Sanotaan näin että juuri niin siinä käy 

Heh, tämähän on hauskaa... Itse olen sähkön kanssa aikalailla tekemisissä, nykyään toimin sähköurakoitsijana. Oma näkemykseni tai lähestymiskulmani asiaan on puhtaasti mielenkiinto ja tiedonhalu. En todellakaan voi sanoa olevani asiantuntija monessakaan asiassa, mutta. Asioita saa ja pitää kyseenalaistaa. Jälleen kerran korjatkaa jos olen väärässä. Kaikki (tai ainakin lähes kaikki) energiamuodot jotka omaavat perusolemukseltaan säännöllisen aaltoliikkeen noudattavat pääpiirteissään samoja fysiikan lakeja. Verrataan vaikka valonlähdettä ja kaiutinta joka tuottaa äänenpainetta. Kaiuttimelle on määritetty tietty impedanssi ja nimellisteho. Valonlähteelle on määritetty käyttöjännite ja nimellisteho. Kaiuttimelle syötetään vahvistimelta nimellistehoa tietyllä taajuudella, ja valonlähteelle ( tai sen liitäntälaitteelle) vaadittua jännitettä, jolloin muodostuu (likimain) valonlähteen nimellisteho, jonka se muuttaa tietyn taajuiseksi ( luetaan useiksi eri taajuuksiksi ) energiaa fotonien avulla, siis tietyillä aallonpituuksilla. Mitä paremmin vahvistin tuottaa taajuudet ilman vaihe-eroja sitä laadukkaampaa, terävämpää ja täyteläisempää ääni on. Ideaalitilanteessa siis kaikki energia toistetaan nimellisteholla vain yhdellä taajuudella. Tämänkaltainen ääni omaa suuren intensiteetin, tosin aivan tämänkaltainen tilanne ei tietenkään ole mahdollien. Jos valonlähde tuottaa ison osan tehostaan tietyille halutuille taajuuksille, omaa tämänkaltainen valonlähde suuren intensiteetin ( äärimmäinen esimerkki laser ). Kysymys omasta mielestäni on siinä, minkälaisella hyötysuhteella pystytään tuottamaan halutunkaltaista valoa, oli kysymyksessä sitten ihminen tai kasvi. Valonlähteeseen, tai sitten kaiuttimeen voidaan kanavoida vaikka kuinka paljon sähköenergiaa, mutta kysymys onkin siitä kuinka hyvin, laadukkaasti ja halutun kaltaisella tavalla se pystytään muuttaan haluamaamme energiamuotoon. Ja ymmärtääkseni esim. ledeillä tämä on ainakin aallonpituuden suhteen helposti hallittavissa oleva asia. Ledien energiatehokkuus taas on asia erikseen. Ymmärtääkseni tämän päivän teknologialla ledeillä pystytään muuttamaan sähköenergiaa valoenergiaksi "vain" 20-30 prosentin tehokkuudella, tämä vrmaankin muuttunee jos ajattelee puolijohdeteknologian historiaa. Hehkulamput taas tulee olemaan pelkkää historiaa, ainakin perinteisissä muodoissaan. Loisteputkivalaisimet tulevat myös olemaan historiaa ( niinku tietysti kaikki muukin ), perinteisissä muodoissaan, jo tänä päivänä käytetään lähes ainoastaan elektronisia liitäntälaitteita, joita on mahdollista himmentää esim. 0-10v ohjauksella ( ittellä semoset tulossa keittiöön, voi vaikka kellolla manipuloida kasvit luulemaan milloin aurinko nousee, milloin laskee). Ja purkauslamput, siis suurpainenatrium ja monimetalli-valonlähteet. Ne tulevat olemaan vielä pitkään käytössä, millä valaistaan suuren 12m. korkean kiinteistön vastaanottoaula lattiaan asti, ei tänä päivänä ledeillä eikä loisteputkilla ( joo halogeneillä teoriassa mutta ei käytännössä). Ja purkauslamput ( ei elohopeahöyrylamppu) omaavat suuren intensiteetin, koska niiden tuottama valoenergia osuu pääpiirteittään halutuille (tai pakonsanelemille) taajuuksille, ne omaavat suuren intensiteetin, joka myös ääni-opissa, että valo-opissa tarkoittaa suurta kohdistunutta energiaa, kanavoituna tietylle taajuudelle, jolloin saavutetaan suuri intensiteetti, joka muunmuassa tarkoittaa kykyä läpäistä. Nämä siis vain omia ajatuksia jotka osittain perustuvat opintoihin ( joo on niitä fourierin sarjojakin laskettu ), ja omaan kieroutuneeseen ajatusmaailmaani. Heh ei  tullut mikään myyntipuhe vaan paljon asiaa tyhjästä....

Tossa olisi hyvä vastaus kasvatukseen jos olis rahaministeri......; http://www.vplux.fi/rikkiplasmavalaisimet/

Tuli tossa sitten lueskeltua interwebistä hieman kylmäsavustuksesta.  Tuli muutama hyvä idea mieleen, täytyy laittaa tänne infoa jos saan systeemin rakennettua kesäksi. Kiitoksia kovasti vastauksista.

Ei tullut oikein oltua sisälukutaitoinen. Siis peltipurkki jääkaappiin puupurua täyteen ja kolvi läpi lämmittämään. Kaikessa yksinkertaisuudessaan niin helppo toteuttaa, että tulee kokeiltua lähiaikoina. Ilmeisesti kuvassa näkyvässä jääkaapissa on tietokoneen laitetuuletin tai vastaava savua pyörittämässä?

Heh... Onneksi mulla on kaveri jolla on pari ylimääräistä omenapuuta... Täytyy paremmin tutustua aiheeseen. Yksi tuttu kertoi äskettäin rakentaneensa kylmäsavustus "järjestelmän" vanhasta jääkaapista, sekä muuntajasta ja vastuslangasta jonka päälle ladotaan puukiekkoja tarpeen mukaan. Ehkäpä kokeilun arvoinen kierrätystapa vanhalle jääkaapille?

Joo Ledit be. Kyllä se Ledien yleistyminen jo ainakin omassa ammatissa näkyy. Uudisrakentamisessa, sekä saneeraus / remontointi kohteissa lähes poikkeuksetta, pesutilojen, keittiöiden työtasojen sekä wc- tilojen valaistus toteutetaan erilaisilla ledi- ratkaisuilla. Myös tavallisen Gu10 kantaisen halogenin korvaajan saa jo inhimilliseen hintaan ledi- versiona. Kokoajan hinnat tulevat alaspäin. Taidanpa itsekin väsätä jonkunlaisen ledi hässäkän chilleille, varastosta löytyy pienempitehoisia aikalailla, jos niistä jotain keksis.

Toivottavasti en syyllisty saivarteluun  mutta tarkoitukseni oli vain aiheuttaa keskustelua aiheesta intensiteetti. Termiä läpäisykyky en käyttänyt aiemmin, kunhan mainitsin että natikan valo läpäisee paremmin kasvukerroksia. En ole mikään asiantuntija fysiikan ( enkä oikein minkään muun suhteen ), mutta rohkenisin silti väittää että juuri intensiteetistä johtuu valon kyky läpäistä materiaalia, en taaskaan käytä termiä läpäisykyky ; ) Intensiteetti ( ainakin näköjään wikipedian mukaan) määritellään suureen yksiköllä 1w/m2, kysymys ei tietenkään ole sähkötehosta... Ja se on sinällään hieman harhaanjohtava. Eikös tuo yksikkö kuvaa sähkömagneettisen säteilyn tehollista arvoa neliömetrille kaikilla mahdollisilla valonlähteen taajuuksilla, ymmärtääkseni se ei ota kantaa siihen kuinka koherenttia ( siis samanvaiheista) säteily on.

Niin kyllä valon intensiteetti on ihan oikea fysikaalinen termi / suure. Korjatkaa viisaammat seuraavaa jos olen väärässä. Valon intensiteetin määrää osaltaan aallon taajuus, amplitudi sekä se kuinka koherenttia "säteily on", eli kuinka hyvin samassa vaiheessa aallot kulkevat ( esim. laser jossa vaihe-erot ovat vakioita). Ja mitä suurempi intensiteetti valonlähteellä on sitä paremmin se läpäisee materiaalia. Tuskin intensiteetti mitään hampputerminologiaa on.

Ihan järkyttävän hienoja systeemejä ootte jaksanut väkertää. Täytyy yrittää väkertää kesäksi jonkinlainen combo joka sopisi pienellä virittelyllä sekä lämmin että kylmäsavustukseen. Jos oon ymmärtänyt oikein niin chilien savustamisessa materiaali millä savustetaan on myös erittäin tärkeä?? Ja upeita kuvia tosiaan, NÄLKÄ tulee!!

Eipä ole koskaan tullut chiliä savustettua. Suurin osa lajikkeista tähän sopii, mutta mitkä parhaiten? Mitä vinkkejä chilien savustukseen?

Natikka siis värilämpötilaltaan luokkaa 2000 kelviniä ja monimetalli luokkaa 4000 kelviniä.

Pääsääntöisesti jokainen liitäntälaite joka soveltuu suurpainenatriumlampulle soveltuu myös monimetallilampulle. Se on sinällään kätevää että saa tarpeen mukaan lamppuja vaihdella. Teollisuudessa ja isommissa esim. koulurakennuksissa liitäntälaitteet nimenomaan sijoitetaan usein erilliseen huoltotilaan usean metrin päähän valonlähteestä. Vaikkakin sytytetäessä natikkaa hetkellisesti jännite onkin suuri, niin energiamaäärä on suhteellisen pieni. Toimintaa voi vaikka verrata Defibrillaattorin toimintaan. Ei siis tarvitse huolehtia johtimen poikkipinta-alasta, eikä suuren jännitteen aiheuttamasta läpilyöntivaarasta ( jos on systeemi rakennettu oikeita materiaaleja käyttäen )

Jotta asia ei olisi niin yksinkertaista ; ) niin lisätään asiaan vielä valon intensiteetti. Suurpainenatrium- tai monimetallilamppu läpäisee huomattavasti Led- valoa paremmin kasvukerroksia. Ei ole siis niin tarkkaa valonlähteen sijoittelulla.

Suurpainenatriumlampun suurin etu on sen antaman valon valtava intensiteetti. Se valaisee suht pitkän matkan päästä ja läpäisee kasvien kerroksia vaivattomasti. Se lienee spektrinsä puolesta ideaali valonlähde siinä vaiheessa kun hetelmää halutaan. Kasvuvaiheessa parempi vaihtoehto lienee monimetallilamppu jonka spektri sopii siis kasvuun paremmin. Molemmat valonlähteet käyvät pääsääntöisesti samaan valaisimeen ( oleellisin asia on liitäntälaite ). Tähän kun otetaan avuksi led- valaisimet joiden spektri on helposti valittavissa oikeaksi niin luulisi satoa tulevan. ( T: sähköasentaja ; )

Sanoisin ledivaloista seuravaa. Jos tarvitset lisävaloa chileille ennen ulkona vietettävää kesäkautta kannattaa ostaa valaisin joka tuotta n. 450 nm. aallonpituuksia. Muusta ei kannata maksaa kun muita aallonpituuksia ei tarvita. Jos tarvitset lisäksi lisävaloa kukille ja hedelmille tarvitset valaisimen joka tuottaa n. 450 nm. ja n. 650 nm. aallonpituuksia jolloin tarvitset kaksi samanlaista valaisinta molempaan vaiheeseen päästäksesi samaan tulokseen yhdellä 450 nm. tuottavalla kasvuvaiheessa. Valaisin tarpeen mukaan. Ledeissä on se hyväpuoli, että ne pystytään kohdistamaan hyvin ( suuri intensiteetti ), niissä on pitkä polttoikä ja niiden tarkoitus voidaan määritellä tarkasti niiden tuottaman aallonpituuden mukaan, myös pienempi lämmöntuotto on etu verrattuna esim loisteputkiin. Suurin haitta lienee hinta.

Mulla on verrokkina ollu toinen idätyslautta jääkaapin päällä eikä siellä ole itänyt vielä ketään, kun taas lämmityskaapelin päällä olevalla lautalla jo puolet. Taitaa tällä hetkellä olla vanhassa puutalossa vähän kylmä...

Millä olette saaneet parhaat tulokset idätettäessä siemeniä. Itsellä on tällä hetkellä termostaattiohjattu itsesäätyvä lämmityskaapeli keraamisen astian alla, jonka päällä majailee talouspaperiin kääritty uretaanilautta. Eilen laitettu, kahtellaan... Itsesäätyvä- termari-combo sen takia että kaapelin saa rullailla ihan miten sattuu...

Tuttu toi kerran miesten välisiin hetero kinkereihin nagalla marinoitua salmiakkikossua, jumalauta että oli hyvää, maailma tosin muljahti muutaman kerran ympäri, ja taisi toisilta tulla vaahto-oksennukset....

Onkos se sitten niin, että jos kasvattelee siis jotain hybridi lajiketta, niin siitä saatavat podien siemenet ovat lähinnä arpajaislipukkeita? Ittellä kaikki muut saman pussin siemenet tuottavat normaaleja podeja, mutta tämä yksi ulkona ollut vääntää osan jalluista ruskeiksi.