Ihmettelee hän naamankuvia monen kirjoituksessa jopa tälläsen aiheen piirissä.

Voidaan toki ajatella, että masentuneet on jotenkin älykkäämpiä, kuten joku (inferno?) täällä sanoi. Mensantestistä korkean pistemäärän saaneet ei välttämättä koskaan masennu. Työmuurahaiset o usein sitä raatajakansaa (ammatista riippumatta, myös johtajat kuuluu tähän), joka ei ajattele koskaan, mitä ittelle kuuluu. Joka päivä vaan hoidetaan rutiinit ja that's it. Ei pidetä turhia lomia, ettei ehditä miettimään maailman menoa.

Moniko masentuneista osaa puhua lähipiirilleen? Moniko hautoo asioita eikä pysty jakamaan niitä kenenkään kanssa? Ja jos saa suunsa auki, onko lähipiirissä valmiutta kohdata hätä? Löytyykö hyvää tahtoa? Ehkä näistä syistä masennusta pohditaan täällä...

Tulis ny vaan, palan halusta kokeilla 7podin parantavaa vaikutusta possutautiin. Ainaki normiflunssan tukkoiset oireet helpottuu sillä.

Vanne varmaan kiristää liikaa päätä. Joskus sitä miettii onko tosiaan tossun alla. Taidan mennä tussun alle ja vasta sit ottaa pari nagaa, josko se siitä...

Mikä ihme on ku kaverit heittää silloin tällöin kysymyksen "ootko tossun alla"? Yleensä nämä kaverit on sinkkuja tai toimimattomassa parisuhtees eläviä ja heitto tulee jos en lähde niitten kans jonneki. Mä elän muijan kaa enkä välttämättä halua muuta. Onkse vaikee tajuta vai mistä kiikastaa? Perkele. Kotona saan ainaki pilluu ja pusuja.