Vielä muutama jäljellä. Nyt mahdollisuus nähdä ebbejä myös toiminnassa.

Myytävänä Ikean valkoisista muovilaatikoista askarreltuja ebbejä. Sopivat kasvihuonekasvatukseen ja toimivuus on testattu muutaman kauden aikana.
Settiin kuuluu:
- Molemmat laatikot
- Läpivienti
- Ylivuotoputki
- Hydrosoraa
- Viritysosia tarpeen mukaan: kasvatuslaatikon teline, suojamuovi

Vanhoja pumppuja en uskalla myydä, kun niiden toimivuudesta ei ole takuuta. Eli itselle jää hankittavaksi pumppu ja letkut (n. 20 cm per ebbi).
Settejä on myytävänä n. 10 kappaletta. Käytän niitä itse edelleen mutta kun ebbejä on enemmän kuin itse tarvitsen, niin luovun ylimääräisistä.

Hinta 10 e / kpl.
Tavarat löytyy Turun alueelta ja kuljetuskin onnistunee ainakin välillä Turku-Salo-Lohja-Hyvinkää.

Ebbejä voi kysellä sähköpostitse tai numerosta 040 776 1723.

Muutaman iteroinnin jälkeen olen itse päätynyt tällaiseen ebbiin:

IKEA Antonius 25 l sekä kasvatuslaatikkona että resona. Viritys on sellainen, että kasvatuslaatikko on sen verran reson yläpuolella, että reson voi vapaasti vetää pois tyhennystä ja pesua varten. Homma hoituu ihan hyvin yksinkin. Kasvatuslootan korotus on rakennettu siten, että reson molemmilla puolin on laudanpätkät pystyssä ja niiden välissä 10 mm kierretanko. Noita kierretankoja on kaksi kappaletta per ebbi. Kasvatuslootan pohja jää pari senttiä reson yläpuolella, jotta reson voi vetää vapaasti pois.

Tällä systeemillä reson voi helposti täyttää ihan piripintaan. Ai niin, pumpun kiinnitys on sellainen, että siinä on kahta eri paksuista letkua, jotka menevät sisäkkäin ja pumpun irrotus resoa poistettaessa on helppoa.

Levän kasvun vähentämiseksi olen leikannut kevytpeitteestä suikaleen, joka kiertää ebbin ympäri. Ja kiinnitys hoituu näppärästi pyykkipojalla. Keep it simple.

Tomaatit työntävät juuria resoon aika helposti mutta korjaava toimenpide on sellainen, että otetaan tomaatin varren tyvestä kiinni ja nostetaan sen verran että juuret nousevat pois resosta. Käytännössä siis koko kasvatuslootan sora+juuripaakku nousee sen verran että juuret saadaan pois resosta. Tämä toimenpide tehdään sitten kun reson poistamisen yhteydessä näkyy juuria roikkuvan reson suuntaan. Ainakin minulla juuret ovat aikaisemmin tukkineet koko systeemin siten, että pumppu ei ole jaksanut pumpata vettä ylös asti ja tomaatit ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta. Kun koko paakkua nostelee välillä, niin kastelu toimii paremmin.

Tietoa ei cajamarcan käyttäytymisestä ole mutta tässä iomia havaintoja:
Viime vuonna aerossa kävi niin, että aluksi kaikki näytti hyvältä mutta sitten oksat alkoivat kasvaa alaviistoon ja podit pehmenivät kypsyessään.
Toinen vieressä ollut ebbiversio kasvoi vähän normaalimmin mutta podeja tuli heikommin ja suurin osa niistäkin pehmeni.
Nyt cajamarcat kasvavat pikkukasvarissa, joka on kuumempi kuin viime vuotinen iso kasvari. Ovat kasvaneet huomattavasti paremmin kuin viime vuonna ja podeja on todella paljon. Tällä hetkellä kaikki näyttää vielä hyvältä mutta yhtään podia ei ole vielä kypsynyt.
Oma analyysini cajamarcan osalta on tällä hetkellä sellainen, että se tarvitsee riittävästi valoa. Ja tämä on vain mutua.
Lombardot puolestaan tuottavat vain pehmeitä podeja. Niitä on kahdessa kasvarissa ja sisällä ja kaikki ovat ihan pehmoisia ennen kypsymistä. Sen sielunelämää en ala enempää selvittämään, vaan poistan lombardon kasvatuslistalta jatkossa.

Viime kaudella annoin Microa/Matoa pullon ohjeen mukaan samalla tavalla koko satokauden ajan, EC kakkosen paikkeilla. Lopputulokseen olin tyytyväinen eli satoa tuli reippaasti. Voihan sitä hifistellä, kun tietää mitä tekee mutta en näe mitään välttämätöntä tarvetta säätää lantojen suhteita, kun perussetilläkin pärjää hyvin. Itselle on tärkeämpää saada varmasti hyvä sato kuin yrittää riskillä tavoitella jättisatoa. Mutta muutaman kasvin voi kaudessa uhrata kokeiluille. Jos vaikka joskus sattuisi tärppäämään.

Tällä ohjeella tuli viime kaudella liiankin paljon satoa: http://ebboflod.se/shop/7557/art6/4803606-708e69-fs-plants.pdf

Uusia kokeiluja nyt kun vanhat kasvit ovat pieniä. Kohteena punkit ja kirvat.

Ämpäriin reilusti vettä, vähän rypsiöljyä (loraus) ja pari pisaraa mäntysuopaa jotta veden pinnalle muodostuu ohut öljykalvo. Sitten upotetaan kasvit nesteeseen. Mieluiten ylösalaisin ja jätetään ruukku kastelematta. Lopputuloksena koko kasvin pinta on ohuen öljykalvon peitossa. Sitten kasvit vaikka suojamuovin päälle valumaan, jotta paikat ei likaannu.

Omien havaintojeni mukaan tällä tavalla öljyn saa helposti leviämään joka paikkaan. Mutta öljyä tulee helposti liikaa, joten se pitää huuhdella pois jonkin ajan kuluttua (vaikka päivän päästä), kun tuholaiset ovat varmasti hengettömiä. Muutenkin öljyä kannattaa annostella varovaisesti, koska sitä ei kovin paljon tarvita ja kasvit kärsivät jos öljy jätetään niiden lehdille. Itse kokeilin jättää tuon öljykalvon yhteen kasviin, jotta saisi munatkin tuhottua. Sitä kasvia minulla ei enää ole. Yritin kyllä huuhdella öljyä pois, kun lehdet alkoivat putoilla mutta se oli jo liian myöhäistä.

Tällä konstilla voitettiin viimeinen taistelu. Viime aikoina on ollutkin tuholaisten suhteellisen rauhallista ja on voinut keskittyä rauhassa sössimään tämän kauden idätykset. Mutta kasveja tarkkaillaan jatkuvasti, jotta torjunta pystytään aloittamaan jo varhaisessa vaiheessa.

Lemon dropit ovat kasvattaneet parhaiten paksun, puumaisen varren ensimmäisenä kesänä. Ensimmäinen LD tuli otettua vasta viime syksynä bonchiksi, joten en tiedä vielä miten hyvin tuo mahtaa onnistua. Kovasti se ainakin yrittää kasvaa koko ajan. Toivottavasti rauhoittuu jossakin vaiheessa.

Nyt on sitten testattu idättämistä pesusienessä. Leikkelin sienen kivivillakuution kokoisiksi palasiksi, siemenet sekaan ja idätykseen. Kuukauden ovat olleet laatikossa ja tulos 3/20. Eli en suosittele. En tiedä mikä tökkii mutta sieni ainakin kuivuu huomattavasti helpommin kuin kivivilla eli kastelun kanssa saa olla tarkkana.

Onneksi huomasin riskit aika pian ja nyt on sentään n. 40 itänyttä kasvinalkua, kun otin kivivillan apuun.

Samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Usein kuulee tarinoita esim. pattereiden (ja etenkin sähköpattereiden) ilmaa kuivattavasta vaikutuksesta. Kun sitten kysyy, että minne se kosteus oikein katoaa (muutenhan ilma ei voi kuivua), niin eipä ole vielä vastausta löytynyt.

Kun ilmaa lämmittää, niin suhteellinen kosteus laskee (jos muita muutoksia ei tapahdu). Jos ulkoilma on kuivempaa kuin sisäilma, niin ilmanvaihto saa aikaan sisäilman kuivumisen. Toki muitakin tekijöitä on mutta ilmanvaihto on yleensä tärkein tekijä, jos ilmaa vaihdetaan.

Näin talvella voi tarkkailla asunnon sisäilman suhteellisen kosteuden vaihteluita ulkoilman lämpötilan muuttuessa. Kovalla pakkasella lukemat ovat erilaisia kuin sateisella suojasäällä. Ulkoilmasta se kosteus/kuivuus tulee, jos ilmanvaihto pelaa.

Tee ensin johonkin pulloon vähän väkevämpää liuosta ja käytä sitä sitten lopullisen liemen EC:n nostamiseen. On paljon helpompaa hommaa. Kokemusta on.

Onko vinkkejä millä kivivillakuutio kannattaisi korvata, kun taimet jatkavat elämäänsä ebbissä?

Kivivillakuutioita on kaapit täynnä mutta formaldehydinvaaran takia ne on pannassa asuinrakennuksessa. Jonkin verran pystyn niitä käyttämään varaston puolella mutta pitäähän kämpänkin tilat ottaa hyötykäyttöön.

Paras korvike mikä tuli mieleen on kookoskuitu mutta siitä ei ole omaa kokemusta enkä löytänyt hakemallakaan mitään kokemuksia kookoksen käytöstä ebbissä. Ei se taimea varmaan verkkoruukussa tue samalla tavalla kuin kivivilla. Mutta mahtaako kookoksen kanssa tulla muita ongelmia?

Nyt ei ole enää aikaa kokeilla kovin montaa eri vaihtoehtoa, joten hyviä neuvoja otetaan kiitollisuudella vastaan.

PS. Kivivillan ja formaldehydin korrelaatiosta ei tarvitse keskustella. Se tie on jo kuljettu loppuun asti.

Täältä myös yksi ääni turpeessa kasvattamiselle. Lajikkeeksi kannattaa tietysti valita joku hyvä ja helppo, niitähän riittää.
Ja yksi asia, jonka itse opin vasta viime kaudella: Taimen kasvua kannattaa ohjata oikeaan suuntaan leikkaamalla. Itse leikkelisin lahjukset varmaan melko kompakteiksi ja tuuheiksi. Se on melko helppoa hommaa, vaikka kokemusta ei olisikaan. Pitää vaan uskaltaa näyttää saksia riittävän usein.

Mulla taas on ruukun pohjalla pala suodatinkangasta ja sen päällä vähän ruukkusoraa. Ei tule juuret ihmettelemään päivänvaloa eivätkä kuivu niin helposti, jos kastelut jää vähän harvemmalle. Ja soratkin pysyy paremmin ruukussa, kun pohjassa olevat reiät on melko suuria.

Ruukunvaihdossa on pyrkinyt rikkomaan vanhan paakun mutta juuria en ole pessyt. Juuria voi myös keveysti trimmata, jos löytyy liian pitkiä tai huonokuntoisia pätkiä. Uuteen ruukkuun olen pyrkinyt laittamaan juuret mahdollisimman suoraan ja levälleen ympäri ruukkua.

Aikaisemmin on tullut kokeiltua muitakin menetelmiä mutta mitään havaintoa eri tapojen vaikutuksesta lopputulokseen ei kyllä ole. Tosin aina on kyllä tullut vanha paakku poistettua ennen uuteen ruukkuun laittamista. Tämä on jäänyt jotenkin selkäytimeen jo lapsuudesta.

Pitänee vielä jatkaa kuuklaamista asiasta. Tableteilla saisi CO2:ta helposti aikaan mutta mahtaako pitoisuus nousta riittävän korkealle. Olishan tuossa suojakaasuakin pullossa mutta jos aloittaisi kokeet tableteilla. Vapaaehtoisista koekaniineista ei ole pulaa, koska criolla sella on kunnon tuholaismagneetti.

Tuli tässä myös mieleen otsonointikoneen käyttäminen tuholaistorjuntaan. Ihan heti en löytänyt siitäkään netistä luotettavaa tietoa. Lienee vahingollinen myös kasveille mutta oletan että tuhoaa pöpöt nopeasti ja varmasti. Hajunpoistoon olen otsonointia käyttänytkin. Ja kun otsonipitoisuus nousee riittävän korkeaksi, niin ainakaan minä en pysty hengittämään ilmaa ollenkaan. Kun rakentaa jonkun teltantapaisen suljetun rakennelman, niin otsonipitoisuus nousee nopeasti vaaralliselle tasolle. Laitteiden vuokraaminen maksaa jonkin verran mutta pitänee tätäkin kokeilla, jos tulee paha epidemia. Ensin tosin pitäisi testata kasvien sietokyky jollakin yksilöllä, josta on valmis luopumaan. Teoriassa otsonointi saattaisi onnistua vaikka koko kasvarillekin mutta silloin altistusaika on huomattavasti pidempi, jotta pitoisuuden saa nostettua riittävälle tasolle. Ja koko satoa ei oikein tee mieli vaarantaa. Mutta eipä ne punkitkaan armoa tunne...

Jos hiilidioksidimyrkytystä yrittää, niin kannattaa pitää kasvit pimeässä. Muuten ne tuottavat siitä happea.

Itse pääsin juuri ansarijauhiaisista eroon ulkoiluttamalla kasveja ahkerasti 2-7 asteen keleissä. Siis silloin kun niitä kelejä vielä oli. Puoli tuntia kerrallaan näytti tehoavan tuholaisiin mutta kasvit eivät saaneet vielä mitään vaurioita.

Nyt on jäljellä enää kirvat. Puskat on sen verran pieniä, että upottelen niitä rypsiöljyllä terästettyyn liemeen, kun en tähän hätään parempaakaan luomukonstia keksinyt. Eiköhän ne sillä tokene.

Mulla on kolme Ledfinland 120 W lediä käytössä. Ja tyytyväinen olen ollut. Kunhan muistaa laittaa pistokkeen oikeinpäin, niin sammuvatkin ihan kokonaan.

Viime aikoina on ollut vähän huonoja kokemuksia lampuista. Philipsin esli oli susi jo uutena. Ei jaksanut aina syttyä kunnolla. Samalla kertaa ostettu Osramin 28 W T5 loisteputki jaksoi loistaa pari viikkoa.

Chilien valohoidossa olen ollut havaitsevinani, että valaisun lopettaminen kannattaa hoitaa asteittain. Viime talvena valottelin aikuisia chilejä siten, että valot sammuivat aika myöhään illalla kun ulkona oli jo pimeää. Ja varastossa kun olivat, niin tuli äkkipimeä. Kasvu oli vähän kärsineen näköistä ja samoin podit. Keväämmällä hoidin homman niin, että ledien sammuessa oli vielä jonkin verran päivänvaloa tarjolla ja tämä näytti normalisoivan kasvun. Olin kyllä kuullut, että valoja pitäisi sammutella pikku hiljaa, jotta kasvi osaa valmistautua pimeän tuloon. Mutta tulipahan tuokin kantapään kautta opittua.

Olkaa onnellisia, jos sähkölaskun chililisä ei ole vielä huolettanut. Tällä viikolla posti toi Fortumilta pienen muistutuksen asiasta. Tasauslasku sähkönsiirrosta viimeisen vuoden ajalta reilu 400 €. Ei paljon naurata.

Lokakuussa tosin vielä nauratti, kun kahdessa kasvarissa oli rakennuslämmittimet pitämällä pakkasen loitolla öisin. Lämpö säädetty n. 15 asteeseen että joka paikassa olisi riittävästi lämpöä. Ensimmäisen kunnollisen pakkasyön jälkeen lauantaiaamuna oli sitten kämpästä sähköt vähän vähissä. Osa toimi, osa ei. Pienen pähkäilyn jälkeen syy selvisi: Yksi 25 A pääsulake oli sanonut poks. Ruuvasin uuden sulakkeen paikallle ja sama toistui hetken kuluttua. Meni vielä tovi ennen kuin asia valkeni: molempien kasvarien lämppärit (yhteisteho yli 5 kW) olivat osuneet samaan vaiheeseen. Toiseen kasvariin tulee kyllä kolme vaihetta mutta onneksi kävi näin. Laitoin nimittäin heti toisen kasvarin kylmäksi.

Ei nuo ledivalot vielä konkurssiin vie mutta se on vasta alkua...

Zavorystä on pakko kommentoida omia kokemuksia, koska siihen on tullut suorastaan himo.
Samasta siemenerästä on kasvanut sekä lähes tulettomia että kunnolla potkua omaavia yksilöitä. Tällä kaudella zavoryä on ollut sekä mullassa että aerossa. Mullassa tuli satoa niin p**keleesti että on vaikea uskoa todeksi (ja tulee vieläkin rutosti). Idätys tosin oli jo 9/2011. Podit melko pieniä ja tulta on ihan mukavasti. Nämä ovat minulla ihan MUST salsassa, majoneesissa yms. Lisäksi vähän annuumia tai baccaa, niin homma todellakin toimii.
Viime vuonna samasta siemenerästä kasvoi lähes tulettomia podeja. Ja tänä vuonna aerossa kasvoi samasta erästä ISOJA podeja, jotka olivat melko tulettomia.
Itse olen ihastunut juuri tuohon zavoryn hedelmäiseen makuun ja chinensepoltteeseen, joka tulee pienellä viiveellä ja kestää sitten hyvän aikaa. Noita menee salaatissa vaikka kymmenen kappaletta kerralla helposti mutta parhaimmillaan tuore zavory on ruoan maustamisessa.
En tiedä onko minulle sattunut vain hyvä siemenerä mutta joka tapauksessa zavorystä on muodostumassa kestosuosikki.

Mistä olet nuo aji finlandian siemenet hommannut? Itse kasvatin sitä marketista ostetuista podeista ja tulos on vähän erilainen. Väri on sama mutta podit ovat lyhyitä ja paksuja. Ja podeja riittää ja riittää...

Laitetaanpa tänne vähän kuvasaastetta pieneksi opiksi ja varoitukseksi niille, joilla mopon takavalot näkyvät vielä horisontissa. Itse olen moponi jo hyvästellyt ja homma on sen näköistä.

Kesäkuussa (melkein) kaikki näytti vielä ihan hyvältä:

Rehut on saatu ulos ja kasvarikausi on lähtenyt hyvin käyntiin:



Kasvarissa on vielä kaikki ojennuksessa:



Ensimmäiset tomaatit kypsyvät:



Samoin zavoryt:



Heinäkuussa barbere coffee brown alkoi kypsyttää pientä podia ihan mukavasti:



Mutta elokuun alussa latvominen ja oksien karsiminen jäi vähän vähemmälle ja nyt homma ei ole enää hallinnassa. Kasvarin perälle pääsee vain lattiaa pitkin ryömimällä ja kypsien podien poiminta esim. starfishistä yli kahden metrin korkeudesta on mahdotonta kasveja vahingoittamatta. Ja oksia siis katkeilee reilusti, kun menee pusikkoon heilumaan. Osa kypsistä podeista on sellaisia, että avustajan pitää ohjata kasvarin ulkopuolelta poimijan käsi oikeaan paikkaan. Pusikon läpi noita podeja ei vaan näe.

Kasvarin takapääty ulkopuolelta:



Ja sama sisäpuolelta. Reunoissa ebbit ja keskellä aero.



Sama vähän kauempaa kuvattuna:



Aji finlandia pukkaa ihan hyvin podia, jonkin verran on jo satoakin korjattu:



Tomaattia kypsyy nyt siihen tahtiin, että niistä saa tehtyä kaikkea kivaa:







Paprikakasvitkin ovat tuottaneet satoa. Suurin osa vaan on sellaisessa paikassa, että niitä ei pääse järkevästi kuvaamaan:







Kuten tarkkaavaisimmat katsojat huomasivat, punkit tuhosivat osan chileistä ja kurkuista heinäkuussa ja siksi tilaa on näin ruhtinaallisesti.

Homma olisi jotenkin hallinnassa, jos en olisi ahnehtinut aeroa tuohon keskikäytävälle. Ja multaruukutkin olisi voinut jättää pois. Onneksi kasvarin alkupäässä sadonkorjuu ja hoitotoimet onnistuvat jotenkin, vaikka esim. kaksi aji finlandiaa samassa ebbissä on jo selvästi liikaa.

Omat pohdinnat ensi kautta varten:
- Kasvien kokonaismäärä pudotetaan n. neljännekseen tämän kauden määrästä.
- Vain yksi kasvi yhteen ebbiin.
- Aerolle pitää varata riittävästi tilaa ja siihen laitetaan ehkä neljä kasvia.
- Kasvien paikat kasvarissa pitää harkita huolellisesti. Tämä kausi meni aika hyvin mutta vielä pitää vähän säätää.
- Latvomista pitää jaksaa tehdä jatkuvasti, että saa kasvun ohjattua oikeaan suuntaan. Kun oksat on täynnä podeja, niin ei niitä siinä vaiheessa enää tohdi katkoa.