No tähän aikaan vuodesta ei enää kohta keinovaloja pahemmin tarvitse, mutta jos kuitenkin väistämätön valaistuksen parantaminen on ajankohtaista, täytyy ensin miettiä mihin valaistusta oikestaan tarvii.

Natikka sopii hyvin rehujen talvehdittamiseen ja jopa pienimuotoiseen sadontuottoon, esl ja loisteputkisysteemit paremmin taas taimivaiheeseen. Oikeastaan eslin käyttö sadotusvalona onkin melkeimpä täysin turhaa.

Jos päädyt natikan hankkimiseen niin kannattaa ehdottomasti ottaa se 600W versio, mieluiten vieläpä spektriltään tasapainotetulla polttimolla. 250W SpNa on valontuotto/tehonkulutus suhteeltaan lähinnä turha (enempikin noita hampuusien kaappivaloja), 400W on jo melko hyvä; mutta 600W antaa kuitenkin tehonkulutukseensa nähden paljon enemmän lumeneita eurolla.

Osasetit ovat tietysti halpoja ja myös suhteellisen helppoja itse koota, mutta jos jokin menee mönkään(torppa palaa), niin parasta olisi käyttää sähköasennusurakointiin oikeutettua asentajaa (vakuutus korvaa hiukka helpommin), jolloin taas valmiit valaisinsysteemit ovat jo halvempi vaihtoehto. Sähköhommissa kuitenkin aina pätee sääntö: Jos et tiedä mitä teet, niin jätä homma sellaisen käsiin joka tietää!

Ei siihen totutteluun ole tarvetta jos keiovalosta sirtää ikkunalle; lasi (varsinkin vähän likaisena) on sen verran hyvä UV-filtteri ja muutenkin. Tosin kannattaa etukäteen varmistua siitä ikkunalaudalla vallitsevasta lämpötilasta, vanhemmissa taloissa, joissa on vetoiset ikkunat, saattaa tuo lämpötila olla hyvinkin alhainen ja toisaalta auringon oikein kunnolla porottaessa ja ikkunan alla yleensä olevan lämpöpatterin vielä hohkatessa, lämmöt nousta melkoisen korkeiksi - itse olen mitannut tuosta ikkunalaudalta näin keväällä joskus +35ast.

Tosin esim. jos siirtää talvella ikkunalta kasvin esim. suoraan natikan alle, niin silloin on pieni totuttelu tai jopa harson käyttö hyväksi.

Joop, suoraan lennosta vaan litkujen vaihto; taitaapi olla nuo kasvualustojen välihuuhtelut jne. enempi noita hampuusien säätöjä.

Ite oon ainaki vaihtanu ihan litkut suoraan ilman mitään huuhteluja ja hyvin on pelittäny cb, ebb, drip ja sprinkleri-aero -systeemeissä. Näin talvella olisi tosin syytä varmaankin antaa hanaveden lämpöjen hiukka erillisessä astiassa nousta ennen ressuun kaatoa - ainakin täälläpäin kylmä hanavesi on siinä 8 ast.C lämmintä näin talvella.

Antaa paukkua vaan  kunnon peroksideilla, juurikin se 1ml/l suhteella - juuristo-ongelmat ovat nimittäin hoitamattomina varmin tapa saada chilit hengiltä / temppu kitukasvuisten, huonosti satoavien kasvien aikaansamiseen.

Itse "pelastin" alkavalta juurilaholta yhden kitukasvuisen Red Fataliin lisäämällä 8h välein väkevää (30%) vetyperoksidia suhteella 1ml/l ja pesemällä juuret muutamaan otteeseen viileällä vesisuihkulla. Voisimpa väittää, että k.o. rehu alkoi voida tämän jälkeen melkoisen hyvin ja kasvutahtikin suorastaan yllätti.

Ei se peroksidi sitä levää yms. mihinkää liuota, tappaa vain. Jos tilanne on päässyt noin huonoksi, kokeile pH:n tiputtamista juurikin sinne 5.5 tietämille; jos mitenkää mahdollista tiputa myös ravinnelitkun lämpötila alle 20ast. C. ja lisäile sitä peroksidia noin tunnin välein (hajoaa suht vikkelään siellä hydrossa).

Pese myös kasvien juuret pienehköä vedenpainetta apunakäyttäen (huuhtoo kuolleet juurenkappaleet ja osan mikro-organismeista juurten pinnalta.

Jotkut ovat kovasti kyllä väittäneet, että natti ei sovi chinenseille, mutta omalta kohdalta voin ainakin varmistaa tiedon vääräksi. Itselläni on pääasiallisesti juuri chinensejä 400 + 250 W nattiyhdistelmän alla, ja puskat voivat todella hyvin.

Tosin chinenset kun tuppaavat olemaan yleensä mallia "tasakatto", niin tuuletukseen ja järkevään etäisyyteen polttimosta kannattaa kiinnittää huomiota, varsinkin esim. loistareiden alla alkukasvatettujen taimien suhteen.

No jos on turpeessa kasvit, ni saa olla melko iso "ämpäri", ainakin tommonen 60l saavi, ehkä isompikin.
Jos kyseessä hydro, niin ehkä saattaisi joku 30l ämpäri riittää.

Vaarallista: kohta 6. Dietyylieeterin tislaus, mutta ei tuo niinkään kohtaan 9. verrattuna, kapsaiisiinin käsittely suht. puhtaana hirvittää minua ajatuksena väh. yhtä paljon kuin esim. tryptamiinien (DMT, LSD). Tuollaisiin hommiin etsisin jo kokovartalosuojapukua, paineilmahegityslaitteita jne. Nimittäin pienikin vuoto laitteistossa kapsaisiinia tislattaessa yhdistettynä esim. huonoon vetokaappiin voisi olla "hieman" vaarallista!

Kauhuskenaario: Vuoto->Kapsaisiinihöyryä + palo- & räjähdysvaarallista liuotinhöyryä ilmaan->kyynelkaasuefekti labrassa oliojoille, jonka takia kukaan ei pysty ajamaan prosessia alas -> lisää huuruja labran ilmaan ->pahemmat kyynelkaasuefektit ->tulipalo/räjähdys tai molemmat

Ei siinä itse HPLC:n säädössä, prim- standardien valmistuksessa itsessään mitään kummallista ole, vaan tuossa kapsaisiinin eristämisessä.

Niin, lähde tuohon tiivistelmään kapsaisiinin erotuksesta oli ikivanhasta "Orgaanisen Kemian Työohjeita IV" -prujusta - ensimmäiset lehdet ovat irronneet, niin ei ole tietoa kirjoittajasta ja julkaisijasta, epäilen kuitenkin, että julkaisu on lähtöisin TKK:sta tai LUT:sta.

Arcane; En ole viel kertaakaan kapsaisiinipitoisuuksia mittaillut, ja toivon vahvasti ettei edes tarvitse mittailla, se kun on kohtuu pitkällinen prosessi ja yksi vaarallisimmista orgaanisen labrahommista mitä tiedän.

Niin ja Sale; tuota asetonia liuottimena käyttäen tehtyä oleoresiinin valmistusta en suosittele, ainakaan ilman farmakopealaadun/puhtaampien kemikaalilähteiden käyttöä. Ennemmin tuolla tavalla: http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=2179
Ja onnistuu vaikka laimeallamakin EtOH:lla (esim. koskenkorvalla), kun vain kolminkertaistaa uutosajan.

Laboratoriomittakaavassa kapsaisiinia voidaan eristää mm. näin:
1. Pakastekuivattua, jauhettua chiliä uutetaan asetonia liuottimena käyttäen (suhteella 1000mg jauhettua näytettä / 15ml asetonia). Uutto suoritetaan huoneenlämpötilassa jatkuvasti sekoittaen, uuton kestäessä 2 tuntia. Uuttoja toistetaan kunnes liuotin säilyy uuton ajan lähes värittömänä.
2. Uutos haihdutetaan 25ast.C lämpötilassa lähes kuiviin tyhjiötä apuna käyttäen.
3. Saatu konsentroitu uutos (oleoresiini) liuotetaan nelinkertaiseen tilavuuteen ionivaihdetulla(analyysitarkoituksiin millipore)vedellä, liuoksen pH säädetään 0,5M KOH liuoksella 11,0:n ja liuoksen annetaan "kypsyä" 12 tuntia huoneenlämmössä.
4. Liuos laimennetaan 1,5 kert. tilavuuteen ionivaihdetulla vedellä ja pH säädetään 7,5:een käyttäen väkevää suolahappoa.
5. Saatu liuos uutetaan kolmasti dietyylieetterillä.
6. Orgaaniset faasit yhdistetään ja eetteri tislataan pois.
7. Tislausjäännös liuotetaan KOH:lla heikosti emäksiseksi tehtyyn 90% metanoliin.
8. Metanoliliuos suodatetaan happopestyn aktiivihiilen avulla värittömäksi.
9. Kapsaisiini tislataan sopivaa liuotinta käyttäen erilleen.

Kyseisen erotustavan saanto on heikohko, mutta lopputuotteen puhtaus on (huolellisuudesta riippuen) riittävän puhdasta useimpii käyttötarkoituksiin. Saatua tislettä voidaan edelleen puhdistaa uudelleentislauksilla.

HUOM !
Älkää vaan kuvitelkokaan toteuttavanne tätä, jos ette omaa kokemusta orgaanisen kemian synteeseistä & ekstraktoinneista. Tosin jos tietotaitoa k.o. osa-alueelta löytyy, niin löydätte tarkemmat ohjeet esim. vanhasta kunnon Beilsteinista.

Mut jos en oo väärin johdellu ajatusta, ni eiks noissa ESL vs. HPS juduissa oo ainakin puol totuutta siinä, että kuinka kirkas se pistemäiseksi muutettu valonlähde on; hampuusifoorumeilla puhuttaneen valon "läpäisyysyydestä", eli millä etäisyydellä lampusta ne alimmat yhteyttävävät lehdet maksimissaan voi olla.

Mulla on itelläni tommonen 400W + 250W nattiyhdistelmä, ja suurimman puska latva on n. 30 cm 250W natista ja alimmat lehdet n. 1,2m päässä siitä, ja hyvinvoivan näköisiä ovat. Epäilen, että noita ESL:ejä tarvii "todella" paljon moiseen?

No ehkäpä tuo akvaariosilikoni on vähän liiottelua, itse olen käyttänyt ihan norsmia saniteettisilikonia tiivistyksiin. Kunhan siitä antaa sen sen etikkahappopitoisen höyryn haihtua pois (eli "kuivua" kunnolla), niin eipä tuu mitään ongelmia.

Ei kannata edes haaveilla moisesta, että tunkee samaan kasvuastiaan useampia kasveja, ja sitte rastaa osan niistä pois. Tulee vaan tulokseksi itkua ja hammastenkiristystä, ne nimittäin kasvattaa aika nopeasti (abt. 2kk)  sellasen juurisysteemin, että sieltä on melko mahdotonta, ainakaan kohtuullisella työllä, saada kasveja erilleen.

Tuon kokoiseen n.40l boksiin kyllä ehkä juuritilan puolesta mahtuisi se kolmisen baccaa, mutta pinta alan puolesta ei. Nimittäin chili kuin chili puskistuu aika vauhdilla noissa systeemeissä.

Niitä läpivientejä yms. sälää löytyy kyllä ainakin Teollisuusetolasta (ei siis se norsmi etola). Yleensä niissä on vaan sitä sellasta nippeli nappeli -tavaraa niin tuhottomat määrät, että kannattaa heti alkuun ko. liikkeissä asioidessaan etsiä myyjä ja kysyä siltä.

Itse käytin "putkina" (punpulta 13mm, ja ylivuotoon 25mm) pvc-letkua - halpaa kun mikä, helppo työstää (mattopuukolla), taivuttaa ja venyttää (kuumassa vedessä lämmittämällä) ja venyy helposti, esim. 13mm letku käy hyvin 15mm läpivientiin yms.

Tuota tuota... Näin kemistinä sanoisin, että jotta koska kun, jos tuo 50% H2O2 ei ole tuttua tavaraa ominaisuuksiltaan, niin suosittelisin lähinnä laimennus/laimennuttamis toimenpidettä. Tuollainen vetyperoksidi on nimittäin senkin verran tujakkaa ainetta, että itse en antaisi "maallikon" käsiin läheskään tuollaisia aineita. Kun saattaa esim. tuo hydro nousta maata kiertävälle radalle tuollaisella aineella.

Esim. 10% H2O2 0,1ml/1l (kaksi pisaraa, yksi pisara noin 0,05ml) toimii, riippuen hydron rakenteesta n. 1 -48h.

Galluppi:

1. Mitä ravinteita käytät?

Mato/Micro

2. Kuinka paljon käytät ravinteita?

Pistokkaille/sirkkataimille 0,5/0,65 ml/l, taimille 1/1 ml/l jne.

3. Kuinka usein vaihdat litkut?

Kerran kuussa; käytän peroksidia.

4. Kuinka suuri vesitilasi on per hydro(eli kuinka paljon vaihdat)

31litr per häkkyrä

5. Vaihdatko kaiken veden kokonaan?

Kyllä, kokeilin joskus osittaista vaihtoa 2vko välein. Mutta en kokeile uudestaan.

6. Mitä/kuinka tehokasta pumppua käytät.

Eheim 300 (150 - 300l/h, 0,5m nosto h., kolmen vuoden takuu, saksasta tilattuna n. 10€ kipale, suosittelen)

7. Mitä hydromallia käytät?

Ebb & Flow (Jos ei aeroile, niin onko niitä muita?)

Tänään tuli oikeusasiamiehen kansliasta ilmoitus, että asia on käsittelyssä:

"Asianne tulee ratkaisemaan joko oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies, sen mukaan kuin oikeusasiamies on tehtävien jaosta päättäännyt."

Erittäinkin hyvä, viranomaiskoneisto toimii sittenkin!

PS

Naapurikin (toinen chilipää) laittoi (yllyttämällä) natikan keitiöönsä - loistaa 17:00-11:00 välisenä ajanjaksona; eli keskellä yötä!

Ja natikoiden ansiosta (mulla tällä hetkellä 400W SpNa + 250WSpNa +100W ESL:lamppuja ja naapurilla 400W SpNa) tossa sisäpihalla olevalla rantalentiskentällä näkee pelata yölläkin... :twisted:

Eihän tuo EC tai suomeksi konduktometrinen mittaus ole läheskään noin hankala; Konduktometriassa käytetään kahta identtistä liuokseen upotettua inerttiä (grafiitti tms.) elektrodia ja näiden välinen konduktiivisuus mitataan vaihtovirtasillalla (elektrolyysin estämiseksi). Tavallisimmin taajuus on suuruudeltaan n. 1kHz(, on olemassa kylläkin myös "korkeajakso" -metetelmiä joissa taajuus on n.1MHz). Tällainenhan on helppo rakentaa: U(AC) 1kHz reguloituna ja I(AC):n mittaus.

Elikkäs vähän analyyttisen kemiankin ihmeellistä maailmaa:

Nuo ioniselektiiviset elektrodit (pH,  ravinnemääritys (NH4+, NO3-, K+, jne.) ovat vähän kinkkisiä käyttää puhumattakaan niiden itse valmistamisesta, ongelmaksi muodostuu, jos ei muuta niin ainakin elektrodin likaantuminen käytössä. Toiseksi ongelmaksi itse rakennettujen instrumenttien käytössä muodostunee elektrodien sisäinen resistanssi (100k - 100M), tälläisille arvoille kun jännitemittaukseen rakenneltavan vahvistimen tuloresistanssi tulisi olla ainakin kaksi dekadia suurempi kuin elektrodien sisäinen / eletrodien (vertailu/mittaus) välinen resistanssi!

Tuollainen kosteusanturi olisi taas varmaan helpointa rakentaa itse ihan vanhanaikaisesti hiushygrometri -periaatteella. Eli otetaan tarpeeksi pitkä hius, tms., puhdistetaan se huolella rasvattomaksi. Hius kiinnitetään toisesta päästään mittarin runkoon ja toinen pää mittarin vapaasti liikkumaan pääsevään 'neulaan', neulan asento voidaan sitten lukea esim. valokenolla. Joskus tuli tälläinen itse rakenneltua, toimi oikein hyvin ja mittaustarkkuuskin oli kohtuu riittävä.

Vastaus vähän myöhässä, kokeilusta johtuen.

Nyt on ilmapumppu pörissyt ressussa kuukauden päivät. Eipä siitä näytä mitää hyötyä olevan, päin vastoin lähes äänetön ebb&flow vaan pitää tuota ilmapumpun mökää. Verrokkikasvit toisessa samanlaisessa systeemissä ovat kasvaneet lähes samalla tavalla.

Toisaalta tietysti kun työntää ilmapumpulla ilmaa ressuun, joutuu lisäilemään vähän useammin H2O2:ta, ku ilman mukana kulkeutuu ilmeisesti jotain mikrobeja, jotka pyrkivät lisääntymään ressussa.

Eli loppupäätelmä tästä tietteetömän tarkasta tutkimuksesta olisi seuraava: Pitäkää ilmapumput ja kivet kaukana ebb&flow-systeemeistä.

Niin ja sitten vielä: Tuossa kun päivänä muutamana rakentelin lisää E&F systeemejä sain pienen neronleimahduksen. Kannattaa asettaa se ylivuotoputki sopivasti hieman kalleellen, siten että siitä valuva vesi osuu ressun seinään. Tulee nimittäin systeemistä entistä äänettömämpi. Jos nimittäin asentaa ylivuodon tismalleen pystysuoraan vesi muodostaa putkeen pyörteen, josta kuuluu hieman "koriseva" ääni, vähän kuin joskus pesualtaan viemäristä. Lisäksi tietysti ylivuotoputkesta valuva vesi osuu ressussa veden pintaan, aiheuttaen lorinaa.

Osoittautui koeponnistuksessa tuo putken kallistus harvinaisen äänettömäksi ratkaisuksi. Eipä kuulu juuri muuta kuin hetken aikaa tuskin korvin havaittava pumpun hurina.

Luku 5, pykälä 4 - Eivät maininneet tuollaisesta mitään, että itse olisi voinut jäädä paikan päälle pasteerailemaan, tai pyytää jonkun todistajaksi! Helvetin rento meininki - eihän sitä nyt voi olettaa kenenkään olevan moisista asioista tietoinen, jollei sitä kerro!  Ja siksi toisekseen, tässä kämpässä asuu kaksi muutakin typpiä minun lisäksi, eikä kumpikaan ollut kuullut mitään koko asiasta - poliisit olivat kyllä penkoneet hedänkin tämän solukämpän yhteisissä tiloissa olevat tavaransa. Todistajien tarpeellisuudesta oli vasta puhetta kamarilla, kuulustelun/kuulemisen alkaessa.

Luku 5, pykälä 5 - Kuten jo tuli mainittua, tavarat olisivat voineet laittaa paikoilleen penkomisen jälkeen. Onneksi eivät särkeneet mitään.

Luku 5, pykälä 7 - Täytyypä huomenna soittaa ja pyytää tuota pöytäkirjaa.

Tuosta ensimmäisestä kohdasta alan kyllä metelöimään. Eihän siinä lain kirjan toteutunut yhtään! :?  Jos kerran on annettava tilaisuus olla etsinnässä saapuvilla jne., niin pitäähän tuosta mahdollisuudesta mainita!

Kun tänään kävin kysymässä, että joko ne nyt voisivat pikkuhiljaa antaa mulle niitä kuulustelupöytäkirjoja yms. dokumentteja - vastasivat että "Tutkinta on vielä käynnissä.", eivätkä antaneet mitään. Hittoako siinä melkein viikoksi tutkimista, selvässä asiassa. Kun musta alkaa vaikuttaa siltä, ehtä kohta pitäisi ko. viranomaisten tutkimuksia alkaa tutkia. Ja tarkkaan.

Sikälis mikälis ajattelee tuota pumppujen hinta/laatusuhdetta, niin eipä tuossa minun nähdäkseni ole hirveästi tolkkua uhalla etsiä just niitä kaikkein halvimpia. Just noita
http://www.aquaristikshop.com/cgi-bin/neu/webshop.pl?userid=Ty1SoZfAfHjefjNMirCNbbHmcxfJAiKLJbt&f=NR&c=100022&t=temartic_e  
oon itsekkin tilannu, ja tyytyväinen ollu, vaikka nyt ovatkin maksaneet n. puolet enemmän kuin vaikka mototonetin pumput.
Kun siinä on vaan se pointti, että ei viittis sössiä jotain esim. puolen vuoden hydro-prokkista siihen että se (halvin/tärkein) osa, pumppu sanoo sopimuksen irti.