Usein virtalähteistä kuolee elektrolyyttikondensaattori, jos kapasitanssi on puolet tai alle niin lyytti on entinen. Toinen syy on sulakkeiden palaminen, lasiputkisulakkeet voi vaihtaa turvallisin mielin. Monesti myös syöksyvirtaa rajoittava NTC on entinen. Piirilevyllä olevat ohuet vedot verkkopuolella voi myös toimia sulakkeena, mutta näiden kolvaaminen ehjäksi on leikkimistä hengellä.

Helpoin tapa saada hyvä ja kestävä virtalähde on ostaa ENEC merkitty laite, näille elinikää luvataan yleensä 50 000h.

P.S vikavirtasuoja + suojaerotusmuuntaja ovat halpoja henkivakuutuksia jos lähtee korjailemaan elektroniikkaa.

Itse käytin rakennetta kivimurska, suodatinkangas, 2x 30mm foam levy, hienoa hiekkaa jonka päällä kivilaattaa. Toistaiseksi rakenne toiminut hyvin, lattia on ollut kohtuu lämmin jopa aikaisin keväällä, tosin tämä vaatii auringon paistetta että lattia lämpenee. Kasvarin ulkopuolella käytin vain yhden 30mm foam levyn, kun lumi kuitenkin eristää aika hyvin talvella.

Onko porukalla kiinnostusta osallistua kimppatilaukseen Yaran lannotteisiin, nouto olisi Karkkilasta eli noin 60km Helsingistä.
Postituksiin en jaksa lähteä, eli ainoastaan nouto.



Lisäys: lannoitteet ostettu ja 1kg hydroa + 1kg calcinitia maksaa 4€

Annetaan vanhoja ikkunoita esim. kasvihuoneen tekoon. Ikkunoiden koko 1405 x 650, näitä yli 20kpl. 675 x 335 ikkunoita noin 25 kpl. Myös pari hajakokoa saatavilla. Ikkunat Karkkilassa, vain nouto. Yhteydenotot yksityisviestillä.

Miten rakentajat ovat täällä teipanneet kennolevyjen päädyt ? Ilmastointiteippiä vain toiseen päähän ja toinen auki vai suodatinteippiä ? Netistä löytyy useampiakin tapoja mutta onkos kellään kokemuksia tai varoittavia esimerkkejä ? Itselläni olisi tulossa kasvariin vain katto kennolevystä.

Vakiojännite on tosiaan hieman arveluttava tapa ajaa ledejä. Ledien kynnysjännite nimittäin laskee kun ledien lämpötila nousee, jolloin virta kasvaa, tästä seuraa lisää lämpötilankasvua ja ikävä kehä on valmis.

Tuohon kannattaisi rakentaa jonkinlainen ylivirtasuoja, esimerkiksi trankuista.

T5 ja T8 putkien välillä ei juurikaan ole eroja, ovat lähes identtisiä toiminnaltaan ja tehokkuudeltaan. Kuvitellut erot putkien välillä johtuvat putkia ajavista laitteista.
T8 putkia ajetaan lähes aina magneettisella kuristimella jolloin tehokkuus jää pienemmäksi ja valoa tulee niin kauan kuin putki vain jotenkin toimii. Magneettiset kuristimet kestävät aina putkien irroituksen lennossa, ainoastaan suodatin konkka saattaa poksahtaa.
T5 lamppuja taas ajetaan yleisesti elektronisella liitäntälaitteella, jolloin tehokkuus nousee johtuen suuremmasta virran taajuudesta. Elektroniset laitteet myös tunnistavat putken vikatiloja ja sammuttavat ne kun putken tehokkuus tippuu tarpeeksi tai putki muuttuu vaaralliseksi. Ainakin Eurooppalaiset liitäntälaitteet kestävät putkien vaihdon lennossa ja muuta väärinkäyttöä.

P.S myös T8 putkille saa elektronisialiitäntälaitteita.

Taas kerran tuli tilaus perille ja ei voi kun kehua laatua, itävyys on omaa luokkaansa.

Kyllä ledien tehoa voi mitata hyvinkin luotettavasti kuvailemallasi tavalla. Ledeissä ei ole juurikaan ole induktiivisia tai kapasitiivisia osia, joten vaihe-eroa ei ole. Mittaus pitää tietysti tehdä vain lediketjun yli, ei virtalähteen etupuolelta.

Veikkaisin kyseessä olevan rikkiplasmavalaisimia, osassa näissä valaisimissa on hyvin vihreä valo. Teho perustuu hyvään hyötysuhteeseen ja spektrin samankaltaisuuteen auringonspektrin kanssa. Rikkiplasman spektri on lähes auringon spektrin kaltainen, vain hieman siirtynyt vasemmalle (keskikohta lyhyemmällä aallonpituudella).

Suurin syy kiinanlaitteissa hajoaviin elkoihin ei ole niiden heikko laatu vaan puutteelinen suunnittelu. Voidaan arvioida että elkon elinikä laskee puoleen kun lämpötila nousee 10 astetta. Usein elkot sijoitetaan lähelle kuumia komponentteja, kuten kelat tai fetit. Kun kuumat komponentit nostavat elkon lämpötilaa vaikka 20 astetta niin laskennallinen elinikä putoaa neljäsosaan ilmoitetusta. Lisäksi monissa laitteissa joita on tullut vastaan on ollut ajoittaisia jännitteen ylityksiä, korkeita virtarippelitä sun muita ongelmia suunnittelussa. On oikeastaan täysin tuurista kiinni mitä kiinasta saa.

Skoopeista kannattaa valita vähintään kaksi kanavainen laite, yksi kanavaisella on mahdoton mitata ajoituksia sun muita viiveitä. Harrastuskäyttöön kannattaa katsella pc:hen liitettäviä kortteja tai sitten yrittää etsiä käytettyä skooppia alan firmoista.

Taitaa tehomittari olla luotettavin mittaustapa näille ledivaloille, siinä itse mittaajan epävarmuus on pienin. Eli ammattikäyttöön tarkoitettu tehomittari. Tosin skoopilla saa hyötysuhteet sun muut mitattua, mutta siinä mittaajasta johtuva epävarmuus nousee hyvin isoksi tekijäksi. Hyvin yleisesti mittaaja ei ymmärrä mitä on mittaamassa ja mittauksista ei ole mitään hyötyä.

Muutamia kiinan ledivaloja on tullut mitattua eikä vielä yksikään ole ollut sitä mitä on luvattu tai ovat jopa olleet standardin vastaisia laitteita. Tosin yksikään mitatuista ledeistä ei ole ollut kasvatuskäyttöön. 

Edit: Sarjavastus on hyvä tapa mitata virtaa, muistaa vain käyttää tarkkuusvastusta. Monet virtaprobet kun ovat suunniteltuja paljon suuremmille virroille, niin pienillä virroilla epätarkkuus kasvaa.

Valoya firmasta sen verran että valot ovat todella mietittyjä kokonaisuuksia. Firmaa edeltävänä aikana useampi koulu, valaistusalan firma ja VTT tekivät tutkimusprojektin ledvaloista ja niiden käytöstä kasvien kasvatukseen. Tämän projektin jälkeen perustettiin kyseinen firma. Paria lamppua olen testannut ja varsin hyvin ne oli tehty, tosin olen ehkä jäävi sanomaan tätä koska työskentelen eräässä projektiin osallistuneessa firmassa (tosin itse en ollut mukana).

Syy siihen miksi lampun ottama teho ei ole pelkästään pätötehoa on että sähkö tasasuunnataan diodisillalla suoraan kondensaattorille, näissä kiinan lampuissa ja kaikissa alle 25W tehoisissa lampuissa joiden ei tarvitse täyttää valaistusstandardia. Tosin sanoen virtaa otetaan vain jännitteen huippukohdissa ja tehokerroin on sitten luokkaa 0,5.

Itse kuorma ei tasasuuntauksen jälkeen vaikuta tähän milläänlailla. Loisteputkissakin loisteho kuuluu vain magneettisiakuristimia käyttäviin laitteisiin.

Kuluttajan onneksi maksemme tosiaan vain pätötehosta, mutta heikot laitteet kyllä aiheuttavat häiriötä verkkoon, joka voi ilmentä radion kuulumista huonosti yms. ikävää.

Tarvitset siis vakiovirtalähteen, linkkaamasi laite on vakiojännitelähde, ei tule toimimaan ja ulostulojännite tuossa on 12V joka ei riitä alkuunkaan. Helpoimmalla pääset käymällä läpi erivalmistajien ledidrivereita. Seuraavat valmistajat ovat ainakin omasta kokemuksesta laadukkaita: Philips, Osram, Helvar, BAG, MeanWell, Tridonic. Uskoisin että jokaisen tekninen tuki osaa auttaa ja myös sähköliikkeet varmaan etsivät sopivan ajurin.

Kynnysjännitettä on hieman hankala sanoa tarkalleen kun ei tiedä ledien mallia, mutta yleisesti punaisilla teholedeillä kynnysjännite on luokkaa 2,3V ja sinisillä / valkoisilla 3,3V. Noista antamistasi ledien tiedoista voisi karkeasti veikata kynnysjännitteen olevan 235V luokkaa. Juuri kynnysjännite vaikuttaa siihen ettei 3W punainen ledi tosiasissa ole 3W kun sitä ajetaan 1A:n virralla vaan 2,3W ja tämä koskee kaikkia punaisia ledejä, ne harvoin ovat sitä mitä valmistajat antavat ymmärtää.

Jos ajat 235V kynnysjännitteellä olevaan kuormaan 500mA niin todellista teho ledeistä tulee 117,5W ja 1A virralla saat jo 235W. Kysymys on sitten siitä paljonko ledisi kestää, viimeisimmästä postista saan käsityksen että kestäisivät jopa 1A:n virran.

Jos tyydyt 117,5W tehoon niin linkkaamani driveri varmaan toimii mutta jos haluat täyden tehon niin joudut varmaan ostamaan tehokkaamman driverin tai kaksi erillistä driveria.

Jos ostat alitehoisen driverin niin ledeillesi ei pitäisi tapahtua mitään pahaa, ne eivät syty tai palavat vain alemmalla virralla, mutta itse driveri ei välttämättä tätä kestä.

Driverin ostamiseen suosittelisin seuraavaa polkua: Päätät ensin millä virralla ajat ledejä, sitten päätä laitatko kaikki ledit yhteen ketjuun vai kahteen. Yhden ketjun etuina on vain yksi driveri mutta miinuksena hyvin korkea kynnysjännite ja driverin teho pitää olla korkea. Kahdessa ketjussa molemmat laskevat mutta sitten tarvitset kaksi erillistä driveria. Muista että driverin kynnysjännitteen on hyvä olla selvästi korkeampi kuin karkea arvioni että se varmasti riittää.

P.S ole varovainen, noilla jännitteillä henki on halpaa vaikka DC-virrasta puhutaan.

Lainaus käyttäjältä: Dethlock - syyskuu 28, 2013, 12:28:13 ip
Ei tarvitse mahtua sisälle, voin vetää piuhat sopivanmittaiseksi tai tehdä Frankensteinit kunhan sopiva driveri löytyisi. Tuossa tosiaan tehoja 270W (90x3W). Valmistajasta ei havaintoa ja myyjästä ei ole kuulunut pariin viikkoon mitään.

Säädettäviä virtalähteitä ledeille löytyy ainakin Philipsiltä, Osramilta ja Helvarilta. Yleensä ulostulovirta säädetään pelkällä vastuksella. Tärkein asia tarkastaa on lediketjun vaatima kynnysjännite ja varmistaa että se ei ylitä driverin suurinta ulostulojännitettä. Luultavasti tarvitset molemmille ketjuille oman driverin, koska yhden 45kpl lediketjun kynnysjännite on luokkaa 120V (olettaen suurimman osan olevan  punaisia). Säädettävissä drivereissa ilmoitetaan yleisesti ulostulojännite tyyliin: 80V-130V, jolloin pienimmällä virralla ajaessa katsotaan suurempaa rajaa ja suuremmalla virralla pienempää (teho määrää laitteen keston).

EDIT: http://www.meanwell.com/search/HLG-185H-C/default.htm
Tollainen driveri HLG-185H-C500 varmaan pystyisi ajamaan koko ketjua. Laitteeseen on speksattu 200W maksimitehoa mutta luultavasti valaisimesi oikea teho jää se alle (270W on silkkaa markkinointi bullshittiä).

Muutama kommentti:

1x120w high power driver, 1x 120w dc powersupply <- en näe tässä mitään järkeä, näillä vain pilataan hyötysuhde ja luultavasti EMC ynnä muut asiat. Laita vain yksi laite joka hanskaa kaiken. Esim jotain tälläistä :http://www.lightingaustralia.com.au/uploads/424/zitares-ccs-4-channel.pdf

4x cree 30w (8red/2blue) <- Jos meinaat valmista levyä jossa on kymmenen lediä noin parin sentin säteellä toisistaan, niin lämpö ongelmia on melkein varmasti luvassa ja sitä kautta elin ikä ei tule olemaan 50000 tunnin luokkaa.

Tuulettimeksi jokin 230V laite, pelkän tuulettimen takia DC-jännitettä ei kannata tehdä (hyötysuhde huononee)

Lumeneista on turha puhua ledien yhteydessä, kuten aiemminkin moni on maininnut lumenit määrittelevä käyrä kun on painottunut lähes täysin vihreän/keltaisen valon alueelle.

Kaupalliseen tuotteeseen on tuskallinen matka, onnea jos lähdet sitä koittamaan, mutta harrastuksena voi olla ihan antoisaa.

P.S mittaustulokset olisi kyllä hieno nähdä! Esim hyötysuhde, spektri, lämpötilat jne

Ei mittausvirhettä oikein laskemalla saa oikaistua. Vaatii hieman paremman yleismittarin, ainakin hieman alle tonnin luokkaa olevat mittarit antavat kohtuu oikeaa tulosta. Tehomittari tai oskilloskooppi sitten tarkempiin mittauksiin.