Lainaus käyttäjältä: Ashrak - huhtikuu 11, 2011, 22:13:51 ip
Mikä tässä oli kastelumetodina? Täytetään pohja vedellä, josta sitä imeytyy pikkuhiljaa ylös turpeeseen? Mikäli ajattelit nimenomaan näin niin miten ajattelit torjua juurimädän, ei varmasti mene montaa viikkoa kun juuret löytävät tiensä pohjalle asti!

Kato siitä mistä ei tiedä ei tartte huolehtiakaan, vai mites se nyt meni?  Tossa vähän surffailin foorumihakuja niin onko nyt niin, että juurimätä iskee kun juuret lilluu pitkään hapettomassa vedessä?  Eikös tässä nyt riitä se, että kastelee sen verta harvakseltaan, että nestetila ehtii välissä kuivua - turvehan pysynee hivenen kosteana vielä jonkun aikaa sen jälkeen.  Ei kai tuo juurimätä pamahda turpeen sisällä jos ei se ihan läpimärkää ole?

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - huhtikuu 12, 2011, 09:07:24 ap
Itseäni hirvityttää purkkien ruostuminen ja tuon pahvilärpäkkeen biologinen hajoaminen.

Aikaisemmin on ollut huonekasveja 8.5 litran kurkkupurkeissa eikä ruostumisen kanssa ole mitään ongelmia ollut.  Nestettähän siellä on alunperinkin säilytelty.  Soran ja mullan väliin laitoin aikoinaan muropakettia ja kun tuossa yhden kasvin tsekkasin noin parin vuoden jälkeen niin oli se pahvi vielä tallella.  Ja mitäpä tuosta jos olisi hajonnutkin - varmasti ne kepinpätkätkin sieltä mullasta aikaa myöten häviää(?)

Tämmöistä kokeiluahan tää vaan on.  Saapa ainakin tehtyä jos laittaa vähän lappuja silmille kun tuntuu, että tätä tietoa on ihan hervottomasti.  Hieno juttu, että foorumilta löytyy näitä viherkämmeniä, joilta voi sitten jälkiviisaasti oppia miten olis kantsinut tehdä.  Mutta kyllä mää nyt vähän tirautan jos ei tää mun hienosta systeemistä tule uutta tehokasvatuspatenttia

No heipä hei!  Laitoin keväästä ensimmäiset chilit itämään ja ei aikaakaan kun meinasi lähteä mopo taskusta.  Oli kaikkea vesiviljelyä ja suurpainenatriumia, mutta kun halusin vain simppelin ruukun, jossa kasvit vois törröttää.  Korkkaa satunnainen mehupurkki ja seuraa perässä, pitäis toimia isommissakin systeemeissä:



1# Ota mieleisesi ruukku.  Tähän käy niin säilyketölkit kuin kaupasta ostetut.  Kipaise jostain vähän soraa ja pistä muutama sentti pohjalle.





2# Hörppää loput mehut ja leikkele purkki pituussuunnassa neljään osaan niin, että saat kulmat irti.  Tästä tulee vesijohto.  Kun en mistään löytänyt, koska kasvit pitää laittaa isompaan ruukkuun niin piti vähän säveltää; tee muutama kappale pieniä aukkoja kulmaan, joista juuret voivat kurkkia läpi kun on seuraavan ruukunvaihdon aika.  (Vinkki: omenamehu on pahaa, joten kantisii juoda appelsiinia.) 





3# Tökkää putki kiinni pohjaan ja heiluttele sora tasaiseksi.  Päälle vähän wc-paperia, jotta multa/turve ei valu kiville ja tee niinku koko säätöä ihan merkityksettömäksi.





4# Turve sinne ja kasvi keskelle törröttämään.  Kuvan taimi on vähän ehkä pienenlainen, mutta pieni se oli purkkikin, jossa tähän asti oli.  Nyt pitäis viimeistään selvitä mihin kohtaan kannattaa sen veden kanssa tähtäillä.  Samasta rännistä voi joku haukansilmä tsiigailla onko pohjalla vettä.



5# Päälle taas vähän vessapaperia, jotta a) ei ala ötökät kuhiseen, b) haihtuminen hidastuu ja c) katso kohta 6.  Voi vähän vedellä kostuttaa, jotta saa tasaisesti levitettyä tuohon turpeen päälle.





6# Satuin löytämään tommosta aika kivannäköistä, vulkaponic-nimistä kiveä joka ei tietenkään sekoitu siihen turpeeseen kun on se paperi siellä välissä.  Näin sen saa myös myöhemmin talteen.  Funktio on kenties ensisijaisesti esteettinen, toisekseen viivyttää vielä veden haihtumista (eli toisin sanoen tasaa kosteutta turpeessa korkeussuunnassa) ja sit tossa on kai jotain antibakteerisia ominaisuuksia... Minä noista tiedä.  Syökää chiliä niin kuolee pöpöt.  Kiven vaalea väri heijastaa tietty hivenen valoa takaisin kasvien lehdille; ehkä on merkitystä, ehkä ei.  Kiven kuivuessa sen väri haalenee, mutta siihen tulee tummempia sävyjä veden hiljalleen haihtuessa sen läpi.  Näppärä viherhippi katsoo siitä koska on aika pistää lisää vettä rännistä alas.





7# Toista.  (Mitkä itsetehdyt lamput?)

Noh, eipä ole tässä pariin vuorokauteen mihinkään muuttunut tuo mänkki, joten kai se on uskottava.  Vai mineraalikiteitä, aika jännää, sanon mä :O

Terve!

Tuossa on nyt kolmisen viikkoa olleet ensimmäiset chilit tuloillaan, mutta eilen huomasin, että tyylikäs ruukkuviritykseni on kerännyt pinnallaan olevan vulkaponicin päälle jotain perin kummallista.  Kuvassa näkyy kahdenlaista kasvustoa, oikealla vaaleampaa ja vasemmalla kellertävää.  Jostain taisin lukea, että vulkaponic elättää pinnallaan jotain hyödyllisiä bakteereja tms. eli onko kyse siitä vai pitäskö täs ihan huolestuakin?

(Kivet saattavat olla alapinnastaan hieman kosteahkoja, mutta jotta sain kontrastin selkeäksi näyttävät ne nyt virheellisesti lähes märiltä.  Kasvatusalustana on Tampereen Palmusta haettu ATAMI Janeco Light Mix.