Täältä löytyy kokeilemani jalapenomarmeladin resepti. Lisäsin ketjun otsikkoon reseptien nimetkin reseptien löytämisen helpottamiseksi.

Jos kasveille on tilaa, talvettamista kannattaa tietenkin yrittää. Lisävaloksi voisit harkita loisteputkea. Minulla kasvit ovat pärjänneet parhaiten, kun olen leikannut niitä radikaalisti sisään tuomisen yhteydessä. Liikakastelua tulee välttää erityisesti talvisaikaan, sillä saa kasvit tapettua helposti. Ja tuholaistilannetta on hyvä tarkkailla, etteivät ötökät ehdi vallata koko olohuonetta!

Ikeassa on myynnissä lasisia, muovikantisia purkkeja hintaan 3,50 €/4 kpl,      (huono) kuva täällä. Kannen toisella reunalla on parimilliset sirotusreiät, toisella puolella isompi kaatoaukko.

On minullakin vielä varastossa chipotlejauhetta, joten ei minulla henk.koht. mikään hätä ole. Chipotle on vaan mielestäni sellainen tuote, että sille voisi olla menekkiä ihan normaaleissakin kaupoissa, myös muille kuin fanaattisille chilipäille.

Chipotlea pitäisi tietysti saada, mieluummin kokonaisena, mutta jauhekin kelpaa!

Rodoturve tai -multa on alppiruusuille sopivaa turvetta/multaa (rhododendron on aika hirveä sana kirjoittaa!). Oleellisesti se on kalkitsematonta turvetta/multaa, koska rodot viihtyvät happamassa mullassa. Muusta lannoituksesta voi lukea pussin kyljestä.

Yritystietojärjestelmästä löytyi puutarhurin nimen (Pentti Heinä) perusteella seuraavat tiedot:
Toiminimi:    Heinän Puutarha
Yritysmuoto:    Yksityinen elinkeinonharjoittaja
Kotipaikka:    SALO
Päätoimiala:    Vihann., koristekasv. ja taimien viljely
Käyntiosoite:    Hakamäentie 155, 24130 SALO

ja Eniron henkilöhaulla puhelinnro 02 7313738 (osoite sama kuin yllä).

Kuka ihme on keksinyt painaa naistenlehdet megakiiltävälle paperille? Heijastukset tekevät kuvaamisen todella vaikeaksi. No, sain kuitenkin aikaan luettavaa jälkeä, enkä jaksanut ruveta optimoimaan kuvia sen pidemmälle.

Glorian ruoka ja viini -lehden chilijuttu löytyy siis toistaiseksi osoitteesta http://kotisivu.mtv3.fi/anrira/. Ilmoitelkaa, jos sivun kanssa on jotain ongelmia, viimeksi olen tehnyt veppisivuja viime vuosituhannella Emacsilla Unixissa! En kai minä oikeasti ole vanha...

Varsinkin viitossivun papupataresepti näytti erittäin mielenkiintoiselta, ajattelin kokeilla sitä lähitulevaisuudessa.

Skannerin osto on vasta harkinnassa, mutta voin myöhemmin katsoa, miten kuvaaminen onnistuu. Nyt pitää välillä tehdä vähän töitäkin!

Myös Glorian ruoka ja viini -lehdessä (1/2005, tuli tänään postissa) on mainittu Infernon www-osoite. Chilien käytöstä on lehdessä monen aukeaman juttu. Kannattaa silmäillä, jos lehteen sattuu törmäämään, kallista (7 €) irtonumeroa en tämän takia lähtisi ostamaan.

Minulla on vielä pakastimessa toissakesäistä satoa. Onneksi, kun viime kesä meni minulta ihan pieleen. Ovat vieläkin ihan hyviä. Pakastin chilit kokonaisena. Joskus kokeilin pakastaa viipaloituja jalapenoja, mutta minusta ne kuivuivat pakastimessa aika nopeasti. Ja kokonaiset on helppo viipaloida melkein suoraan pakastimesta otettuna, eikä niitä itse asiassa kannatakaan sulattaa täysin. Sulaneena rakenne on aika muhjuinen.

Minä poistan ne siemenkiinnikkeet siksi, että samaan tulisuuteen pyrittäessä voi ruokaan laittaa enemmän aromia antavaa chilin "hedelmälihaa". Kiinnikkeissä kun ei minusta ole mitään makua, pelkkää tulisuutta. Voisihan niitä kuivailla ja jauhaa chilijauheen sekaan lisäpotkua antamaan, mutta minä arvosta enemmän chilien makua kuin pelkkää tulisuutta.

Druvan Caribbean sweet chili sauce

Valmistusaineet: Sokeri, vesi, ananas, limemehu,  valkosipuli, maissitärkkelys, suola, keltainen chili, etikka, ananasaromi.

Ostopaikka Citymarket.

Tuoksussa dominoi valkosipuli ja ananas. Maku erittäin makea ja hedelmäinen, valkosipuli ja ananas pääosissa. Kuten oletettavaa, chili ei juuri maistu eikä kastike ole ollenkaan tulista. Pieni chilin tuntu kyllä jää kitalakeen, mutta poltteesta ei tosiaan voi puhua. Maku on sinänsä hyvä, mutta kaipaisi lisäpotkua chilistä.

Pakkauksessa sanotaan kastikkeen sopivan mm. kanan, kalan ja jäätelön kanssa, ja maun perusteella olisin itse samaa mieltä. Jälkiruokakastikkeena käyttäessä tarkistaisin kyllä, että syöjät eivät kovasti vierasta valkosipulia jäätelön kastikkeessa.

Tulista kastiketta etsivän kannattaa jättää tämä soosi suosiolla kaupan hyllylle. Itse löydän varmasti käyttöä tälle pullolle, mutta toista en kyllä osta.

Apache on perus-annuum. Sopivalla rääkkäyksellä siitä voi saada varsin tulistakin tavaraa. Maku ei ole mikään ihmeellinen, ihan tavallinen "punainen chili". Ihan käyttökelpoinen ruuanlaitossa sekä tuoreena että kuivattuna.

Omasta sadosta ei kannata säästää siemeniä, koska Apache on F1-hybridi, eli siemenistä kasvaneet kasvit eivät ole samanlaisia kuin emokasvi.

Apache toimii ulkokasvatuksessa siinä missä muutkin. Kylmänä kesänä ei sato välttämättä ehdi kypsyä ulkona, mutta kypsytystä voi jatkaa tuomalla kasvin sisälle tai poimimalla chilit ja kypsyttämällä ne huoneenlämmössä etyleenin avulla.

Suosittelisin ruukkuja ulkokasvatukseen. Olen useampana kesänä istuttanut ylijääneitä taimia suoraan maahan, mutta niistä ei ole koskaan kasvanut kovinkaan kummoisia taimia. Valitse riittävän isot ruukut, niin ei tarvitse olla koko ajan kastelemassa. 10 l ämpärit toimivat hyvin, kun vain tekee niihin pohjareiät. Kasvatuspaikan pitäisi olla mahdollisimman lämmin. Omat ruukkuni ovat rivissä länsiseinustalla.

Onnea kasvatukseen!

Kyllä vanha riisikikka varmaan chilijauheenkin kanssa toimii. Sillä ehdolla, että purkin sirottimen reiät ovat sen kokoisia, että chilijauhe tulee ulos, mutta riisiryynit ei.

Kumpaako tyyppiä ostamasi kahvimylly oli: leikkuuterillä vai jauhinlevyillä varustettu? Leikkuuterä"myllyssä" on siis pyörivä metalliterä, samanlainen kuin esim. tehosekoittimessa. Viksummat sanovat, ettei sellaisella pitäisi kahvia jauhaakaan. "Oikeassa" myllyssä on kaksi "myllynkiveä", joista toinen pyörii toista vasten. Ne vanhanaikaiset käsin veivattavat myllyt ovat näitä myllynkivimalleja.

En osaa arvata, kumpi toimisi paremmin chilien kanssa. Leikkuuterillä jälki saattaa olla heterogeenisempaa, jolloin osa tavarasta voi mennä hienoksi pölyksi samalla kun mukana on vielä isojakin palasia. Olisi kiva kuulla kokemuksia siitä, miten hyvin "perinteinen" kahvimylly murskaa chilejä. Chili on kuitenkin varsin eri tyyppinen hienonnettava kuin aika hauras kahvinpapu.

Itselläni on tällainen myllynkivimalli (Anttilan Severin). Se on tällä hetkellä varattu kahville, mutta jos ostan kahville paremman myllyn, voisin siirtää sen chilikäyttöön. Sekakäyttöä en uskalla harkitakaan...

Kuivaamiseen hyvä paikka on sauna: chilit paperin tai ritilän päällä lauteille, kun lämmittäminen alkaa, sitten saunomisen ajaksi pois ja vielä takaisin lauteille jälkilämpöön.

Minusta paksuseinäisiä chilejä, esim. jalapenoja, kannattaa myös pakastaa. Ohustseinäiset on parempia kuivattuina. Chilit kokonaisina pussissa pakkaseen, sieltä niitä voi sitten napsia yksitellen. Sulaessaan ne menevät tosin aika pehmeiksi, ja parhaimmillaan ne ovatkin hieman kohmeisina. Annoksen koristeluun chilit kannattaa ottaa pakastimesta juuri ennen tarjoilua, siivuttaa ja ripotella suoraan lautaselle. Siinä ne sulavat juuri sopiviksi.

Tahtoo kanssa! Siis molempia sooseja pullon tai pari. Vaikka etikkaisiahan ne kuitenkin on, sanoi kettu pihlajanmarjoista...

Näyttää siltä, että saat ihan vaivatta trokattua eteenpäin ainakin ne 50 pulloa per sortti. Tosi kiva, että jaksat ahdistella maahantuojaa meidän chili-ihmisten tarpeiden takia!

Nestemäinen etyleeni (=eteeni) sopii paremmin jäädyttämiseen kuin kypsymisen edistämiseen, koska sen kiehumispiste on -100C. Kaasun vaikutuksesta puskassa kiinni oleviin hedelmiin en kyllä tiedä.

Etyleenin käyttö hedelmien kypsytykseen on ihan tunnettu tekniikka. Mm. banaanit tulevat Suomeen raakoina ja ne kypsytetään vihannestukuissa juuri tuota etyleeniä sisältävällä "banaanikaasulla".

Myrkkyä ei syödä saa, myrkkyä ei syödä saa...

Myrkytettyä satoa kyllä kannata syödä. Ja kasvejakin kannattaa tarkkailla, etteivät ne ota nokkiinsa ruiskutetusta myrkystä. Jos haluaa ottaa varman päälle, kasveja voisi huuhdella, että myrkkyjäämät saisi pois lehdiltä. Huuhtelussa olisi tietysti hyvä, että myrkkyvesi ei pääsisi valumaan multaan.

Vastaisen varalle neuvoksi sinulle ja kaikille muillekin, että myrkkyjä kannattaa käyttää VAIN siihen tarkoitukseen, mikä purkin kyljessä lukee, ja noudattaa ohjeita. Kemistit kun osaa keksiä inhoja mömmöjä... en minä mutta ne muut! Myrkyttäminen aloittaa mahdollisimman laimealla aineella, esim. ensin mäntysuopavettä, ja jos sillä ei saa öttiäisiä tapettua, sitten pyretriiniä.

Jos myrkkypurkin kyljessä ei mainita varoaikaa, en kyllä söisi noita chilejä. Aina kannattaisi ensin ottaa selvää, millaisten kemikaalien kanssa läträä.

Pyretriinipohjaisilla aineilla varoajaksi on annettu 1 vrk (paitsi tillille ja persiljalle 7 vrk), mäntysuovan taas voi huuhdella pois. Itse kyllä jätän pyretriininkin väliin, jos kasvissa on syötäväksi aiottuja chilejä.

Tämä on jo mutua, mutta vaikka chilit olisikin myrkytetty jollain ei-syötäviin kasveihin tarkoitetulla myrkyllä, minusta siementen pitäisi silti olla talteenottokelpoisia. Onko jollain varmempaa tietoa asiasta?