Vanhat siemenet ovat itsellä itäneet parhaiten ilmavassa idätysalustassa. Yleisimmin olen käyttänyt niitä valmiita pieniä kaupan turvenappeja. Itämissaanto on ollut lähellä sataa prosenttia siemenissä, jotka ei enää mullassa idä.

Minulla ei ole kokemusta juuri noista kahdesta, mutta en pidä rocotoja mitenkään erityisemmin haastavina kasvatettavina. Itse olen lyönyt rocotot multiin vasta tammikuun puolella ja sadottomiksi eivät ole jääneet. 30W eslin alla pari taimea äkkiä venähtää honteloiksi rääpäleiksi jos muuta valoa ei ole saatavilla.

Kuinka kauan tuosta sadon poimisesta on? Itse olen pari kertaa pannut merkille, kun kaikki podit kerää, voi kasvi olla ikään kuin pysähtyneessä tilassa useamman päivän. Jos vain valoa ja lämpöä riittää, ne kyllä alkavat puskea uutta kukkaa.

Kuvia vaan kehiin. Ois kiva nähdä kehitys pitkän päivitystauon jälkeen. 

Onpas komeita kasveja saatu aikaan ulkokasvatuksessa! Itsekin hieman samanlaista yrittänyt ja oiskohan 12 ulkokasvista saatu tähän mennessä peräti 5 kypsää podia. Raakileita on nyt hyvin, mutta tais kesä loppua kesken.

Lainaus käyttäjältä: Mr_Green_ - heinäkuu 26, 2011, 12:31:54 ip
Jeps.. eipä mitään! Rocotot varmasti hyvä vaihtoehto ulos puolivarjoon! Myös jalapeno näyttäisi viihtyvän ja tuottavan hedelmää mainiosti hieman vähemmälläkin auringolla. Niihin panostan itse ensi kaudelle. Myös ns. koriste annuumit tuntuisi viihtyvän hyvin.. niitä myös lisää pihalle silmän iloksi! =)

Itsekin olin tuossa samassa käsityksessä pubescenseistä, että puolivarjoon sopisivat. Eipä siinä mitään, kun tämä tieto tuli hankittua, oli vastuu varmaankin lukijalla. Itselläni ei tapahtunut rocotoissa kuin viherkasvua puolivarjossa, kun ei ollut mitään menetettävää heitin ne keskelle pihaa varjottomaan paikkaan. Ei mennyt kauaa, kun alkoi tapahtua, kukkia ilmestyi sadoittain ja nyt raakileita on kymmenittäin. Lajikkeina Red Peruvian Rocoto ja Turbo Pube. Tokihan tämä on vain yhden kasvattajan kokemus, mutta jatkossa aion pitää pubet niin valoisassa kuin mahdollista totuttelun jälkeen.

Jaahas, pikku googletuksella selvisikin, että niitä on aika paljon tavattukin täällä Oulun korkeudella viime vuosina. Varmaan sitten uskaltaa syödä ne podit missä ei noita jälkiä näy, vaikka olisikin samasta kasvista. Millähän noita vastaan alkais taistelun. Kertaakaan ei oo silmään sattunut kohtalaisista tuhoista huolimatta. Turha varmaan edes myrkyttää noita puskia silloin kuin ei siellä ketään ole paikalla.

Ulkokasvatuksessa olevassa CAP220:ssa on uusissa podeissa, varsissa ja lehdissä mustia pilkkuja. Nyt samoja oireita on myös kahdessa muussa ulkona olevassa baccatumissa. Pahiten oireileva sai ruukunvaihdon 3kk sitten, kaksi muuta n 2kk sitten. Epäiltyäni liian vahvoja multia ei yksikään ole vielä saanut lannoitetta. Kaikissa pihan chileissä on maltillisesti kirvoja. En ole vielä heittäytynyt kemialliseksi invaasion ja vaurioiden vähyyden vuoksi.


CAP220, uudehko podi



CAP220, aivan uusi podi, tummia pisteitä myös oikealla varsissa ja lehdissä



CAP220 lehtivaurio



Viereisen mysteeri-baccan uutta kasvustoa, samat pilkut havaittavissa selkeinä mutta lievempinä.


Omaan silmään tuo vaikuttaisi jonkin sortin taudilta. Toistaiseksi kasvit ovat voineet kohtalaisesti lukuunottamatta kosmeettisia haittoja, mutta tuskin tuon näköisiä podeja uskaltaa syödä. Onko kellään antaa neuvoja? Tuhoanko nuo saastuneen näköiset kasvit? Uskaltaako noista puskista syödä terveen näköisiä podeja? Joko on aihetta antaa kirvoille kyytiä? Sekä mutuilua, että korkeaa asiantuntemusta otettaisiin nyt kiitollisuudella vastaan.

Hyvä otsikko topicilla! Taidetaan täällä jäädä ilman chinense ja pubescens maistiaisia tänä kesänä, kun nyt vasta alkavat puskea ensimmäisiä podejaan. Tiukille vetää kilpajuoksu syksyn kanssa, kasvukauden venyttäminen kummoisesti syyskuun puolelle täällä Oulun korkeudella taitaa olla utopiaa ulkokasvien osalta.

Lainaus käyttäjältä: Anonyymi - heinäkuu 11, 2011, 21:45:27 ip
kun taimet ovat kasvattaneet sirkkalehdet niin voiko taimet laittaa auringon valoon vai pitääkö taimia totutella jotenkin? Minkälainen on hyvä lämpötila näin nuorille taimille ja milloin voi siirtää ulos kasvamaan vai voiko tämän ikäisiä taimia ylipäätään laittaa ulos?Milloin olisi hyvä aika aloittaa lannoittaminen?,itseltäni löytyy puutarhan kesä -lannoitetta.
Jos kasvini onnistuvat kasvamaan kunnolla,niin miten käy kun talvi tulee? Jos kasveista tulee isohkoja niin voiko niitä leikata ihan runsaasti ja onko leikkaamiseen jotain erityisiä sääntöjä?

Itse vein keväällä sellaisen pienehkön lavan chilejä aurinkoa ottamaan. Keskelle oli unohtunut kaksi pientä taimea, jotka ottivat ja kuolivat kahden tunnin aurinkokylvystä, vaikka olivat osan ajasta toisten chilien varjossa. En itse laittaisi ulos chilejä, joissa on vain sirkkalehdet, mutta jos et voi malttaa, käytä ainakin jotain varjostuskeinoa kuten täällä foorumilla suositeltua hallaharsoa alkuun vaikka useampana kerroksenakin. Lämpötila saa mieluusti olla koko ulkoilun ajan +10:n asteen yläpuolella, kuumuuteen on aika vaikea tappaa ilman mitään koppeja kunhan kastelu on kunnossa. Lajiriippuvuuksia on, mutta Suomen oloissa yleisesti mitä kuumempi keli sen parempi chileille.

Lannoitusta ei pienet taimet tarvitse, jos kasvatat mullassa. Vaikea sanoa mitään nyrkkisääntöä tuolle lannoitukselle, varmaan jos aina sellaisen pari-kolme viikkoa ruukun vaihdon jälkeen aloittaa, ei voi mennä pahasti mönkään.

Talvella chilit kärsivät pahoin ilman kunnollista lisävalaistusta. Koko kasvin kuolemakin on mahdollinen, lajikohtaisesti jopa todennäköinen, ilman lisävaloa. Isoja kasveja voi leikata melko vapaasti, mutta rajut typistykset voivat saada chilin tiputtamaan kukkia ja podeja. Yleisesti ottaen chilit eivät ole moksiskaan pikkuleikkelystä, mutta protestoivat laajoja leikkauksia esimerkiksi edellä mainituilla tavoilla tai lopettamalla kasvun joksikin aikaa.

On nyt käynyt sillä tavalla, että ulkona 10 litran ämpäreissä kasvavat chilit kypsyttelemässä yhteensä vain kahta podia. Vertailun vuoksi ikkunalautachilit kypsyttelee n. sataa. Ulos on valkattu tuossa keväämmällä suurimmat ja kauneimmat puskat, mutta nyt kävi näin. Ulkopuskat kyllä rehottaa mutta kukinta on varsin vaisua ja podeja ei senkään vertaa. Ulkokasveissa on pieniä nupun alkuja, jotka mustuvat ja tippuvat pois eri kokoisina, yleensä hyvin pieninä. Sisäkasveissa ei sellaista mustumista ole havaittavissa, vaan nuput, jotka eivät lähde puskemaan chiliä, kellastuvat ja tippuvat pois.

Mikähän noita ulkochilejä vaivaa? Paleltuminen ei varmaankaan ole kyseessä, kun eivät kertaakaan ole alle +9:n asteen lämpötiloja kokeneet. Itse olen pohtinut seuraavia vaihtoehtoja:

1) Tuholaisia, mitään liikettä tai lehtivaurioita ei kylläkään havaittu.

2) Kekkilän puutarhamulta liian ytyä tavaraa.

3) Ravinnepuutos. Kakkos epäilystä johtuen en ole kertaakaan antanut lannoitetta, suurempaan astiaan siirto tapahtunut kaikilla puskilla noin kuukausi sitten.

4) Kasvit tykänneet huonoa alkukesän sisään ulos kantelusta.

Kaikki asiantuntemus ja mutukin otettaisiin nyt kiitollisuudella vastaan ja ehdotuksia miten yrittää tilanne pelastaa.

Lainaus käyttäjältä: marko- - maaliskuu 11, 2011, 17:46:49 ip
Harmittaa oikein että olin itse niin paljon reissussa että tuo varren kasvu pääsi tapahtumaan saunassa liian pitkäksi. Mikä olisi oikeaoppinen tapa haudata nuo, juuriahan ei varmaan kannata kovin syvälle ruveta istuttamaan, vaan jotenkin pinnanmukaisesti pikemminkin haudata?

Vinkkejä otetaan vastaan! Jos nuo tuosta kuolevat niin oppia ikä kaikki, tietääpähän ensi kerralla paremmin.

En voi väittää olevani mikään chili-expertti; vasta kolmas kausi menossa chilien kanssa ja ensimmäisellä kaudella jäin täysin vaille satoa. Itse kuitenkin noille hämärässä kasvaneille tein niin, että isomman ruukun pohjalle n. 1-2cm syvä 'peti' tuoreesta mullasta, noin nuorilla kasveilla varon rikkomasta juuripaakkua (jos epäilee omia kädentaitoja esim mullan kostutus ja ylöskaapaisu isolla lusikalla voisi toimia), jonka asettelen pedille ja hautaan niin, että sirkkalehdet jäävät pinnalle.

Näin toimimalla en ole (vielä, tuuripeliähän tämäkin) tappanut ensimmäistäkään viherkasvia ja toiminut hyvin myös chileillä tähän asti. Esimerkiksi tämän chilikauden n. 10:stä ruukunvaihdosta olen toistaiseksi selvinnyt tappioitta eikä ainutkaan chili ole vielä ottanut nokkiinsa juurien hautaamisesta syvälle. Itse olen hyväksi havainnut täällä paljon puolesta puhutun altakastelun ja silloinhan pohjalla olevat juuret pääsevät veteen käsiksi nopeasti. 

Isommat kasvit tykkäävät puolestaan hieman rajummasta rakkaudesta ja tällöin puollan juuripaakun hajotusta ja mahdollisesti jopa pienimuotoista typistystä, mutta noin heiveröisille taimille tekisit todennäköisesti peruuttamatonta haittaa hennon juuriston häirinnällä.

Itsellänikin on jonkin sortin harsosääski-invaasio menossa. Vielä kauden kolmesta chilierästä viimeinen kylvämättä ja vähän pelottaa, kun toisesta erästä aikasta monta menetin noille matosille. Jo nyt varmuudella tämä kausi mennään ilman naga morichia ja peruvian whitea itämättömyyden ja matojen yhteisvaikutuksen johdosta.

Nyt en kuitenkaan lentäviä ole nähnyt n. viikkoon ja kaikki hengissä selvinneet chilit on istutettu vähän syvemmälle ja mullan pinta pidetään kuivana. Aivan varmasti noita ryökäleitä kuitenkin jossakin kehitysasteessaan täällä väijyy. Ja vihdoin itse kysymykseen; luin jostain suosituksen (kukille) käyttää kastelussa yli +40c asteista vettä, joka on liian korkea lämpötila harsosääsken toukille. Uskaltaako kukaan suositella metodia chileille ja onko mitään tietoa niksin toimivuudesta?

Parille verrokille teen kastelut jatkossa kuumalla vedellä mutta jos tuo oikeasti on jokin oikotie onneen, niin siirryn menettelyyn aivan kaikilla chileillä.

- En usko taimien hoitoa kenenkään muun kontolle enkä kyllä aikuistenkaan chilien, jos vain voin mitenkään sitä välttää.

- Siemenet Fataliilta eikä sitä mitä sattuu lähimarketista saamaan. (tilaus jo tehty)

- Tarpeeksi aikainen kylvö.

- Kylvetään yli (ennakoidun) oman tarpeen, niitetään tarpeeksi - ei sijaa hempeilylle.

- Otetaan käyttöön n. 1000 pikku niksiä & parannusta omiin metodeihin, kaikki jotka ammennettu täältä foorumilta tai infernon mainiosta tietopaketista.