Vaihdoin vihdoin näin kevään kunniaksi uudet 200PPM liemet chileille. Mittasin mielenkiinnosta vanhan liemen PH:n ja se oli vesijohtoveden PH:n paikkeilla.

Chilit elelivät koko talven ilman merkittävää (50W ESL kattolamppu) lisävalaistusta. Helmi-maaliskuussa alkoi valonpuutteen vaivat näkyä. Lehtiä kellastui ja tippui. Annoin tippua. Hedelmät jatkoivat kuivumistaan.

Nyt leikkasin paljaat varret pois niistä kohdin, jotka mielestäni tulivat liian kauas ruukusta. Toimenpide teki niistä siistimmän näköisiä, sekä helpotti liemien vaihtamista. Leikkaaminen olisi varmaan kannattanut tehdä ennen pimeintä aikaa vuodessa..

Ruukuissa saisi ihan oikeasti olla pohjatappi, josta sen saisi tyhjennettyä. Ruukuissa saisi oikeasti olla ruukussa tukevasti kiinni oleva ritilä, mihin kasvi juurillaan kiinnittyisi. Pienrakeinen sora ollee muuten yhtä hyvää kuin 'hydrosora' mutta vettä vaihtaessa se on ikävän pientä -- punkee ulos pienimmästäkin raosta.

Uusia taimia ei ole täksi kevääksi, koska ollen kesän poissa maasta.

Terveen vihreitä lehtiä chileissä on vain muutamia, mutta olen toiveikas että uusia tulee.
Parvekkeen hydron vesisäiliökin oli jo sulanut.

Jos nyt ymmärrän oikein, pumppaat vettä kasvien juurille, ja vesi siis liikkuu. Tällöin en itse ainakaan hukkaisi ilmapumppua moiseen. Ilmapumppu laitetaan, jotta kasvien juurilla riittäisi happea, ei mistään muusta syystä. Oman kokemukseni mukaan aivan riittävä ilmaus saavutetaan kun vesi liikkuu ja pärskii. Veden hapettuminen lienee suoraan verrannollinen veden pinta-alaan ilman kanssa, joka seisovassa vedessä on niin pieni, että pumppu on tarpeen.

Riittävän ilmauksen myös saa jos astiassa on lecasoraa, joka kasvattaa veden ja ilman pinta-alaa runsaasti.

Koita ja katso! Jos juuret mätenevät, osta ilmapumppu.

LainausJuuh, idätän siemenet, valkkaan lupaavat taimet ja tuuppasen valon alle.

Eikö kannattaisi ottaa jostain taimesta pari pistokasta? Näin ne olisivat samaa yksilöä, eikä eroista voi syyttää ainakaan geeniperimää. Itse voin ainakin lahjoittaa pari pistokasta (starfish chilistä) jos haluat ne turusta noutaa.

Viikon työmatka taas takana ja kasvit selvisivät hienosti. Onneksi ei ollut helteitä. Vedenkulutus näyttää olevan vahvasti verrannollinen lämpötilaan, mikä ei ole yllätys, kun kasvi säätelee lämpötilaansa haihduttamalla vettä.

Putkihydron kanssa huomasin tänään ensimmäisen todellisen riskin: poistoputki oli mennyt niin täyteen juuria, että vettä pumppautui kasvuputkeen nopeammin mitä poistoputki ehti siirtää pois. Tuloksena tietysti vuoto parvekkeen lattialle. Katkaisin ja poistin juuria poistoputken läheltä.

Tuholaistilanne on mielestäni kelvollinen. Suihkutin kasvit kolmesti raidilla noin viikon välein. Nyt tuholaisia ei näy, tai ainakaan tilanne ei ole pahentunut (vanhat verkot on toki jäljellä). Muilla kasveilla en ole havainnut tartuntoja.




Putkihydro tuottaisi varmaan melkein kuivurillisen viikossa jos leikkaisi sitä ahkerasti.


Tomaatteja! Nam nam!



Keittiön chilit kukkivat ja palkovat. Tuskin ehtivät luonnonvalossa kypsyä. Korkein on ilmeisesti starfish.

Lainaus
Vesiviljelyyn käyttäisin vain siihen tarkoitettuja lannoitteita, mutta enpä ole sitä koskaan edes kokeillut.

En ole fyysikko tai biokemisti tai kemisti tai biologi, joten ottakaa sanat varauksella vastaan.

Käsitykseni mukaan suurin ongelma ns. 'ei vesiviljely'-lannotteissa on typen muoto - se ei ole kasveille suotuisassa muodossa, vaan esim. ammoniumtyppenä. Vesiviljelylannotteissa typpi on poikkeuksetta pääasiassa nitraattimuodossa.

Esimerkiksi vesiviljelyyn sopivalla Nutriforten tomaatti&mansikka + typpi&kalsium lannotteissa on typpi nitraattimuodossa 100% ja 93% (nitraattityppi / kokonaistyppi). 

Muita ongelmia lannoitteen käytössä saattaa olla, mutta itse kasvatin oivan sadon tomaatteja ihan normaalilla kastelulannoitteella. Suurin ongelma säkälannoitteessa lienee lannotteiden suhteet - onko se sopiva paprikalle / chilille vai esim. hampulle, kuten useat vesiviljelytyyn erikoistuneista kauposta saatavat lannoitteet tuntuvat olevan.

Nopeasti kasvit saa kuolemaan väärällä lannoituksella - liian vähän lannotteita on hankala antaa ja lannoitepuutokset tappavat kasvin todella hitaasti. Kannattaa oikeasti laskea edes kerran paljonko sitä lannoitetta kuuluu sinne laittaa, ettei tule valtavia ylilyöntejä. Ja puhtaan veden lisääminen ei ainakaan aiheuta övereitä (kuumina päivinä haihtuu vettä uskomattomia määriä, jolloin lannoitteet jäävät vesitilaan!).

PH-kontrollin tarpeellisuudesta lienee monta näkemystä. Oma näkemykseni on että välillä 5.5-7.5 on ihan ok.

Ettei muiden tarvii googlata:

LainausNormaalitilanteessa sähkövirtaa kulkee vaihe- ja nollajohtimessa likimain yhtä paljon. Jos sähköjohtimesta tai siihen kytketystä laitteesta vuotaa virtaa laitteen ulkopuolelle, esimerkiksi jännitteelliseen osaan koskettaneen henkilön kautta todelliseen maahan tai suojamaajohtoon, meno- ja paluuvirrat eivät enää ole yhtä suuret. Jos virtojen ero kasvaa yli valitun arvon vikavirtasuoja katkaisee virran. Käytännön tasolla toiminta perustuu tarkkaan ja nopeaan magneettilaukaisimeen tai elektroniseen valvontapiiriin ja releeseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vikavirtasuojakytkin

Löysin mokomia jyrsimässä tomaatin lehtiä jo perjantaina, kun kävin kasveja läpi suihkepullolla, mutta en ehtinyt suorittaa toimenpiteitä riittävästi. Tänään karsin lisää asuttuja (saastuneita!) lehtiä ja ruikautin perään kunnon lastin nykyajan syklonbeetä, raidia.

Oli typerää olla huomioimatta tarkemin tomaatin kellastuvia lehtiä, tai leimata ne helposti 'joksikin lannoitepuutokseksi'. Edelleen, tomaattiryteikkö on huono idea, koska silloin em lehtien tutkiminen tai poistaminen on vähintään hankalaa.

Nyt jännitän selviääkö tomaatit noista elukoista, vai täytyykö koko kasvit siirtää roskikseen. Pelkään punkkien leviävän muihin kasveihin.

Hyvä sivusto harmillisista öttiäisistä:
http://www.jleskinen.net/index.php?p=otomap

Vähän päivittämätön sivu (kuolleita linkkejä), mutta ainakin käännökset löytyy
http://www.uku.fi/~holopain/ento/Kasvintuotannon-lajisto.htm

Tänään löysin pilaantuneen tomaatin. Epäilen syyksi kalsiumin puutoksesta johtuvaa latvamätää, koska olen lisännyt pääsääntöisesti vain vettä kasveille, vaikka pituutta ja lehtiä on kertynyt runsaasti lisää. Latvamädästä ja ravinnepuutoksista (mielestäni asiallinen sivusto, jollainen olisi syytä koota myös chilejä rääkkäämällä):
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_suomeksi/04_ravinnepuutokset/index.jsp

Vaihdoin tänään kaikkien aktiivihydrojen liuokset. Vihdoinkin! Nyt tomaateilla ja ananaskirsikalla on Nutriforten 50% 50% lannoitteet, missä typpeä suunnilleen 300ppm. Putkihydrossa on NF 50% 50%, missä typpeä on suunnilleen 200ppm (jatkossa NF 50% 50% N 300ppm).
Kaikki passiivihydrot saivat NF 50% 50% N 200ppm liuosta kolmen päivän vedenkulutuksen verran, joka oli esim. isoilla chileillä yli 70% vesitilavuudesta.

Huomioita ämpärihydroista: Ananaskirsikan ämpärissä on ollut aina lekasoraa veden joukossa. Levää ämpärissä ei ole juuri lainkaan, vaikka ämpäri saa eniten valoa. Tomaattien ämpärit, joissa ei ollut lekasoraa ovat levittyneet(?) kaikki. Yhdessä tomaatin ämpärissä haisi mädäntyvä kasvi, ja pinnalla kellui yljymäisiä läikkiä. Ilmapumppu näytti pumppaavan kaikkiin ilmaa. Vedenvaihdon yhteydessä pesin ämpärit ja nyt kaikissa on lekasoraa.

Putkihydron tuotto on yllättänyt. Viime leikkauksen jälkeen, yhteensä kolme kuivurillista yrttejä kerätty, on kasvit jälleen rehevöityneet niin, että leikkaaminen on välttämätöntä lähipäivinä.
Tomaatit ovat saavuttaneet parvekkeen katon reippaasti. Tein tukilangat villalangasta, joka oli tyhmä idea, kun nyt pelkään niiden pettävän hetkenä minä hyvänsä.
Chileistä ulkona oleva tuottaa varsin paljon palkoja, kun sisällä olevat lähinnä kasvavat. Erityisesti vahvarunkoinen tuntuu välttävän kukkimista. Siinä on yksi - kovin onneton - hetelmä.


Tomaatin juuret purkista, jossa mätäni jokin. Toivottavasti veden vaihtaminen parantaa tilannetta.


Yksinöinen pallokas chili. Olen koittanut villalangoilla vetää kärkiä alaspäin, jotta chili kasvattaisi uusia kärkiä (latvominen). Kuvassa oleva chili katkesi liiasta taivutuksesta (tosin vasta seuraavana päivänä).


Ulkona oleskeleva chili tuottaa palkoja hyvällä tahdilla. Raakiletestin perusteella poltetta on meikäläiselle ihan riittävästi.

Pahoittelen honoa suomea. Noloa kun ei osaa kirjoittaa äidinkieltään (korjasin) :/

Sekoitin uudet liuokset taas pulloihin. Nyt 120ml (~120mg) lannoitetta per pullo. Hyvin liukenivat vieläkin. Nyt siis 1dl:ssa liosta on  8g lannoitetta, ja siis 1dl kumpaakin lannoitetta 10l:aan vettä tarkoittaa, että typen ppm on 183.
Pitää kohta tilata uudet lannoitteet.

EC mittarin hankkiminen kiinnostaa, kun vilkkaan kasvun aikaan lannotteiden käytön arvioiminen on hankalaa (tai vaatisi kokemysta..). Saksalainen puulaaki myy ilmeisesti 30e hintaan kelvollista:
http://www.schneiderbanger.com/product_info.php/info/p2466_TDS---Tester-fuer-Osmose-Anlagen.html
Mutta harrastuksena on myös elektroniikka, joten rakennan ilmeisesti oman arduino + lcd + sensorit (hintaa tulee varmaan ilman töitäkin 40e). Toisaalta omintakeisella mittarilla saa myös tehtyä data-loggerin, ja tutkittua vaikka vedenpinnan, auringon tehon ja lannoitetiheyden funktioita. Mielenkiintoisia numeroita!

Olen lannoittanut kastelun ohessa fiilispohjalta, ja se alkaa kaduttaa. Muistaakseni tomaateille on mennyt noin 4g NF 1 ja 2:sta lisää, ja muille viherkasveille vähän.
Tänään lisään ppm200 liuosta sen verran mitä kasvit ovat kahdessa päivässä käyttäneet.

Nyt chilit tuottavat palkoja ja tomaatit ovat villiintyneet. Kaveri kommentoi parvekettani viidakoksi. Vesiviljely se on mikä kannattaa



Säälittävän kokoinen puska, mutta kukkii innokkaasti. Putkihydrosta on otettu nyt 3 kuivurillista tarvaraa, ja se on edelleen varsin vihreä. Leikkaaminen kannatti - jätetyt tyngät kasvattavat jo uusia versoja.



Tomatoes tomatoes! Kukkia on runsaasti.


Köynnökset yltävät jo kattoon. Veikkaan korkeudeksi 190cm.

Tomaatit tuottavat jo raakileita, ja korkeus pinnatuolin päältä ylittää oman varteni (170cm). Eniten raakileita tuottaa laitimmainen, joka sai vähiten lannotteita. Valoa se kuitenkin saanee eniten, joka näyttää olevan huomattavasti enemän vaikuttava tekijä, jos lannotteita on riittävästi. Liikalannoituksen eteen saa tehdä ihan töitä.

Chilit ovat kukkivat. Ulkona oleva aloittivat pari päivää aikaisemin kuin sisällä kasvavat.

Myös ananaskirsikka on tehnyt nuppuja. Yrtit alkavat tehdä kukkia.

Löysin kirpparilta kuivurin, ja keräsin rakuunasta ensimmäisen sadon. Muita yrttejä kerään kunhan rakuunat kuivuvat. Jätin purkit ja pienet tyngät edelleen hydroon, ja toivon että kasvit jaksavat vielä kasvattaa uuden sadon. Tai ainakin riittävästi massaa kokkaamiseen.



Ihan mukava läjä yhdeltä parvekkeelta!

Sekoitin uudet 1.5l valmiit lannoiteseokset. Mittasin kummankin nutriforten lannoitteiden tiheyden pistämällä 15ml heikkotarkuiseen vakaan, ja väittäisin että molemmat oli 15g +-1g. Kuitenkin, en jaksanut enää punnita vaan oletan tästä lähtien että 1ml (nutriforten) lannoitetta ~ 1g lannoitetta.

Tällä kertaa laitoin 60ml kutakin lannoitetta. Eli silloin 1dl sisältää noin 4g lannoitetta. Typpeä 2dl:ssa kumpaakin liosta on yhteensä:
2dl * 4g/dl * ( 0.155 + 0.0074 ) = 1.832g
Eli jos ne (2dl kumpaakin) sekoitetaan 10l vettä saadaan typen ppm 183.

Kuva ois kiva.

Liikalannoituksen oireet voivat muistuttaa kuivumisen oireita (kuten lehtien roikottaminen), kun silloin liuksen väkevyys on niin korkea, ettei kasvi saa enää tehokkaasti siirrettyä vettä osmoosilla.

Liian vähän lannotteita voi myös aiheuttaa pilkkuja ja lehtien 'palamista' oudosti oman kokemukseni mukaan. Tsekkaa esim:
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_suomeksi/04_ravinnepuutokset/index.jsp
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5863.msg68724#msg68724

Liikalannoituksella määrät saa olla rajusti suurempia kuin suositellut - siis aivan luokattomia. Itse annoin ainakin 4x suositellun liuksen (siis ppm typen ~800-1000) tomaateille, jotka eivät siitä olleet moksiskaan. En usko että chilit tässä poikkeavat suuresti.

MUTTA  jos korvaat haihtuneen veden aina lannoiteliukosella, huomaathan että lius väkevöityy.

Aurinko porottaa parvekkeelle ja saa kasvit kuluttamaan valtavasti vettä. 10l saavi tomaatille alkaa olla liian vähän, kun kahden kuuman päivän jälkeen ämpärissä oli jäljellä noin 4-5l vettä, joka tarkoittaa että kasveja tarvitsee hoivata parin päivän välein, joka taas ei sovi, koska (työ) matkani kestävät yleensä melkein viikon.
Eli: 10l ämpäribubleri ei sovi isoille kasveille kesällä.

Lannoitekokeilu on jatkunut. Tomaattirukka, joka ei saanut lainkaan lannoitetta alkaa näyttää merkkejä omasta ahdingostaa. Kuvat tästä todisteena. Tomaatit ovat alkaneet kukkia ja chilit tekevät nuppuja. En aio nyppiä nuppuja pois, vaikka kasvit ovat vielä kovin pieniä, sillä kesä on jo aika pitkällä. Nutriforten lannoitteet neuvovat kukituksessa pitävän 50% 50% seoksen, joten en aio edes vaihtaa liuksia vielä. Ison putkihydron lius vaihtuu, sillä sitä ei ole kertaakaan vielä vaihdettu ja sen väkevyydet ovat arvatenkin vääriä. Laitan siihen 33% 66% liuksen  (N-P-K-Ca-Mg-S):
150.0238    21.0971   113.2992   121.1130     9.3765    11.7206



Pölyttämään!


Tomaatti joka ei ole saanut lisää lannotteita. Muutamat lehdet näyttävät hyvin näkyviä oireita. Myös yläkasvustossa.
Muutenkin lehtien väri keskeltä vaaleampi kuin lannoitetuilla tomaateilla.


Joissain lehdissä näkyy taas pilkkuja. Ötököitä en ole löytänyt, eikä viereisiin lannoitettuihin kasveihin ole vastaavia oireita ilmennyt.


Chilit ovat säälittävän kokoisia, eivätkä näytä kestävän vielä keskipäivää suorassa auringonvalossa. Osasyynä voi olla se, että kasvit siirrettiin äskettäin ruukkuihin putkihydrosta, ja juuret eivät ole vielä samalla tasolla.


Tomaatit viihtyvät, vaikka alalehdet eivät suoraa valoa saakkaan.


Putkihydrossa erityisesti rakuuna (tai rosmariini) tuntuu viihtyvän. Ei basilika tai viherminttukaan valita.

LainausMinun järjen mukaan kasvilla menee enemmän energiaa kun on enemmän oksia ja lehtiä jolloin hedelmiä tuskin tulee yhtään sen enemmän ? (

Niin siis kasvin lehdissähän on pääosa lehtivihreästä, joka tuottaa energiaa kasville fotosynteesillä. Energia ilmenee sokerina, jota kasvin ketale saattaa säilöä esim. hedelmiin ja/tai juuristoon. Mitä enemän lehtiä, sitä enemän energiaa, sitä enemmän (edellytyksiä) sadolle.

Joku kasvifysiologiaan voisi antaa kunnon selityksen?

O: Olen koittanut idättää suoraan laittamalla villaan. Multaan en ole uuteen asuntooni tuonut kuin kenkien pohjissa. Tulokset on huonon ja todella huonon väliltä. Vessapaperiidätys - siis villan päälle pari kerrosta vessapaperia - olisi voinut toimia, mutta kaunis kumppanini repäisi ne paperit pois itujen kera..

Pienet siemenet suoraan villan pinnalle, ja suuremmat villan sisälle. Toistaiseksi parhaan tuloksen on tuottanut siemet villaan ja veden suihkuttelu siementen päälle mahdollisiman usein (ts. pitää kosteuden korkealla). Esimerkiksi bublerissa lilluminen, jolloin koko kivivilla on märkä, ilmeisesti liian märkä, on tuottanut todella surkean tuloksen. Jatkossa pyrin hyödyntämään enemmän pistokkaita.

Dazzler: Totta totta. Pitäisi selvittää paljonko sitä oikein mahtaa täällä Turkusessa olla..

Cola: Parempi vaan ottaa hiljainen parveke tai puutarha, paperia, kynä ja taskulaskin

Tomaattien lehdissä alkoi näkyä outoja pilkkuja, jotka tulkitsin ravinnepuutokseksi. Koitin katsella tuhohyönteisiä, mutta en niitä tavannut. Jokaisessa kasvissa näkyi merkkejä, vaikka lannoitepitoisuudet piti olla 1,2 ja 3, mikä vähän hämmästyttää.




Toimenpiteenä aion lisätä lannoitetta valmiista litkuistani. Tarkastaessani määriä huomaisin laskuissa olleen virheen. Korjasin sen edelliseen viestiini.

TOIMENPITEET:
Lannoitteen lisääminen. Oletetaan että kaikki vanhat ravinteet olisivat kuluneet, jolloin lisäämällä 2dl kumpaakin lannoiteliusta 10 litraa vettä saataisiin typpeä (148mg/dl+310mg/dl)*2dl = 916mg, eli ppm olisi siinä 100 hujakoilla.
Lisäsin lannoitetta parvekkeen reunalta lukien (jos vertaa vanhaan viestiin, niin määrät juuri toisinpäin) eri määrän kasveille: 4dl/4dl, 2dl/2dl, 0dl/0dl.

Muuten kasveissa ei huomattavia muutoksia. Isoon hydroon lisäsin lomalta tullessani muistaakseni 15ml kumpaakin lannoitejauhetta. Sen liemet pitäisi vaihtaa. EC-mittari pitäisi rakentaa/hankkia.



Tomaatit kasvaa samaa vauhtia, vaikka kuva hiukan hämää.



Chilit (kaksi) omassa ruukussaan ovat säälittävän kokoisia, kun idätys meni kovin myöhäiseksi. Ruukku ikeasta, ja välipohja (alla vettä ja juuria, yllä lecasoraa) 10l ämpäristä.

Toimenpiteet 1 ja 2 auttoivat, sillä matkalta palattuani kasvit näyttivät voivan oikein hyvin.


Uudet liemet kaikille passiiviruukuille. Tähän tarkoitukseen sekoitin 30g Nutriforten lannotteita kahteen eri pulloon, siis 2g/dl.
Tällöin siis typen vahvuus on liuksessa 1 (tomaatti mansikka):
0.074g*2000mg/dl = 148mg/dl
Vastaavasti liuksessa 2 (Typpi Kalsium)
0.155*2000mg/dl = 310mg/dl

Ja jos halutaan tehdä 50% 50% lius kymmeneen litraa, tavoitteena typen 200ppm, saadaan kummankin liuoksen määräksi x:
x*148 + x*310 = 2000mg => x= 6.69dl

EDIT:
Joten 1.5l pullo ei riitä mihinkään, vaan liuksen pitäisi olla vahvempaa. Olin laskenut väärin.

Lähden maanantaina uudelle reilun viikon matkalle. Lisää tulta koneeseen:



3x10l ämpäri, joihin pumppaa ilmaa Resun AC-9901. Sen yksi ulostulo on haaroitettu neljään. Bonuksena jokaisessa ämpärissä vesimittari. Ämpäreissä tomaatit ja parvekkeen seinältä lähtien liuokset suunnilleen (N-P-K-Mg-S-Ca):
100ppm:  126.7200  17.8200  95.7000     7.9200     9.9000   102.3000
150ppm:  190.080    26.730   143.550    11.880    14.850   153.450
200ppm:  253.440    35.640   191.400    15.840    19.800   204.600
Lannoitteena NF Typpi ja kalsium: 66% Tomaatti ja Mansikka: 33% (suhteet toisin kuin purkissa, jotta kalsiumia tulee riittävästi)
Siirsin tomaatit putkihydrosta. Juuret olivat jo valtavat. Kaikilla oli paakku putken pohjassa, ja olipa yksi ehtinyt kasvattaa jo juuren sähköputkeen, joka siis toimii vedensyöttöputkena.



Uudet yrtit itämään. Lius NF 50% 50%, typen ppm ~100. Taemmassa rivissä on kivivillan päällä kaksi kerrosta paskahuusipaperia, keskimäisessä yksi.




Eh eh: sana v e s s a korvaantuu sanalla paskahuusi

Kirjasta:Puustjärvi, Viljo: Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä

Nimi	N	P	K	Ca	Mg	S	mS
1. Steiner	166	31	281	180	48	110	1.9
2. Hewit	70-210	20-40	80-300	120-200	12-50	16-64	XX
3. Kivivilla	173	39	280	170	25	103	1.7
4. Salaatti	180	50	210	180-200	40-50	?	XX(1)
5. Salaatti	125-156	28-31	215-252	84-93	24-26	?	XX(3)
6. Salaatti	150	40	180	230	30	?	1.3-1.7(4)
7. Paprika	200	55	318	200	55	?	XX(2)

(1) http://betterbuyhydroponics.com/index.php?pr=Hydroponic_Lettuce_1
(2) http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/opp2902?opendocument#8
(3) http://www.ces.ncsu.edu/depts/hort/greenhouse_veg/pdf/lettuceorgfert.pdf
(4) http://www.hos.ufl.edu/protectedag/GHCourse/GHLettuceHerbProdSAHA08.pdf
Lähteessä 4 mainitaan että esim. basilikalle on samankaltainen lius.

(Lisään muita myöhemmin)

Lähteestä 2:
The reason for this is that nitrogen promotes vegetative growth while potassium promotes mature growth, generative growth. Calcium is also important for promoting strong tissues, fruit, and mature growth. Shifting the feed program to favor potassium over nitrogen will direct the plant to be generative. Calcium is important in the equation in that it should always be approximately equal to the amount of nitrogen. A N:Ca ration of 1:1, works for both tomatoes and peppers, while a N:Ca ratio of 1:0.85 has shown to work well for cucumbers.

Huomioitavaa on että kasvu on nopeinta kun lannoitteita on riittävästi, mutta ei liikaa - kun veden johtokyky on hyvin alhainen. Kirjassa myös tuumitaan että kunhan minimitekijät täyttyvät, ja lius on riittävän laimeaa, saavat ravinteiden suhteet heitellä huomattavasti ilman suurta vaikutusta.


Oma oletus:
Sinnepäin liemi on ihan hyvä - riittävän laimea ei tapa.