isokasvustoiset chilitkin korkeammasta huoneesta. Leveyskin on aina vaan pelkkää plussaa, koska ilma vaihtuu paremmin kun ei ole niin ahdasta ja ylöskin jää tyhjää tilaa.

Nyt osa tomaateista   viiletti loppukesällä vaakatasossa  kiinni katossa,  koska   ei ollut alaslaskusysteemiä.   
Vesi-, hunaja ja  sokerimelonit, sekä sitruunakurkut piti ohjata kasvaan puoliksi vaakatasossa, koska  ne kasvoi hetkessä useita metrejä, eli katto tuli vastaan alta aikayksikön. 

Itse en osaa, enkä pysty liimapuukaaria tekemään, koska se vaatisi mm. asianmukaiset lämpimät verstastilat, joita ei ole.  Alkuun ajattelin rakentavani  liimapuukaaret olkkarissa. (En tuolloin osannut ajatella, miten haasteellisesta ja kenties suttusesta urakasta olisi kyse. Tuollaisia liimoja ei kuulemma voi alkaa ees asuinrakennuksessa sutikoimaan, jos siellä samaan aikaan asutaan).

Mulla ei ole alkeellisintakaan kokemusta liimapuukaarien teosta. Serkkuni mukaan (valmistanut veljeni huoneen)  liimapuukaaria on todella hankala   yksinään tehdä ja hän sentään on käsistään taitava ja voimakas raavas mies. Hän otti   puutavaran omasta metsästään ja ne itse  sahasi omalla sahallaan.
Hänen kantansa on, että minun kannattaa ostaa valmiskaaret, koska lähes sama raha menee tarvikkeisiin, mikäli ollaan ostopuun varassa.

Kyselin kyllä puutavaran hintoja monestakin  eri liikkeestä ja sahoilta. Tuollaiseen 200 m2 huoneen liimapuukaarien valmistukseen tarvittava  pelkkä höylätty vähäoksainen puutavara  maksaa jo 1500 euroa. Lisäksi isoja  puristimia tarvittaisiin 7 kpl ja ne ei voi olla mitään  rimpuloita, koska se puristimen väliin  jäävä puuaines on 150-160 mm paksua, eli liimattaisiin 9 tai 10   ripaa päällekkäin. Ripa siis  16 mm x 50 mm.

Sen jälkeen kun kaaret on tehty, ne pitäisi saada sutikoitua jollain lahonestoaineella vähintään kertaalleen, mielellään pariin otteeseen ja päälle valkoinen  kasvihuonemaali. Eli tarvitaan puristimien lisäksi myös liimaa, lahonestoainetta, maalia, suteja...ja ne kaikki maksaa.

Tarvikkeet tulis maksaan todnäk noin  2000e (kenties ylikin?) + navettasuulin lämmityksestä koituvat kulut + kaikki se  työ ja tuska kun kokemattomana yrittäisin nykertää  liimapuukaaria ja saisin todennäköisesti  osin sutta ja sekundaa aikaan.
Valmiit laadukkaat liimapuukaaret (11 kpl)  maksaa 8 x 25 m  huoneeseen 2250 euroa ja ne on siis painekyllästetty ja valkoiseksi maalattu valmiiksi.   

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, joka mieltäni askarruttaa: Onkohan kasvihuoneen muodolla  miten suuri vaikutus tuulen ja myrskyn kestävyyteen? (puutavaran paksuus, oikea  rakennustekniikka jne vaikuttaa tottakait), mutta....

miten suuri merkitys lienee sillä, onko kysesssä arkki mallia oleva kasvihuone, vaiko suoraseinäinen  pulpettikattoinen kasvihuone? 

Suunnitelmissa uusi  iso kasvihuone. Olen miettinyt näiden  kahden mallin vahvuuksia ja heikkouksia. Pääpainon asetan tuulen ja myrskyn kestävyydelle, sekä lumikuorman alastulolle.

Vaihtoehdot:   pulpettikattoinen suoraseinäinen huone tai arkkityylinen ylöspäin kapeneva huone.

Suoraseinäinen malli antaa paremman kasvuleveyden kauttaaltaan, on ehkä kauniimpi katsella ja siten  sulautuu maisemaan ja pihapiiriin luontevammin.
Oletan kuitenkin, että tuuli tarttuu ärhäkämmin  pystysuoraan seinään, verrattuna arkin kaarevaan   ja ylöspäin kapenevaan, virtaviivaiseen muotoon. Mitä mieltä te muut olette asiasta? 

Lumikuorma tulee sujakasti alas jyrkältä arkin katolta, kun taas pulpettikattoa on vaikea saada riittävän jyrkäksi ilman, että huoneen korkeus nousee  ihan mahdottomaksi.

Huoneen oletettu leveys on 8 metriä ja pituus 25 metriä.  Arkkimallisena sen harjakorkeus on noin 4,5 metrin tienoilla. Pulpettikattoisena seinäkorkeudeksi ajattelin 3 metriä, jolloin korkeammalla puolella huonetta katon korkeus  todennäköisesti huitelisi  6 metrin tienoilla, mikä asettaa jo todellisia haasteita rakennusvaiheessa. 
 
Kuvassa veljeni arkki mallia oleva kasvihuoneen runko. Huoneen leveys 5 metriä ja pituus 8 metriä.   
https://photos.google.com/photo/AF1QipMqMf3g9Jx1XGzZRrQC7dMInrny6BFQcvPBiFYC

Mulla kasvoi De Cayenne chilit ja THOR F1 ja  Californian Wonder paprikat  omassa pikkuhuoneessaan. Yksi De Cayenne ja pari Californian Wonder paprikaa jätin kokeeksi  tomskuhuoneeseen kasvaan. Chili kasvoi tomaatintaimen kanssa samassa kasvuloorassa.

Tomaattihuoneen  chili sai koko kasvukauden liikaa vettä ja taas chilihuoneessa kaikki muut taimet kärsi aika ajoin   kuivuudesta; välillä kuivahti liikaa, välillä ylikastelin, mutta enemmän oli sitä lievästi kuivana kituuttamista.

Viileämmässä isossa tomaattihuoneessa kasvanut De Cayenne teki mielestäni keskitulisia podeja. Chili-huoneessa kuivuuden  kourissa ja kuumemmissa olosuhteissa kärvistelleet taimet taas antoivat huomattavasti  tulisempaa podia.    Tuli sellane  olo, että pitääkö chilejä  sitten "vähäsen kiusata"..aina välillä? 

Kiitos vinkeistä.     Pitää kuukkeloida ja etsiä tietoa  noista lajikkeista ja yrittää löytää vaikkapa maistelu videoita katsottavaksi. 

Ruskea habanero (tai ylipäätään kaikki ruskeat) jotenkin nyt oman maistelukokemuksen jälkeen vahvasti arvelluttaa. Ounastelen kaikissa ruskeissa olevan jotain savun, sienen tai maan  makua tai aromia.

Ei kai vaan Brown  Habanero Large ole sama  lajike kuin  Chocolate Habanero? Tai joku sen isompi muunnos?

Olen ehkä todella väärässä ennakkoluuloineni, mutta ainakin  ruskean Chocolate Habaneron maistelu oli todella karmaiseva "makuelämys". 
En pitänyt  siitä olenkaan, mutten oikein tarkasti osaa analysoida, mikä ihme siinä oikein  maistui,  arvailen  edelleen.  Todella epämiellyttävä se oli jokatapauksessa.  Minusta erittäin  kaukana hedelmäisestä tai raikkaasta; enemmänkin siinä oli joku tympeä; savuinen maan tai  sienen maku..?   (En pidä sienen, savun tai maan mausta  ollenkaan, mutta rakastan makeutta, raikkautta ja hedelmäisyyttä).

Monet on kuitenkin suklaa habista  kehuneet hedelmäiseksi, aromikkaaksi ja todella herkulliseksi.   En vaan löytänyt siitä mitään hedelmäistä tai herkullista makua.   

Jälkeenpäin olen funtsinut,  että  voisiko siinä olevinaan olla mukana  kenties aavistus kuivatun luumun aromista ? Kuivatuista luumuista pidän kovasti, mutta nehän on todella supermakeita ja voimakkaasti hedelmäisen täyteläisiä;  ei ollenkaan savun,  karvaan ja kitkerän makusia. Luumut ei myöskään maistu maalle tai sienelle, kuten se suklaa habanero. 

Makuasiat on just niitä vaikeimpia, koska meillä kaikilla on niin  erilainen  mieltymys ja makuaisti. 

Mihin tuo maidon "poltetta helpottava" vaikutus perustuu? Näin naisen logiikalla funtsittuna vois kuvitella,  että joku toinen  rasva olis tehokkaampi "laimentaja" kapsaisiinille, verrattaessa maitoon jossa ei juurikan rasvaa tänäpäivänä ole.  Esmes  oikea maistuva meijeri  voi  tai hedelmäinen ruoholle maistuva oliiviöljy vois olla paljon tehokkaampi poltteen  poistaja..?    

Tosin öljyn juonti ei liene kovin mielyttävä kokemus ja tuliseen chiliin  yhdistettynä saattaa puklautella.   Mutta jo   vaikkapa 38% kuohukerma on jo ihan  miellyttävää juoda sellasenaankin ja herkkua, kun  siihen sulattaa mukaan tummaa suklaata. Myös maapähkinävoi    ja 10%  turkkilainen jogurtti on herkullista.

Eikö myös alkoholi ja nimenomaan  raaka viina olis tosi  tehokas poltteen miedontaja? Käsittääkseni öljy   liukenee  alkoholiin.  (Vaikka eihän julkisessa artikkelissa ehkä voi  ihmisiä "kehottaa juomaan viinaa"..varsinkin  kun keskiverto suomalainen sen  taidon taitaaa muutenkin kiitettävästi.)    

Oon huvikseni kattellu YouTubesta chili-haaste videoita ja hämmästyksekseni havainnut,  ettei (ainakaan tähän  mennessä) katsomistani videoissa ole  kukaan esmes suklaata tai voita syönyt, eikä sen enempää kermaa tai raakaa viinaa juonut poltteen miedontamiseksi.

Suurella osalla on jumalatoin maitotonkka ja/tai jäätelöä kamuna. Jäätelön  ymmärrän, koska siinä on yleensä noin  10% rasvaa ja koska se  kylmänä turruttaa tuntoaistia.     
Mutta; kun jätski sulaa suussa, niin se herkästi myös altistaa yrjölle. Sulanut jäätelö käyttäytyy (ainakin närästyksestä karsivän allekirjoittaneen) vatsassa hiukan  eri tavoin  kuin esmes kerma. Jäätelö "alkaa vaahdota" vatsassa aikas herkästi jos on syönyt jotain  tulista. Sen jälkeen se pyrkii ylös suuhun takasin; varsinkin jos  mahassa jo valmiiksi velloo.

Olipa hyvä, sillä mm. JAMYN  siemenet jo Fataliilta tilasinkin.   Kiitos infosta. <3

Mulla on  pari näitä: http://www.puutarha.com/p-811-kasvivalaisin.aspx

Pitääkin ens suvena osallistua erilaisiin chilitapahtumiin ja markkinoihin. Oon nyt vasta myöhäis-herännyt chileihin. Asun Satakunnassa Kokemäellä.

Eiköhän suu sitten totu  erilasiin  makuelämyksiin  ennakkoluulottomalla   rohkealla asenteella ja kokeilun kautta. Moni  herkku voi ekalla ja tokalla kerralla olla  ensin äkkiseltään tottumattoman suuhun  epämiellyttävä kokemus, mutta jos vaan maistelee sitkeesti, niin kummasti se suu alkaa tottua.

Aikanaan ensimmäisellä lomamatkalla Kreikassa ollessa maistelin  ekaa  kertaa elämässäni Fetajuustoa ja erilaisia oliiveja heti tulopäivänä. Ei ne maut oudokseltaan välttis heti herkuttanut ollenkaan,  mutta jo  illalla  ja taas seuraavana aamuna piti  päästä maisteleen niitä. Kolmannella kertaa jo oli hywäääää ja  sen jälken taisi jo mennä rohmunnan puolelle; - niihinkin tulee nopsaan  himo..   

Niinhän se on, että jokasella on omansalainen makuaisti ja mieltymykset.   Parhaiten tietysti maku selviäisi, jos   pääsisi maistelemaan laajalti eri lajikkeiden  tuotoksia ennenkuin siementä tilaa omaan kasvatukseen.

Onkohan Suomessa miten monta ammattiviljelmää, joilta voisi tilata tuoreita hedelmiä maisteluun? Itse löysin ainoastaan  Heinän Puutarhan Salossa ja  Eskolinin Puutarhan  Nakkilassa.

Ehkä se vaan pitää  tehdä käytännössä niin, että tilaa kattavan  siemenvalikoiman ekana vuonna niistä lajikkeista, joiden arvelee esittelyn perusteella olevan mieluisia. Kasvattaa niitä ja  sadonkorjuun  jälkeen valkkaa ekan vuoden päätteeksi omat suosikki lajikkeet. Seuraavana vuonna ottaa niiden rinnalle taas   kokeiluun   20-30  uutta lajiketta.   

Rocotoja olen nyt maistanut kahta lajiketta; Manzano Rediä aiemmin ja Manzano Orangea maistelin tänään. Pidin erityisesti tuoreeltaan punaisen Rocoton mausta, mutta se oli kuitenkin turhan tulista naposteluun, koska olen tottumaton chilin  syöjä   teihin  chili-konkareihin verrattuna. 

Rakenne oli miellyttävä; rapsakka ja mehevä, makukin  mehukas ja raikas, vaikka makeutta kaipasin. Orangen kerrottiinkin pääsevän  oikeuksiinsa esim. juustolla  täytettynä uunissa. Sokerirottana vielä lisäisin hunajahunnun päälle.   
   
Tulisuutta voisi  tietysti vähentää poimimalla raakana, mutta raaka hedelmä ei oikein  ihastuta, koska niistä  usein puuttuu makeus, mitä pidän erittäin  tärkeänä ominaisuutena  marjoja, hedelmiä ja kasviksia valitessani.   Mitä makeampi maku ja hedelmäisempi aromi, sen  parempi.   

Nyt  googlatin Fatalii Chocolatea ja sen  kerrotaan  olevan  erittäinkin  tulinen ja omaavan luontaisesti savun makua (savun  maku on minusta erittäin epämiellyttävä).

Peppernorth.com: "Chocolate form of the Fatalii Pepper, hailing from South Africa. Has a natural smoky flavour and a searing heat. Scoville rating from 150,000 - 400,000"   

Onko noissa tummissa (suklaa versioissa)  aina mukana se kitkerähkö tai karvas;  maan tai savun... tai mikä se epämiellyttävä sivumaku ikinä lieneekään, joka ainakin suklaa habanerossa oli, vai tuleeko se "kaupanpäällisenä" vaan silloin, kun on kysessä tulisempi podi 

Sugar Rush kuullostaa todella lupaavalta, kunpa vaan löytyisi jostain sen siemeniä.

Kiitos paljon lajikevinkeistä. Pitääkin laittaa vielä tilaukseen talven aikana.    

Kotona omissa kasvihuoneissa on kasvatuskokemusta  ainoastaan  tämän menneen kesän ajalta, jolloin   oli  ainoastaan THOR F1 suippopaprika ja Californian  Wonder (bell-pepper) paprika ja De Cayenne chili.  Ensi vuodeksi onkin sitten jo eri lajikkeiden siemeniä useampi kymmen  tilattuna. 

Olikin hyvä tuo neuvo päiväkirja osiosta, en muistanutkaan sitä. Sieltähän ne on aina  helpompi tosiaan löytää myöhemminkin.  (Muoks: Nyt kävin kurkkimassa siellä päiväkirja-osiossa ja se näyttäisi olevan tarkoitettu  vaan chilikasveille..? )

Tuosta, Fatalii Chocolatesta pitää vielä kysyä, että onhan sen maku ja aromi varmasti ja selkeästi totaalisesti erilainen  kuin Chocolate  Habanerolla (C. Chinense)?  Sen suklaa habaneron maku oli  minusta kerrassaan karmea. 

Mulla oli tänäsuvena ekaa kertaa tomskuja ja laitanpa niitä tietysti ensi vuonnakin.

Tässä videontynkää tomaateista (kuvattu 9.8.2016): 
https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210615155242077/?type=3&theater

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210616423713788/?type=3&theater

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210618125676336/?type=3&theater

ja sitte loppukaudesta (30.8.2016 kuvattu) pari videota:
https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210830612948385/?type=3&theater

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210831140881583/?type=3&theater

Mulla oli tänä suvena ekaa kertaa vesimelonia kasvamassa.

Täällä on kuvia paljon: https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/media_set?set=a.10210085514001377.1073742253.1443130814&type=3

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/media_set?set=a.10210368719241331.1073742269.1443130814&type=3

ja videon  tynkää:

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210510793753105/?type=3&theater

https://www.facebook.com/Wattuwarpaan/videos/vb.1443130814/10210510566547425/?type=3&theater