Tämä päiväkirja on unohtunut kesän aikana, mutta nyt ajattelin päivittää kesän kuulumiset. Lämmin kesä on tehnyt ihmeitä chileille ja viime kesän ensimmäisen chilinkasvattelun jälkeen on ollut ihmeellistä seurata miten valtavaa kasvu voi lämpimällä olla ja miten chili kuin chili on täpösen täynnä satoa.
Kuten viime vuonna kasvattelin yrttejä siellä täällä chilien seassa ja se toimi nytkin hyvin, tuholaisia ei näkynyt koko kesänä.
En ollut varautunut tälläisiin satomääriin, joten vähän olen joutunut miettimään käyttökohteita chilisadolle. Kokeilin Chilivaarin reseptillä säilöä chilejä etikkaan ja hunajaan ja sähläsin onnekkaasti. Laitoin hajamielisyyksissäni liemeen tuplamäärän hunajaa. Se oli menestys!
Säilykkeestä tuli hunajainen ja se onkin nyt kerännyt laajalti kiitosta suvun ja tuttavapiirin maistellessa. Hunajan makeus vie terän tulisuudelta ja tekee säilykkeestä maistuvan myös ei-tulisen ruoan ystäville. Ei ole enää sato-ongelmia, kun ottajia säilykkeelle löytyisi.
Tuon kokeilusatsin jälkeen tein pääsadosta Aji Amarilloa, Aji Cristalia ja Lemon Dropia säilykkeitä ihan Chilivaarin alkuperäisreseptillä. Hyvää tuli ja tykkään kovasti, mutta tämä ei selvästi saavuta lähiympäristössä samaa innostusta. Chilivaarin alkuperäinen resepti on hyvä ja säilyttää chililajikkeiden oman perusmaun tulisuuden ohella. Tuo hunajaisempi vahinkoversio peittää hunajan maulla chililajikkeiden omat maut, kaikki maistuvat suunnilleen samalta.
Teenkin nyt suosikkichilieni loppusadosta säilykettä alkuperäisellä reseptillä omaan käyttöön. Vähemmän maukkaista chililajikkeista ja raakileista teen tuplahunajaversion jaettavaksi tuttavapiiriin ja myös oman perheen käyttöön. Huomasin että lähes tulettomat raakileet tuovat tähän hunajaversioon oman hyvän lisänsä. Pöydässä on kokemattomia chilinsyöjiä helppo ohjeistaa noukkimaan purkista joko punaisia ja tummankeltaisia tulisempia chilejä tai vaaleita ja vihertäviä mietoja chilejä oman maun mukaan.
Kuten viime vuonna kasvattelin yrttejä siellä täällä chilien seassa ja se toimi nytkin hyvin, tuholaisia ei näkynyt koko kesänä.
En ollut varautunut tälläisiin satomääriin, joten vähän olen joutunut miettimään käyttökohteita chilisadolle. Kokeilin Chilivaarin reseptillä säilöä chilejä etikkaan ja hunajaan ja sähläsin onnekkaasti. Laitoin hajamielisyyksissäni liemeen tuplamäärän hunajaa. Se oli menestys!
Säilykkeestä tuli hunajainen ja se onkin nyt kerännyt laajalti kiitosta suvun ja tuttavapiirin maistellessa. Hunajan makeus vie terän tulisuudelta ja tekee säilykkeestä maistuvan myös ei-tulisen ruoan ystäville. Ei ole enää sato-ongelmia, kun ottajia säilykkeelle löytyisi.
Tuon kokeilusatsin jälkeen tein pääsadosta Aji Amarilloa, Aji Cristalia ja Lemon Dropia säilykkeitä ihan Chilivaarin alkuperäisreseptillä. Hyvää tuli ja tykkään kovasti, mutta tämä ei selvästi saavuta lähiympäristössä samaa innostusta. Chilivaarin alkuperäinen resepti on hyvä ja säilyttää chililajikkeiden oman perusmaun tulisuuden ohella. Tuo hunajaisempi vahinkoversio peittää hunajan maulla chililajikkeiden omat maut, kaikki maistuvat suunnilleen samalta.
Teenkin nyt suosikkichilieni loppusadosta säilykettä alkuperäisellä reseptillä omaan käyttöön. Vähemmän maukkaista chililajikkeista ja raakileista teen tuplahunajaversion jaettavaksi tuttavapiiriin ja myös oman perheen käyttöön. Huomasin että lähes tulettomat raakileet tuovat tähän hunajaversioon oman hyvän lisänsä. Pöydässä on kokemattomia chilinsyöjiä helppo ohjeistaa noukkimaan purkista joko punaisia ja tummankeltaisia tulisempia chilejä tai vaaleita ja vihertäviä mietoja chilejä oman maun mukaan.