Ihastuin chileihin vatsan kautta, tai paremminkin suun, ja sitä myöten kiinnostuin myös kokeilemaan ja seuraamaan kuinka ne kasvavat. Näiltä sivuilta sain 'vihreänä' chlinkasvattajana ensimmäiset ja hyvät perustiedot joiden rohkaisemana lähdin kokeilemaan millaista chilien kanssa kasvaminen on
Tässä hataraan muistiini perustuva päiväkirja nykyisten taimieni alkuajoista, sen itämispäiväkirjana toimineen post-it lapun kadottua ja jouduttua todennäköisesti 'lukevan' kissani suuhun jonkin pimeän yön tuntina.
Tilasin alkuvuodesta siemeniä Exotic Gardenista (c.chinence ja c.frutescens) kylvin ne 6.3.2003 maitopurkeista kehittämiini idätyslaatikoihin kaktusmulta ja lekasorasekoitukseen ja lisäksi piilotin multiin myös syömistäni lähikaupan tuorechileistä irti rapsuttelemiani siemeniä, joista en tiedä, kuka kukin on... No, yllätyksethän ovat kuitenkin se elämän suola
Itäminen: muistaakseni aikaa kului kahdesta kolmeen viikkoon, ennen kuin mitään silmin havaittavaa itämislaatikoissa tapahtui. Kaikkiaan lähes jokainen kylvämäni siemen kuitenkin lopulta iti, enimmillään niitä oli 52 tainta ja näin jo unia asuntoni viidakoitumisesta. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja tällä hetkellä elossa ovat sitkeimmät yksilöt, eli ne 30 kpl, jotka ovat jotenkin selvinneet kohta kahdesta kesälomasta, yhdestä talvesta, kahdesta siirroista suurempiin purkkeihin (ensin niistä itämismaitopurkeista jogurtti ja viilipurkkeihin, tänä keväänä sitten isompiin muoviruukkuihin) sekä kissasta.
(Kissan heiluva häntä on eniten tuhoja aiheuttanut, kisu itse ei niinkään ole kiinnostunut chilikasveista, sen intohimoihin kuuluu popsia ja raadella jukkapalmun lehdet).
Useampi yksilö on pyrkinyt floralampun loisteessa kukkimaan, huomion arvoista toki on, että habanerot eivät juurikaan alkeellisissa olosuhteissa ole vielä kukkia yrittäneet, mutta tabascot sekä sekalaisista siemenistä lähtöisin olevat taimet kukkivat ahkerasti ja ovat jopa muutaman marjan oksistoonsa saaneet aikaan. Pettymykseskeni mitään makuhermoja lamauttavia kokemuksia näistä muutamista marjoista en ole saanut. Lienee syytä panostaa valaistukseen ja lannoitukseen enemmän tulisia tuloksia toivoessaan?
Jonkun verran olen taimia leikellyt varsinkin keväällä hontelon oloisen kasvuston hillitsemiseksi ja toivoakseni se hieman tukevoittaa ja rehevöittää kesveja niiden haaroittuessa.
Syksyllä tarvinnee puolimetrisiksi hujahtaneille/leikatuille kasveille hankkia tai kehitellä jokin 'joustava' eli korkeudeltaa säädettävä valaisin systeemi talveksi, keittiön pöytä ja loisteputki kun eivät enää riitä (kaapit ovat tiellä) ja toivoisin jonkun korkeutta säädettävän lamppumallin löytäväni tai kehitteleväni. Vinkkejä ja ohjeita valaistusta suunnitellessa otan mielelläni vastaan!
Tässä hataraan muistiini perustuva päiväkirja nykyisten taimieni alkuajoista, sen itämispäiväkirjana toimineen post-it lapun kadottua ja jouduttua todennäköisesti 'lukevan' kissani suuhun jonkin pimeän yön tuntina.
Tilasin alkuvuodesta siemeniä Exotic Gardenista (c.chinence ja c.frutescens) kylvin ne 6.3.2003 maitopurkeista kehittämiini idätyslaatikoihin kaktusmulta ja lekasorasekoitukseen ja lisäksi piilotin multiin myös syömistäni lähikaupan tuorechileistä irti rapsuttelemiani siemeniä, joista en tiedä, kuka kukin on... No, yllätyksethän ovat kuitenkin se elämän suola
Itäminen: muistaakseni aikaa kului kahdesta kolmeen viikkoon, ennen kuin mitään silmin havaittavaa itämislaatikoissa tapahtui. Kaikkiaan lähes jokainen kylvämäni siemen kuitenkin lopulta iti, enimmillään niitä oli 52 tainta ja näin jo unia asuntoni viidakoitumisesta. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja tällä hetkellä elossa ovat sitkeimmät yksilöt, eli ne 30 kpl, jotka ovat jotenkin selvinneet kohta kahdesta kesälomasta, yhdestä talvesta, kahdesta siirroista suurempiin purkkeihin (ensin niistä itämismaitopurkeista jogurtti ja viilipurkkeihin, tänä keväänä sitten isompiin muoviruukkuihin) sekä kissasta.
(Kissan heiluva häntä on eniten tuhoja aiheuttanut, kisu itse ei niinkään ole kiinnostunut chilikasveista, sen intohimoihin kuuluu popsia ja raadella jukkapalmun lehdet).
Useampi yksilö on pyrkinyt floralampun loisteessa kukkimaan, huomion arvoista toki on, että habanerot eivät juurikaan alkeellisissa olosuhteissa ole vielä kukkia yrittäneet, mutta tabascot sekä sekalaisista siemenistä lähtöisin olevat taimet kukkivat ahkerasti ja ovat jopa muutaman marjan oksistoonsa saaneet aikaan. Pettymykseskeni mitään makuhermoja lamauttavia kokemuksia näistä muutamista marjoista en ole saanut. Lienee syytä panostaa valaistukseen ja lannoitukseen enemmän tulisia tuloksia toivoessaan?
Jonkun verran olen taimia leikellyt varsinkin keväällä hontelon oloisen kasvuston hillitsemiseksi ja toivoakseni se hieman tukevoittaa ja rehevöittää kesveja niiden haaroittuessa.
Syksyllä tarvinnee puolimetrisiksi hujahtaneille/leikatuille kasveille hankkia tai kehitellä jokin 'joustava' eli korkeudeltaa säädettävä valaisin systeemi talveksi, keittiön pöytä ja loisteputki kun eivät enää riitä (kaapit ovat tiellä) ja toivoisin jonkun korkeutta säädettävän lamppumallin löytäväni tai kehitteleväni. Vinkkejä ja ohjeita valaistusta suunnitellessa otan mielelläni vastaan!