Pari kuvaa sadonkorjuusta

Kuukausi basilikojen kasvastusta takana. Laite on perjaatteessa toiminut ihan hienosti. Uusia ideoita niin toiminnallisuuteen kuin käytettävyyteenkin on tullut sen verran paljon, että uusi protyyppi on jo rakenteilla. Tällä kertaa laitteeseen tulee myös muutama Kiinassa teetetty tehdastekoinen piirilevy, joten kasaaminen pitäisi onnistua ilman suurempaa kolvaustyötä.

Täydestä automaatiosta voi olla montaa mieltä. Itselle on ainakin ollu paljon suurempi apu siitä, että mittaustulokset ovat aina saatavilla mistä päin maailmaa tahansa kuin varsinaisesti siitä, että laite myös pumppaa ne lannoitteet ja hapot. Tästä syystä tulevassa versiossa releohjaus on toteutettu erilliseen yksikköön jonne välitetään ohjausviestit radiolinkin kautta. Releohjaus on siis jatkossa "valinnainen lisäosa". Samalla laitteen ei tarvitse olla lähietäisyydellä ohjattavien härveleiden kanssa. Radiolinkki ei nosta hintaa kuin muutaman euron.

Päivittelen taas joskus kun homma edistyy. Varmaan pari kuukautta tässä ainakin menee ennen kuin uusi prototyyppi on valmis testaukseen.

Kiitokset kaikille kommenteista ja kannustuksesta!


18.8.2012


27.8.2012 (sama kasvi 9 päivää myöhemmin)

Voisihan sitä mitata vaikka mitä  . Hiilidioksidin määrää, veden korkeutta ja happipitoisuutta, väliaineen kosteutta jne. Vaikka tota spagettikoodia nyt ei miksikään frameworkiksi voi sanoa, on uusien mittausrutiinien lisääminen helppoa. Toistaiseksi kuitenkin mielestäni parempi pitää ominaisuudet ihan minimissään. Olisi tuhat muuta juttua, jotka pitäisi laittaa ensin kondikseen.

Ei ole Duemilanove vaan Mega 2560. Duemilanoveen mahtuisi noin kolmasosa nykyisestä koodista ja sram loppuisi kesken samantien. Tossa Arduinon päässä on nyt koodirivejä pikkasen alle 8000, joista noin puolet valmiita kirjastoja.

Multakasvatusta varten löytyy valmiita ratkaisuja, esim tämä: http://www.dfrobot.com/index.php?route=product/product&product_id=641#.UB8-hk3N_Z5

Lainaus käyttäjältä: msb - elokuu 05, 2012, 16:40:25 ip
Itse näkisin tässä kyllä aika hyvän tilaisuuden yhteisölliselle open source -projektille.

Tämä juuri on tarkoitus. Hommalle tuntuisi kyllä löytyvän rahoitusta melko helposti ja valtiolta ja EU:ltakin varmaan irtoaa massia maatalouden kehittämiseen, mutta tällä kertaa ei ole tarkoitus tehdä bisnestä. Kuulostaa ehkä vähän hippeilyltä, mutta tää maapallo pitäs oikeesti ihan kohta ruokkia kasviksilla ja vesiviljelyllä se tapahtuu huomattavasti tehokkaammin, vettä säästäen, eikä ravinnepäästöjöjä luontoonkaan synny.

Laitteen REST-rajapinta mahdollistaa sen että lukuisia yksikköjä voidaan hallita keskitetysti. Olisi myös helppoa tehdä niin, että asetustiedostoja voisi vaihdella käyttäjien kesken.

Laite ohjaa tällä hetkellä kolmea annostelupumppua. Kahta lannoitteille ja yhtä typpihapolle. Fosforihappo on poissuljettu, koska se syövyttää muoviosia paljon voimakkaammin. Noissa käppyröissä nuolet tarkoittavat, että mittaustulokseen on reagoiduttu. EC säädetään ennen pH:ta koska lannoitteet laskevat sitä. Lisäksi algoritmeihin on koitettu koodata hieman älykkyyttä. Jos mittaustulokset heittelevät pH:n tai EC:n osalta edelliseen mittaukseen nähden liikaa (0.5 mittayksikköä / tunti ) tai jos arvo itsestään on tulossa raja-arvojen sisään (nopeudella 0,2 yksikköä/h) ei mittaustuloksiin reagoida. Mielestäni anturit eivät ole kovin kalliita siihen nähden kuinka paljon edes kohtuulliset erilliset mittalaitteet maksavat. Aika samoihin loppusummiin päädytään. Halvalla pH mittarilla ei tee mitään ja sitä joutuu kalibroimaan kerran viikossa. Kokemusta on.

Kahdeksan relelähtöä voidaan määrittää reagoimaan mihin tahansa mittaustuloksiin ja kaikki kahdeksan lähtöä voidaan myös ajastaa:
http://www.cs.helsinki.fi/u/ljlukkar/hydrobot/dummyui/#ecsettings

Se mitä releillä ohjataan on käyttäjän ihan itse päätettävissä. Ideana on ollut, että laite taipuu ohjaamaan erilaisia laitteistoja.

Lainaus käyttäjältä: Larski - elokuu 03, 2012, 13:38:47 ip
Nostan hattua! Tuohan on aivan mieletön systeemi. Jatkuvilla mittauksilla yksistään sais jo varmasti valotettua monia vesiviljelymyyttejä.

Juu, mielenkiintoisia juttuja selviää pelkästä mittausdatasta. Esim. mitä tapahtuu kun imanvaihdon ja lampun kytkee pois samaan aikaan teltassa: ilman lampötila jatkaa nousuaan melko pitkään kuuman polttimon takia. Yölämpöhän tunnetusti saa kasvit kasvamaan pituutta. Toinen mielenkiintoinen ilmiö on miten paljon melko hyvin huuhdellusta hydrosorasta irtoaa aluksi jotain random suoloja ja PH:ta nostavia aineksia siinä määrin, ettei ravinneliuoksen todellisesta vahvuudesta tai koostukuksesta ole mitään käsitystä.

Hei,

Olen tässä nyt hetken rakennellut vesiviljelyn automatisoivaa Arduino-viritystä.

Laite mittaa EC:tä, pH:ta, veden ja ilman lämpötilaa ja ilmankosteutta. Mittaustuloksiin voidaan reagoida käyttäjän määrittelemällä tavalla käyttäen kahdeksaa relelähtöä. Relelähtöjä voidaan ohjata myös ajastetusti.

Laitetta ohjataan backbone.js:llä ja jQueryMobilella kyhätyn käyttöliittymän kautta verkon yli. Erillistä tietokonetta tai palvelinta ei siis tarvita laitteen toiminnassa.

Viikon verran testiajoa takana ja seuraavaksi olisi tarkoitus laittaa kasvit kehiin. Aika moni juttu vaatisi vielä viilausta ja osa jutuista pitäisi tehdä kokonaan uusiksi. Tästä huolimatta homma on lähtenyt toimimaan paremmin kuin uskalsin odottaa.





Lisää infoa, käyttöliittymädemo ja kuvia lyöytyy osoitteesta:
http://www.cs.helsinki.fi/u/ljlukkar/hydrobot/

Olisi hauskaa jos joku muukin kiinnostuisi laitetta kehittämään!

Iso kiitos Viherpeukulle hydrokamojen sponssaamisesta.