Näytä viestit
Nikun chilit
Chilien lajikkeesta ei minkäänlaista ideaa, varmastikkin c.annuum sukua ja mahdollisimman pitkälle jalostettuja, siemenet nimittäin hankittu paikallisesta K-Kaupan HeVi-osastolta chilisekoituspakkauksena (nyt kun jälkeenpäin miettii, niin olisi pitänyt harkita tuota lajikkeen valintaa, näiden kanssa tuli ongelmia)
Viime keväänä (kyllä nyt jo kevät on
) vajaa vuosi sitten minuakin puraisi chilikärpänen, ja jostain se oli aloitettava, joten siemenet hedelmistä ulos ja purkkeihin itämään, ja kolme eri lajiketta suostuikin itämään (olisikohan niitä viidenlaista ollut lajitelmassa). Ristin ne itse pieneksi punaiseksi, isoksi punaiseksi ja isoksi oranssiksi, ovelasti hedelmän värin ja koon mukaan.
Kasvettuaan hetken muuttivat taimet parvekelaatikkoon ja kahteen isompaan ruukkuun (ruukuissa olleista ei kuvia). Keväällä aurinkoisina päivinä asuivat ulkona päivät ja sisällä yöt, kunnes rupesi olemaan niin lämmintä, että uskalsin rakkaani parvekkeelle yöksi jättää. Ensimmäinen isompi kriisi tapahtui kesäkuun puolella, kun äkillinen, Suomen kesästä ah niin tuttu, ukkos/raekuuro pääsi yllättämään chilit ja piiskasi päälilehdet aivan hajalle. No onneksi puskat eivät nokkiinsa ottaneet ja tästä selvittiinkin vain säikähdyksellä.
Heinäkuun puolella rupesi ensimmäiset kukinnot ilmestymään, ja parissa viikossa puskat olivatkin jo täydessä kukassa, sitten sitä ensimmäistä hedelmääkin rupesi puskemaan.
Syksyn tullessa rupesi chilit taas asumaan yöt sisällä, sadon samalla kypsyessä. No satoahan tuli todella rutkasti ja tulisuuttakin löytyi ainakin pienistä punaisista hedelmistä runsaasti. Keltaiset ovat hieman miedompia, mutta isoihin punaisiin petyin, sillä ne maistuivat lähinnä herneeltä (liekö syynä sitten liian aikainen poiminta).
Illan pimetessä rupesikin tulemaan ongelmia. Chilit ottivat selvästi nokkiinsa sisälle siirrosta ja ensin erillisiin ruukkuihin istutetut kasvit päättivät kellastuttaa yksi kerrallaan kaikki lehtensä ja tiputtaa ne. Asiaa ei mitenkään auttanut se, että en itse ollut kotona marraskuun viimeisenä viikkona, jonka aikana ne olivatkin kaikki lehdet tiputtaneet. Siinä hetken kituuttivat vielä yrittäen uutta lehteä puskea, mutta parissa viikossa julistin puskat kuolleiksi. Kompostiin viedessä huomasin, että ei chileillä enää juuria ollut nimeksikään. Kasvit varmaan stressaantuivat valon radikaalista vähenemisestä ja ehkä myös liiasta kastelusta. Parvekelaatikossa asustavat puskat pääsivät nauttimaan edes pienestä lisävalaistuksesta (13W loisteputki pöytälamppu), mutta nekin tiputtivat lähes kaikki lehdet, kuitenkin samalla kasvattaen uutta oksaa. Nyt kun muutama aurinkoinen päivä on taas ollut niin puskat ovat saaneet uutta intoa ja kasvattaneet ikkunan puolelle uusia versoja.
Siinä näiden puskien elämänkertaa. Siirto suurempiin ruukkuihin lienee ajankohtaista heti, kun aurinko rupeaa tarpeeksi valotehoa antamaan. Uudet oksat tuntuvat niin heppoisilta, etteivät varmasti jaksa yhtään hedelmää kantaa. Tulisiko ne katkoa pois? Kaikennäköiset vinkit tervetulleita
Uutta kasvukautta ja uusia kasveja lähden kasvattamaan toivottavasti edes hieman viisaampana.
Chilien lajikkeesta ei minkäänlaista ideaa, varmastikkin c.annuum sukua ja mahdollisimman pitkälle jalostettuja, siemenet nimittäin hankittu paikallisesta K-Kaupan HeVi-osastolta chilisekoituspakkauksena (nyt kun jälkeenpäin miettii, niin olisi pitänyt harkita tuota lajikkeen valintaa, näiden kanssa tuli ongelmia)
Viime keväänä (kyllä nyt jo kevät on
) vajaa vuosi sitten minuakin puraisi chilikärpänen, ja jostain se oli aloitettava, joten siemenet hedelmistä ulos ja purkkeihin itämään, ja kolme eri lajiketta suostuikin itämään (olisikohan niitä viidenlaista ollut lajitelmassa). Ristin ne itse pieneksi punaiseksi, isoksi punaiseksi ja isoksi oranssiksi, ovelasti hedelmän värin ja koon mukaan.Kasvettuaan hetken muuttivat taimet parvekelaatikkoon ja kahteen isompaan ruukkuun (ruukuissa olleista ei kuvia). Keväällä aurinkoisina päivinä asuivat ulkona päivät ja sisällä yöt, kunnes rupesi olemaan niin lämmintä, että uskalsin rakkaani parvekkeelle yöksi jättää. Ensimmäinen isompi kriisi tapahtui kesäkuun puolella, kun äkillinen, Suomen kesästä ah niin tuttu, ukkos/raekuuro pääsi yllättämään chilit ja piiskasi päälilehdet aivan hajalle. No onneksi puskat eivät nokkiinsa ottaneet ja tästä selvittiinkin vain säikähdyksellä.
Heinäkuun puolella rupesi ensimmäiset kukinnot ilmestymään, ja parissa viikossa puskat olivatkin jo täydessä kukassa, sitten sitä ensimmäistä hedelmääkin rupesi puskemaan.
Syksyn tullessa rupesi chilit taas asumaan yöt sisällä, sadon samalla kypsyessä. No satoahan tuli todella rutkasti ja tulisuuttakin löytyi ainakin pienistä punaisista hedelmistä runsaasti. Keltaiset ovat hieman miedompia, mutta isoihin punaisiin petyin, sillä ne maistuivat lähinnä herneeltä (liekö syynä sitten liian aikainen poiminta).
Illan pimetessä rupesikin tulemaan ongelmia. Chilit ottivat selvästi nokkiinsa sisälle siirrosta ja ensin erillisiin ruukkuihin istutetut kasvit päättivät kellastuttaa yksi kerrallaan kaikki lehtensä ja tiputtaa ne. Asiaa ei mitenkään auttanut se, että en itse ollut kotona marraskuun viimeisenä viikkona, jonka aikana ne olivatkin kaikki lehdet tiputtaneet. Siinä hetken kituuttivat vielä yrittäen uutta lehteä puskea, mutta parissa viikossa julistin puskat kuolleiksi. Kompostiin viedessä huomasin, että ei chileillä enää juuria ollut nimeksikään. Kasvit varmaan stressaantuivat valon radikaalista vähenemisestä ja ehkä myös liiasta kastelusta. Parvekelaatikossa asustavat puskat pääsivät nauttimaan edes pienestä lisävalaistuksesta (13W loisteputki pöytälamppu), mutta nekin tiputtivat lähes kaikki lehdet, kuitenkin samalla kasvattaen uutta oksaa. Nyt kun muutama aurinkoinen päivä on taas ollut niin puskat ovat saaneet uutta intoa ja kasvattaneet ikkunan puolelle uusia versoja.
Siinä näiden puskien elämänkertaa. Siirto suurempiin ruukkuihin lienee ajankohtaista heti, kun aurinko rupeaa tarpeeksi valotehoa antamaan. Uudet oksat tuntuvat niin heppoisilta, etteivät varmasti jaksa yhtään hedelmää kantaa. Tulisiko ne katkoa pois? Kaikennäköiset vinkit tervetulleita
Uutta kasvukautta ja uusia kasveja lähden kasvattamaan toivottavasti edes hieman viisaampana.