Tuo tarttee vielä salamajalustan. Niitä hempuloita tosin saa ebaysta kohtuuhintaan.

Infrapunamittari näyttää kannasta 84 astetta. Onhan tuo aika paljon pintalämpötilaksi varsinkin kun on ilman varjostinta.

Tommonen kahden kympin 20 wattinen on Tertialissa ilman kupua.  Kanta käy kuumana sormella koskien, mutta onko sitten lampulle itselleen liian kuuma, en tiedä. On sen verran kirkas, että ottaa silmiin kun kävelee ohi. Vieressä on Tokmannin 12W Huyundai, joka on suorastaan himmeä tuohon verrattuna. Fiilis on positiivinen tuon pallon suhteen.

Yritän lähipäivinä muistaa mitata kannan lämpötilan infrapunamittarilla. Nyt en viitsi sytytellä ja odotella lämpenemistä kun nukkumaan pitäisi joutua.

Päivitystä...

Tälle kesälle ei tullut vesiviljelyä, joten homma on tässä vaiheessa kalliin langattoman lämpömittarin tasolla. Lämmön lisäksi se mittaa ilmankosteuden, ilmanpaineen sekä valoisuuden. Tiedonsiirrossa en jaksanut alkaa säätämään, vaan ostin leikkikaluksi Raspberry pi kolmosen, jossa on integroitu wifi. Tuon hinta halvempi kuin mitä erillinen wifi shield maksaisi Arduinoon ja käytännössä se söi sisäänsa saman Python skriptin, jolla olin lukenut Arduinoa PC:llä (vain portin osoite piti muuttaa). Tämä on todella helppo tie tiedonsiirtoon, mutta tuo ongelmanaan "hienostuneemman" raudan, joka ei kestä sähkökatkoja. Toisin sanottuna kun Arduinosta voi vetää virrat pois miten miten haluaa niin Raspi pitäisi aina sulkea niin kuin isompikin tietokone.

Nyt siis käytännössä Raspilla pyörivä Python skripti pyytää Arduinolta dataa, johon Arduino vastaa lukemalla anturit ja lähettämällä kaikki neljä lukuarvoa välilyönnillä erotettuna. Raspi lisää tähän pötköön vielä oman lämpötilansa ja lähettää datan Thingspeakin palvelimelle.

Raspin kamera tipahti postista, mutta pidempi piuha on vielä matkalla. Ajattelin josko saisin vaikka timelapsen kerättyä kasvien kasvusta kesän aikana. Pelkkänä lämpömittarina nykyinen rauta on hieman yliammuttua.

La Morenan lounas testattu. Hyvää oli!

Etämittaussysteemi on suunnitelmissa täälläkin. Se tulisi Arduino-pohjaiseksi ja tarkoitus olisi laittaa ainakin ilman lämpö, -kosteus, -painemittaukset ja lisäksi valoisuus käyrien tulkintaa (ajoitusta) helpottamaan. Lisäksi resoon tulisi vähintäänkin lämpötilamittaus.

Arduino
Mega 2560 -klooni (paljon liitäntöjä)

Lämpötila, ilmankosteus
DHT22

Veden lämpötila(t)
Vedenkestäviä antureita Ebaysta.
http://www.ebay.com/itm/Waterproof-Digital-Temperature-Sensor-DS18B20-Thermometer-Rasberry-Pi-or-Arduino-/181283147652?hash=item2a35514f84

Valoisuus
valovastus

Ilmanpaine
BMP180

Reson vedenpinta
Ei yhtä yksinkertainen rasti jos haluaa halvalla päästä, mutta kuitenkin niin oleellinen, että pitäisi saada toimimaan jollain tavalla. Luonnollisin ratkaisu olisi reson pohjalla oleva painelähetin, mutta nuo maksavat yli satasen. Ultraääneen perustuvat kanteen kiinnitettynä eivät varmasti kestä 100% kosteudessa ja suolaveden vierellä. Etape-anturi näyttää kätevältä, mutta kestävyys huolestuttaa - ei saisi ohjeiden mukaan olla korrosoivissa olosuhteissa. Kellukytkimiä en halua käyttää, sillä en halua rei'ittää reson kylkeä vesirajan alapuolelta. Venymäliuska reson kyljessä menettää kalibroinsa heti kun lämpötila muuttuu.  Talven puolella on tarkoitus kokeilla saako Arduinon jännitenastoilla leikkimällä kasaan jonkinlaisen mittaussysteemin (maa- ja jännitepultipareja vierekkäin eri syvyyksillä, sekunnin jännitepulssi ja lukeminen johtiko väliaine vai ei).

lisäys: ja noissa ultraääniantureissa, jotka saattaisivat kestääkin näyttää olevan 25 cm katve-etäisyys.

pH
Ebay-ratkaisuja tarjolla muutamien kymppien hintaan. Epäilyttää pitävätkö nämä ollenkaan kalibrointiaan.

Sähkönjohtavuus
Ebay-ratkaisut samaa hintaluokkaa kuin edellä. En tiedä saisiko tätä mitattua Arduinon omin työkaluinkin. Ensi talvena pitää kokeilla.

Tiedonsiirto
Helppo ja kallis vaihtoehto on Arduino Wifi Shield (90€). Ei tule tapahtumaan. Ovat saaneet neljän dollarin ESP8266 wifi-moduuleita toimimaan Arduinon kanssa, joten niistä lähdetään ja moisia on pari kappaletta pöydällä odottamassa. Homma odottaa (muun muassa) 3,3V regua (Arduinon 3,3V linja ei jaksa syöttää tarpeeksi mehua, mutta 5V linja kai jaksaa).

Tiedot nettiin
https://thingspeak.com/

Tuossapa vertailua melko ympärisäteilevä Biltema 45W vs. Motonet COB 50W. Mitattu Ebayn halpismittarilla.

Oma perstuntumani on, että bilteman ESL antaa enemmän valoa. Saako sen suunnattua on eri asia. Mittausetäisyys on metri, vaikkei sitä ole kaikkialle kirjoitettukaan. Keilan asteet ovat suurinpiirtein kohdillaan ja mittaus on otettu vielä selvästi keilan sisältä. Keskimmäisen kuvan keila on pystysuunnassa ja alimmainen on leveyssuunnassa.

Fataliin Jigsaw-siemenistä  kasvoi liru-putkihydro-"NFT" -systeemissä tämmöisiä. Oletan että ulkomuoto johtunee kasvuolosuhteista, mutta mielipiteitä otetaan vastaan. Tulisia kuin mitkä.

Minun fiilikseni tuohon on, että parvekelasit päästävät lävitseen niin paljon UV:ta, että eivät palaisi vaikka ne nyt vetäisi sivuun. Silloin kyllä ovat palovaarassa kun saapuvat parvekkeelle sisältä.

Tämä siis mutuilua muutaman vuoden parvekekasvatustaustalla (lasitettu parveke suoraan etelään).

Yleisenä huomiona nämä eivät ole kovin ronkeleita yölämpötiloille. Viime loppusyksystä makasivat huurteisia parvekkeen laseja vasten ja silti pukkasivat podeja minkä ehtivät. Kaipaavat toki lämpöä ja valoa päivällä.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 14, 2014, 21:19:27 ip

Useimmat ruukkusorat eivät nosta vettä, vaan toimivat vesieristeenä.

Lainaus käyttäjältä: niko.m - huhtikuu 14, 2014, 20:59:26 ip
Eikös ruukkusora ole muuten kapillaarista? Heitin säiliöruukkujen pohjalle sitä, eli voisiko veden pysyvyys johtua siitä että tuo ei ole kapillaarista?

Tämä on kummallinen tapa. Sanopa sinä, mistä oppi on peräisin?
Tuskin mummo sellaista on neuvonut. Olisiko sanomalehdet tai puutarhaoppaat levittäneet väärää tietoa?
Säiliöruukkujen valmistajat saattavat selvästi kieltää soran käytön, ainakin olen sellaisen ohjeen nähnyt Orthexilla.

Kaipa siinä yritetään pitää multa litimärkää kuivempana, mutta silti vettä säiliössä. Näin ainakin joskus ajattelin kun noin tein.

OT: Pitemmän päälle juuret kasvaa sinne papanoiden sekaan ja paakusta tulee niin tiivis, että kapillaarikatko ei enää toimi. Ihan sama siis pistääkö multaa jo alkujaan kunhan vaan tajuaa että vesitila saa olla suurimman osan aikaa tyhjänä.

Noi pumppujen virtaamat on ilmoitettu vapaassa virtauksessa. Oikeasti ne ovat paine-eron funktioita, eli letkun virtausvastus ja nostokorkeus vähentävät virtausta. Mutta jos virtaus päätyy olemaan liian iso niin sitä voi kuristaa. Se pitäisi tehdä painepuolelta, jotta pumppu ei päädy kavitoimaan. En sitten tiedä miten todennäköistä moinen on, sillä yleensä säädettävän virtauksen malleissa kuristus on imupuolella. Varmaankin helpompi valmistaa noin.

Ei sen hydron tartte olla kuin pöydällä ja reso lattialla niin puoli metriä loppuu kesken.

Nimimerkillä "korkeammalle nostava pumppu tilattuna"

Ihan normaaleja oksia sieltä kasvaa ja normaalista paikasta. Lajikkeesta ja yksilöstä riippuen haarautumista voi tapahtua latvomisen jälkeen todella monestakin kasvupisteestä. Varkaiksi noita kutsutaan tomaateissa, joissa ovat yleensä epätoivottuja. Poikkeuksena ainakin amppelitomaatit, joissa halutaan pensasmaisempaa kasvua korkeuden sijaan.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - maaliskuu 07, 2014, 13:39:54 ip
Pienet ~50mm verkkoruukut maksaa esim. Chilitarviikkeessa 15cnt/kpl ja isommat 80mm 30cnt. Laskeepa siitä kannattaako alkaa pihatailemaan 

Ei siinä mitään laskemista ole - verkkoruukut on halpoja. Vastaus on kuitenkin ohi kysymyksestä

Jos puhutaan 60 mm verkkoruukusta niin onko 60 mm kauluksen sisä- vai ulkohalkaisija?

Kaupan salaattiruukut on yleensä 55/62 mm. Saakohan noita ostettua jostain erikseen vai onko nimenomaan tuo 60 mm ruukku se mitä haen? Omissa viljelyvehkeissä 56 mm reiät on tehty noiden mukaan.

Nykyään kaupan salaateissa ei tule harsosääskiä, mutta ei tule ruukkujakaan.

Pistinpä sen nyt kokeeksi tilaukseen kun tulee lannoitteiden ohessa samoilla postikuluilla.

Minä ostin pari vuotta sitten ebayn alle kympin mittarit. Kalibroin mittarit heti aluksi. Parin päivän päästä kokeilin uudestaan ja näyttivät päin mäntyä. Siihen jäi se kokeilu ja mittareiden käyttö.

Pitävätkö kalliimmat mittarit paremmin kalibrointinsa? Kuinka usein esimerkiksi tuota Kärsän Martinia tarvitsee kalibroida? pH-puolella tippatesteri on mielestäni riittävän tarkkuuden omaava eikä vaeltele oman mielensä mukaan.

Ulkona ja parvekkeella troph on parempi, mutta jos kasvit ovat sisällä niin en laittaisi. Muutama kymmentä litraa lattialla riitää isoon vesivahinkoon. Pari kesää multakasvit ovat eläneet loman ajan  ruukkukastelijoilla ja niiden kopioilla. Jokin niistä on pettänyt, mutta kun on pistänyt tuplana niin mikään ei ole vielä kuollut. Kastelimen kohta on kasteltava edeltä litimäräksi ja annettava imeytyä. Jos kontakti multaan on löyhä niin eivät toimi.

Lainaus käyttäjältä: Moruga - helmikuu 27, 2014, 22:25:44 ip

Lainaus käyttäjältä: Larski - heinäkuu 11, 2012, 08:59:06 ap
Clas ohlsonin digiajastimella oon säätäny omat pöntöt käymään 2 min 3 h välein.

Miten säädät kyseisellä ajastimella 2min 3H välein?? Minulla sama ajastin Mutten ota ohjeista selvää??

00:00 1on
00:02 1off
03:00 2on
03:02 2off
06:00 3on
06:02 3off
jne