Vaikutus saattaa olla lähinnä seuraa parantava. Huonompaa seuraa haluaville suosittelen ensimmäistä tarjolla olevaa ajankohtaa, count me in.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - heinäkuu 22, 2011, 21:51:49 ip
Tahmapaperi vuorokauden jälkeen. Muutama ludekin tarttunut siellä täällä. Vesisaavi pyydysti kuitenkin eniten. Kymi kävi kyässä ja puolessa tunnissa (vai tunnissa) oli vesipytyn ludemäärä tuplaantunut. Eli saaveja ympäri kasvaria. Rouva ihastuu.

Kiitoksia vaan illan tuokiosta. Jotenkin tuossa kahvitellessa ja dippikastikkeen jalostuksen yhteydessä ajantaju hämärtyi - välillä ilmeisesti keliolosuhteista johtuen hien eritys pöydän ympärillä kasvoi ja onkimani jauhepalleron jälkeen oli sekunnit kuin tunteja ruumiillista työtä. Mutta kaikinpuolin onnistuneen oloinen lopputulos kermaviilipohjaiseksi tavaraksi, tammisavuisen skorpparin maku tuli aika selkeästi esiin ja polte sellaista tolkullista luokkaa, pakko vetää vaan lisää.

Surullisen oloinen oli kyllä se vesipytyn tilanne. Kuvaamisen aikaan siellä oli 2-3 ludetta ja tuon tunnin puolikkaan jälkeen piti kaivaa toinenkin käsi taskusta laskemista varten. Ehdottomasti tontin paras ludeansa. Ristiriitaiset tunteet esikasvatuksesta jää kun lopputulos on 20cm syöty risu elokuussa, jolla ei ole aikomustakaan edes kukkia. Toisaalta liian helpollahan tässä pääsisi jos joka vuosi voisi samalla reseptillä kärrätä päivässä kottikärryllisen satoa puskista.

Niin ja kiitokset siitä kasvarissa syötetystä nagasta. Olihan jälleen kerran kokemus rouskaista kauden eka tuore naga naamariin.

Lainaus käyttäjältä: "Fatalii"For relays, wires and sensors it's hard to tell, but I can ask if we can get an answer for those prices too.

Ok, so here's something about the stuff I've used in Fatalii's projects:

Sensors are based on DS1820 digital temperature sensors (www.maxim-ic.com) that use 1-wire technology. Passive master adapter for 1-wire network contains only a few normal passive components, connects to serial port and can be built easily inside of the 9-pin serial port connector casing. Price of the adapter is around 7e, depending quite much where you buy your components and discount-% (the most expensive single part is that serial port connector casing). DS1820 sensors are quite expensive, if I remember correctly around 7-8e each. You can order small set of those sensors as a sample, but I think that's for poor kids because you can get those parts easily in Finland (maxim is offering quite much other great components that you can't buy in Finland).

The relay project is just using standard parallel port and it's data lines. Controlling those data lines is simple with computer when you know how bits work. Easiest way to build the relay board is just connect appropriate relays into parallel port, but for safety reasons and knowing the greenhouse environment we used optoisolators in the design. Price is quite much depending on the design (optoisolated/non-optoisolated, volts used, how much amps must the outputs handle, what type of relays, soldering or connecting the outputs other ways, etc). The optoisolated version also should have a circuit board to get the system reliable ("näkkäri" or "verolevy" is enough and the normal size is just enough). To cut the costs, you can start the relay project with just one relay and then duplicate the design for each data line you want to use. Using the easiest way you can get 8 relays - and with some intelligence on the relay board you can get much more, or then change the design to use 1-wire technology. But those are different story and you better find out yourself the most suitable way for your purpose.

The wire I've used in the projects is normal cat5e utp. In the sensor project, twisted pair cable handles noise best, is quite small and also cheap. Also there's free pairs so you can use those for other stuff. And for the relays, cheap & compact 4 pair cable what I already had was just great.


PS. If you're going to build own relays, remember that it's illegal to use that relay board with 230V/ac (you need certificates for that). Keep in mind that it can be you who's dead because of the system and playing - it will be your own fault.

Cantina westissä muistaakseni joskus alkukesästä juonut jotain chilitequilaa. Ihan kirkkaan väristä tavaraa, eli ei mitään preeriankoiraa.
Omiin aistimuksiin poltetta ei normitequilaa enempää, joillakin toisilla tuo kuitenkin saattaa sävähdyttää...? Ihan kokeilemisen arvoista tavaraa kuitenkin jos tequila kurkkuun muuten solahtaa.

Lainaus käyttäjältä: "Nike"Mitenkä on muuten: olenko asentanut sen hydron ihan oikein,kun aina välillä se veden valuminen loppuu hetkeksi ja pumppu vaan pumppaa kuplia säiliöön,kunnes vesi taas alkaa virrata jne..?

Tuo on kohtuu normaalia, kertoo lähinnä alhaisesta vedenpinnan tasosta, mutta saattaa myös harvoin esiintyä vastatäytetyssäkin waterfarmissa. Suoranaista vaaraa tuosta ei ole ennen kuin ravinneliuoksen kierto pysähtyy valoisaan aikaan todella pitkäksi aikaa.

Water & aquafarmeissa kannattaa ravinneliuoksen tasoa tsekkailla ja pitää kohtuullisen samassa, nestepinnan taso vaikuttaa kiertoon todella paljon. Waterin vesimäärä on 10l ja aquassa 25l. Kannattaa myös varmistaa, että ulompi putki on pohjassa kiinni.

Tässä vaiheessa vuotta itse jättäisin kyllä kukkapenkin ihan kaupasta saataville kukille ja hakisin menetettyä kesäkuuta (ja jopa toukokuuta plus sisäkasvatuskautta) takaisin aero-tyypin vesiviljelyllä. Omien kokemusten mukaan juurikin annuumeilla & baccatumeilla voisi vielä ehkä parhaiten olla saumaa. Vesiviljelyn etuna kun on ravinteiden säätelyn mahdollisuus, eli pienempääkin puskaa pystyy helposti kukituttamaan ja siten ehtisi tänä kesänä ulkokasvatuksella saamaan jotain siitä vielä talteenkin.

Kannattaa anyway pitää mielessä ripen-ravinneliuos, toimii myös mullassa.

Yö-/kausi-/aikasähköissä päiväsähkön käytöstä rokotetaan normaalia yleissähköä enemmän. Esim. Helsingin energialla (siirtohintojen kanssa) yleissähkössä hintana on 7,79c/kWh ja aikasähkössä päivähinta 8,76c/kWh sekä yö 5,75c/kWh. Lisäksi perusmaksu aikasähkössä on 10,54e/kk kun yleissähkössä vain 3,25e/kk. Tuota erotusta on hieman hankala saada 400W natikalla käytettyä, tuo yöaika kun yleensä on "häviävän pieni" (=riittää varaavaan lämmitykseen), Helsingissä 20-07. Jossain säädöksissä minimi yöajan pituus on 8h, jota myöskin käytetään (22-06). Yöajan lisäksi saattaa olla paikallisia eroja, eli yöaikaan lasketaan myös esim. viikonloput/pyhät tai kesäkausi.

Tämän lisäksi myös tulee laskutettavaksi tariffin muutoksen vaatimat jutut (=mittarin vaihto).

Ei mitenkään järkevä juttu, ellei talo tosiaan ole (varaavalla) sähkölämmityksellä ja silloinhan tuo juttu olisikin jo mietitty sähköliittymää hankkiessa. Näissä jutuissa parhaat ja itselleen paikkansapitävimmät ohjeet saa luonnollisesti paikallisesta sähkölaitoksesta, jossa kyseistä neuvontaa & kustannusten laskemista/arviointia pystytään parmmin asein suorittamaan.

ps. mikäli talon lämmityksestä joudut itse maksamaan käytön mukaan, kannattaa myös pitää mielessä, että tuo 400W natikka käyttämänsä tehon suurelta osin lämpönä huoneistoon.

Kun noista pikkukavereista on jotakin kokemuksia kouraan sattunut jäämään, niin ajattelin kantaa korteni kekoon (muurahaisten lailla)...

Muutama vuosi sitten tuli tehtyä isompia piharemontteja (mm. uutta nurtsia, pensaita pois ja terassin pohja uusiksi). Tutuiksi tulivat myös mustat pikkuystävät, jotka kasasivat vastaistutetun nurmikon päälle valtaisia "jätekasoja" kaivamastaan mullasta.

Ensimmäinen vastahyökkäys oli raidin muurahaissyötit (kaverit alkoivat kuljeksia jostain ovien/ikkunoiden raoista sisälle), teho ehkä olosuhteiden vuoksi ei niin hyvä (voisi toimia jos pesä olisi talossa sisällä tai muuten saisi isomman osan pesän muurahaisista ruokittavaksi). Tuntui myös touhua tarkkaillessa, että moni muurahainen olisi halunnut syöttiin käydä käsiksi, mutta nenän edessä ei juuri ollut sisäänmenoreikää ja kääntyi ympäri. Baygonilla on myös vastaava, mutta en ole testannut.

Tämän jälkeen siirryttiin raidin muurahaissirotteeseen, jonka kokemukset itselläni sijoittuvat ulkotiloihin, kuitenkin pääasiassa katon alle. Myrkky itsessään pitäisi tehota kosketuksesta ja toisaalta kulkeutua myös pesään. Ensimmäinen käytännön juttu liittyy tuohon annosteluun, periaatteessa kun tuota pitäisi riittää pelkkä ohut nauha muurahaisten kulkureitillä, niin sitä väkisinkin tulee laitettua turhan paljon. Valkoisena jauheena (varsinkin tummista terassilaatoista) tuon erottaa turhankin selvästi etenkin kun jauhetta on paksulti. Jauhe on koostumukseltaan jotain tomusokerin oloista, eli se myös tarraa kohtuullisesti esim. puupintoihin kiinni (koostumuksessa myös syy tuohon annostelun hankaluuteen). Vettä tuo jauhe ei myöskään tunnu kestävän, jauhe paakkuuntuu aivan täysin eikä enää sen jälkeen tarraudu muurahaisten mukaan kuten pitäisi. Teho kohtuu ok. Itse luokittelisin käytön lähinnä kuiviin teollisuushalleihin, joissa valkoinen tomu nurkissa ei niin häiritsevä tekijä ole. Asuintaloon sisälle en tuota pölyämisensä ja likaamisensa takia laittaisi, ulos se ei oikein sovellu. Voi ehkä toimia maapohjaisessa kasvarissa...

Vihdoin muurahaissavottaan turhautuneena niiden kiireistä vilistämistä uudistetulla terassilla jo pitkään seuranneena löysin ainakin itselleni sen sopivimman tuotteen. Edellistä tuotetta vastaava, valmistajana Baygon. Pahvinen rasia, jossa on pussissa jauhetta ja annosmitta. Periaatteena muistaakseni sama kuin edellä, eli tarttuu muurahaisten matkaan ja tappaa kosketuksesta. Ja mikäkö tästä tekee niin ässän tuotteen? No, normaalin sirottelun lisäksi myrkky voidaan sekoittaa veteen ja levittää esim. kastelukannulla! Riittoisuus hyvä. Haittavaikutuksia kasveille tuskin on (en muista erillistä mainintaa) koska aine ei liukene veteen. Pihan pensaat ja puut eivät tuohon ainakaan ole reagoineet. Teho ainakin omissa käsissäni ja olosuhteissani näistä kolmesta paras. Uuden nurmikon perustamisessa todella iso apu, kun sai kasteluveden avulla myrkytettyä muurahaiset jotka olisivat aivan varmasti sinne pesiytyneet (itseasiassa ensimmäiset sinne ehtivät ennen tämän myrkyn löytymistä).

Kaiken noiden mustien ystävien kanssa koettujen tuskailujen jälkeen on nyt jo ihan rauhoittavaa katsoa miten yksinäinen muurahainen saattaa eksyä tuohon terassille, ilmeisesti tsekkaamaan chilieni tilannetta. Tällä hetkellä ei itselläni ole tarvetta noita viimeisiä kiusata hengiltä, kiitos tuon baygonin ihmeaineen. Toisaalta, eipä noita yksittäisiä tapauksia kannata niinkään tuijottaa, vaan ennemmin selvittää sen muurahaisongelman lähteen/pesän ja tuhoaa sen.

Onnea muurahaisjahtiin!

ps. Ostaessanne, tsekatkaa ohjeet varmuuden vuoksi, tietoni/hatara muistini pohjautuu pari-kolme vuotta sitten markkinoilla olleisiin tuotteisiin.

Lainaus käyttäjältä: "H-Bomb"Purira näytti voimansa monelle, kuten myös minulle. Eipä tule ihan heti rouskastua toista kertaa  :lol:

Mä pistin fasselle jo pre-orderit tuon siemenistä. On itseasiassa aika toimivan oloinen paketti, eikä mitenkään mahdoton tulisuudeltaan.

Eikös sinne Pirkkahallin kupeeseen pistetty bauhaus pystyyn? Itsellä ainakin positiivisia kokemuksia tuosta Vantaan putiikista, niin valikoiman kuin (yleensä) hintansa suhteen.

Lainaus käyttäjältä: "jjussi"Paljonko ne ravintoliukset sitten maksaa per kasvi / kausi? Noin niinkuin suurinpiirtein. Purkkien hinnat näkee kyllä vaikka viherpeukun sivuilta, mutta mikä on sitten se menekki? Tai edes jos senverran saisi tietoon että onko se kalliimpaa vai halvempaa multiin verrattuna?

Tähän on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Riippuu paljolti siitä mitä ravinteita käytät, miten miedosti ja millaisessa vesitilassa. Esim. viherpeukun myymään waterfarmiin menee alle 10 litraa ravinnelientä kun taas aquafarmiin lähemmäs 20 litraa. Tämä liemi pitäisi pistää vaihtoon vähintään parin viikon välein. Onepartin ja floran sarjoille löytyy viherpeukun sivuilta annostelutaulukot (flora ja onepart). Onepart sarjalla voi olla helpompi aloittaa, mutta vastaavasti sitä kuluu enemmän kuin floraa. Floran seossuhteiden perustuessa noihin kolmen liemen yhteisaikaiseen käyttöön niillä on helpompi 'kikkailla' kasvuolosuhteita. Floran perus tripack riittää noilla seossuhteilla muistaakseni johonkin 500 litraan vettä, eli viikon välein vaihdettuna waterfarmissa vuoden, aquassa puoleen vuoteen. Eli lopullinen hintaero tämän kaiken lisäksi riippuu paljon myös mullan ja mahdollisten mullassa käyttämiesi lannotteiden hinnasta.

Lainaus käyttäjältä: "jjussi"Mistä tietää sen oikean liuoksen vahvuuden, kun kai mitään vakiota tuossa ei ole? Pitääkö vain kasvatella pari viikkoa ja sitten muuttaa liuoksen vahvuutta johonkin suuntaan ja katsoa miten kävi?

Ravinteille löytyy nuo taulukot, joilla saa suurinpiirtein arvot ravinteiden tarpeelle per 10 vesilitraa. Chilien kanssa kannattaa mennä hieman varovaisemmilla seoksilla, toiset lajit eivät mullassakaan pidä ylilannoittamisesta. Vesiviljelyssä ravinneliuoksen ph on merkitsevässä roolissa ravinteiden imeytyvyyden kannalta. Floran tripackissa tulee helppo ja selkeä nestepohjainen ph testeri, sekä ph-down jauhepussi. Vesiviljelyn ravinneliuoksen ph:n pitäisi olla ohjeiden mukaan rajoissa 5.0-6.5, normaali kraanavesi on yleensä suurinpiirtein 7.

Jos vesiviljely on mielessä käynyt, niin suosittelen lähtemään kokeilemaan. Mahdollisia ongelmia esimerkisi ravinteiden väärin annostelun takia on helpompi korjata vesiviljelyssä kun ravinteet eivät varastoidu ja tulokset ovat näkyvissä parin päivän sisällä.

Hienosäätöä ravinteissa yms on varmasti paras suorittaa omien kokemusten perusteella, olosuhteet etenkin sisäkasvatuksessa vaihtelevat varmasti hyvinkin paljon, näissäkin kuitenkin maltti on valttia!

Ps. Nuo viherpeukun taulukoiden viikot kannattaa melkein unohtaa ja luottaa omaan silmään, missä vaiheessa kasveja alkaa kukittaa.

Lainaus käyttäjältä: "elGronko"Niistä pienen pienistä itikoista en ole muuta päänvaivaa huomannut, kuin että tuppaavat änkemään juomalaseihin, nenään ja silmiin ja kaikkialle. Inhoja ovat ne. Onko semmottisten nimi kukkakärpänen? Miten semmoisista pääsee eroon. Ärsyttäviä on ne.

Kyseiset kärpäset viihtyvät ja lisääntyvät ruukkujen kosteassa pintamullassa. Hoitokeinot on chilejä ajatellen helppoja, sillä oikeanlaisilla kastelutottumuksilla ongelmaa tuskin esiintyy. Perus ajatukset kuitenkin kiteytettynä ovat:
- välttää liikakastelua ja antaa (pinta-) mullan kuivahtaa kastelukertojen välillä
- kastelee mahdollisuuksien mukaan alakautta (altakasteluruukut rules)
- ruukun pinnalle kerros kevytsoraa (paitsi siistin näköinen, myös estää todella tehokkaasti näiden kärpästen kulkemisen pintamultaan/sieltä pois)

Kärpäspaperi heti ruukun välittömässä läheisyydessä saattaa auttaa nopeammin alkuun, mutta ei poista varsinaista ongelman lähdettä. Varmaan saattaa myrkytkin tehota, mutta nopeasti ne noillakin kikoilla katoaa ja oikein hoidettuna pysyy poissa!

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"Toinen kuva myös kateissa, vaikka siellä onkin... Outo juttu.

Sivuilla viitataan kuvaan http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/Wild/1345F5.JPG (ei löydy)

Itse satuin törmäämään mitä ilmeisimmin oikeaan kuvaan osoitteessa: http://www.saunalahti.fi/thietavu/Chili/Wild/1345F5.jpg

Jotenkin perus windowsin merkkikoko-vammaisuutta, jota osaa jo nykyisin etsiä. [/color]