Jäätävää settiä.

Dodii, nyt on amppelichilikin siirretty uuteen ruukkuun, jätin juuria näkyviin. Ei mikään maailman kaunein, mutta jos hengissä pysyy niin hyvä alku projektille.



Koko höskä näyttää tässä vaiheessa tältä eli ei vielä kovin kummoiselta:



Minipaprikakin sai uuden kodin ja siirrettyäni sen tein löydön. Nuo lienevät, mitä minä luulenkin niiden olevan, mutta en odottanut noin nuorelta kasvilta. Tai noin pieneltä. Vaikka toisaalta, minipaprikalla lienee ihan syykin nimeensä.


Noin pienestä kohteesta oli halvalla kameralla yllättävän vaikea saada terävää kuvaa. Jollain lailla sopivasti parhaan (tai tässä tapauksessa vähiten huonon) kuvan sai kameran gourmet-asetuksella.

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 21, 2013, 17:23:12 ip
Tässä tapauksessa ei ole "ehkä" vaan kasvisi ovat varmasti liian märässä mullassa. Odota niin kauan, että ruukut ovat kevyitä (kokeile nyt niin tiedät, paljonko ruukku painaa multa märänä). Voi mennä hyvin viikko ennenkuin tarvitsee kastella, koska pienet chilit ei kuluta paljoa varsinkaan nyt kun ei ole enää kuumaa eikä sinulla edes täyttä aurinkoa sälekaihtimien vuoksi.

Tjoo, nuo ovat nyt jonkun päivän olleet kuivumiskuurilla. Kyllä nuo nyt ihan kivasti aurinkoa saavat ja sisälämpötilakin on mittarin mukaan lähempänä kolmeakymmentä, mutta kuitenkin. Tosin pienin noista, Cheiro Roxa, ei tosin tunnu olevan millänsäkään, vaikka se on ihan yhtä paljon vettä saanut. Toinen mitä ihmettelen on se, miksi Moruga Scorpion tuntuu päivällä aivan nahistuneelta ja sitten aina piristyy illan ja yön aikana.

Herkkiä rehuja, sano.

Ehkäpä, ehkäpä. Juuri nyt Cajamarca nuokkuu, Moruga Scorpion nuokkuu ja Aji Fantasy on melkein pelkkä suora keppi jossa on pari lehteä latvassa, mutta täysin samanlaisessa säiliöruukussa majaileva pienehkö Cheiro Roxa sen sijaan tuntuu voivan vallan mainiosti. Säädin kaihtimia nyt sen verran, että saavat paremmin iltapäivän aurinkoa (niitä ei voi nostaa, koska keskinaru on poikki) ja saavat tänään olla kuivin suin, katsotaan mitä tapahtuu.

Nyt pitäisi keksiä todennäköisin syy sille, miksi Aji Fantasy pudotti muutaman alimman oksansa, olettaen että se nyt ei ole aivan normaalia. Tuommoinen reilu parikymmentäsenttinen yksilö, joka on viettänyt koko tähänastisen elämänsä samalla ikkunalaudalla ja jonka jokunen päivä sitten siirsin säiliöruukkuun, jossa fifty-sixty turvetta ja kestomultaa.

Toinen mitä ihmettelin, on Moruga Scorpionini, joka on nyt parina viime päivänä päivällä tuntunut väsähtävän totaalisesti ja illalla sitten piristyneen, kun olen täyttänyt säiliön piripintaan. Lähinnä ihmetyttää, voiko tuommoinen rääpäle nyt horia noin paljon vettä vai onko kyse jostain muusta..

Ja Arrowheadin alimpien lehtien reunat kellertävät.

Tarkemmin ajatellen alan nyt ainakin Aji Fantasyn kohdalla epäilemään liikakastelua, tätä kirjoittaessani lähti taas pari lehteä lisää, eikä jäljellä ole kuin muutama pienempi aivan latvassa.

Paljon on tapahtunut, mutta olen ollut olevinani liian kiireinen (lue: laiska) kirjoittamaan mitään.

Ikkunalla tapahtuu, lähes kaikki on kasvanut kohisten ja olen päässyt varmaan puolista taimia eroon, kun olen tyrkyttänyt niitä työkavereille. Tosin perhe on myös lisääntynyt yhdellä, kun pelastin Prismasta yhden nuupahtaneen amppelichilin ja päätin, että minähän elvytän sen.

Amppelichilin lajike tuntematon, leikkasin kaikki oksat huit helkkariin ja ruokin Pavunvarresta ostamallani Bio Bizzin Bio Growlla, ja kas, uutta lehteä pukkaa. Tästä voi saada mielenkiintoisen bonchiprojektin kun on runkokin jo valmiina. Tosin uutta purkkia se kaipaa, nyt se lojuu edelleen siinä amppelissaan, aluslautasena syvä ruokalautanen. Ensimmäistä kertaa tuota kastellessa tuli myös huomattua, että amppelissa oli muovipussi ympärillä aivan syystä, kun ensin se täyttyi vedestä ja sitten keittiöön kantaessa läsähti keskelle lattiaa.



Suurin osa chileistä tuntuu kasvavan ihan ok, tosin muutamat pienempiin muovipurkkeihin paremman puutteessa jääneet ovat jämähtäneet sinttiasteelle. Pitäisi niillekin varmaan keksiä uusi koti jostain. Moruga Scorpion nyt taas vähän lässähti ruukunvaihdon yhteydessä, mutta kyllä se siitä.



Bolivian Rainbow oli vähän kärsinyt, lehdet käpristelivät, parissa oli vaaleita laikkuja ja juuret tuoksahtivat vähän pahalta, mutta pistin tämän liikakastelun piikkiin. Nyt se on uudessa mullassa ja ehdassa bonsairuukussa ja toipumista seurataan.



Cheiro Roxa on jäänyt vähän vaatimattomaksi, mutta kyllä se siitä. Taustalla CR:n ja pullojukan välissä punainen minipaprika.



Huomenna pitänee ostaa vielä pari säiliöruukkua lisää ja siirtää amppelimysteerichili ja minipaprika niihin.

Parin viikon päästä reissuun, onnistuin siksi aikaa saamaan noille hoitajan. Vähän jännittää, miten niille käy.

Palatessa, jos ovat hengissä, täytyy viimein viritellä noille keinovalo. Jos jostain löytyisi 120cm loisteputkivalaisin (jonka saa katosta parilla ketjulla roikkumaan) sopivanvärisillä putkilla niin setti olisi aika täydellinen.

Jostain syystä tuo hobbittibonsai näyttää minusta lähinnä maan alle hautautuneelta traktorilta.

Asiasta kukkaruukkuun, Dethlockin kuvat eivät näy minulle ollenkaan.

Hmm, molempien Aji Fantasyjen lehdet nuupahtivat saman tien kun erotin ne toisistaan omiin purkkeihinsa. Herkkiä veikkoja, mutta kaipa ne tuosta toipuvat. Sama juttu Moruga Scorpionien kanssa. Juuret varmaan ottivat jonkin verran vahinkoa kun nypin noita irti mullasta, pitänee ensi kerralla avittaa vaikka lusikalla tai jollain.

Lauttojen viimeisten siementen suhteen tekisi mieli heittää pyyhe kehään ja todeta, että yksikään Aji Ovo nyt ei vain ole aikeissa itää.

Vastataan tasan kahdeksan kiloa.

Sitä samaa tänään, joka päivä pitää käännellä chilejä, etteivät aivan toisepuoleisiksi ikkunalla kasva. Melkoisia hujoppeja nuo jo tuntuvat olevan ja vähän arveluttaa, että kuinkakohan kauan noita nyt maitopurkinpohjissa viitsii kasvatella, ennen kuin ne on syytä siirtää kunnon purkkiin. Varsinkin tuo yksi lajitoverinsa kanssa purkin jakava Aji Fantasy tuntuu kaatuvan niin helposti, että olisi hirveä hinku istuttaa se omaan purkkiin ja vähän syvemmälle.

Olen myöskin pannut merkille, että turpeen ja istutusmullan sekoitukseen istutetut ovat lähteneet aikas hyvään kasvuun, kun taas istutuslautalle pari päivää aikaisemmin itämään laitetut ja sen jälkeen kestomultaan pistetyt ovat edelleen melkoisia rääpäleitä toisiin verrattuna. Ehkä se kuuluu asiaan, ehkä ei.

Mutta laitetaan nyt kuviakin, viherpornon takia te tänne kuitenkin tulitte.

Cajamarca poseeraa kameralle, se on helppoa kun on nuori ja kaunis:


Yleiskuvaa, vihreästi menee ja turvemultaseoskin vihertää, joten kaikesta päätellen siellä kasvaa chilien lisäksi jotain muutakin:


Moruga Scorpionit ovat pieniä, mutta terhakoita:

Taas tapahtunut lisää sitten viime näkemän, kaikki kasvit ovat edelleen elossa ja kieroon kasvanut Aji Fantasykin lopetti uhmaikänsä, suoritti omatoimisen eheytymisen ja suuntasi kohti taivasta kuten kaverinsakin.

Toivottomaksi tapaukseksi todettu Bolivian Rainbowkin heräsi. On vielä pieni ja hintelä sintti, mutta elossa kumminkin, joten katsotaan, kuorituisiko siitä lopulta kaunotar:


Muutenkin kaikki voivat oikein hyvin, paitsi nuo vasemmalla olevat, jotka yritin idättää turpeessa:




Väkisinkin hiipii tosin mieleen ajatus, että tulikohan tässä nyt liioiteltua noiden taimien määrän kanssa. Kuvissa eivät edes näy kaikki, yhteensä on 25 tainta ja edelleen lautalla siemeniä, joiden kanssa elättelen toivoa. Pitäisi sitten karsia osa ja pitää itsellä vain nuo vahvimmat, mutta eihän noista nyt henno luopua.

Arvioisin, että tuolla pöydällä on kahdella tasolla, jos pistän keinovalaistuksen, yhteensä tilaa ehkä kuudelle bonchille. Ainoa tällä hetkellä hyväksyttävältä tuntuva ratkaisu olisi hommata toiseen huoneeseen yksi pöytä lisää. Tämä uusi harrastus tuntuu heti alkuunsa lähtevän vähän huolestuttavaan suuntaan, kun automaattiratkaisu on, että chileille pitää raivata lisää tilaa.

Nethack ja alkuperäinen Civilization. Molempia itse asiassa tuli hakattua vielä viime vuoden puolellakin.

Vauhdilla tuntuvat kasvavan, siirtelin taas lisää chilivauvoja ruukkuihin ja onnistuin eilen vahingossa Cheiro Roxan sirkkalehtien kärjet vahingossa napsaisemaan poikki kun yritin auttaa siemenen kuorta pois, vaikuttaa silti ruukussa hyvinvoivalta ja ponnistaa kohti aurinkoa.

Pari Aji Fantasya lisää tulossa ja koittavat vapautua siemenestään, toinen vääntyy jo kohti aurinkoa, toinen sen sijaan on päättänyt olla erilainen nuori ja kasvaa silmukan.

Nyt saa sitten lautalta ihan urakalla alkaa siirtelemään kasveja omiin purnukoihinsa, sen verran elämää tuolla alkaa olla.

Maitopurkkien pohjat loppuivat kesken, joten ghettoratkaisuna nyt ketsuppipurkin pohja ja humektan-pullon pohja, kunnes aikaisintaan maanantaina saan ostettua kunnon purkkeja ja lisää multaa. Useampi saman lajin yksilö saa nyt tilapäisesti jakaa purkin kiltisti keskenään. Ja ruukkusoraa.

Säiliöruukku varmaan olisi paras ratkaisu, mutta vielä kun tietäisi, minkä kokoisia ostaa. Tosin ainakin osan noista on tarkoitus jäädä ihan visusto bonchikokoisiksi ja osaa ehkä pidän hieman suurempina, joten kovin järeitä ruukkuja tuskin tarvitsevat.

Aika lailla noita versoja riittää ja pitäisi vain karsia parhaimmat itselleen, mutta eihän noista nyt henno luopua, joten ilmeisesti jossain vaiheessa kämppäni on muuttumassa sademetsäksi.

Tosin lautalla olevista Aji Ovot eivät vieläkään sano mitään, eikä turpeeseen isketyistä mikään sano mitään.

Syksy vähän mietityttää, kun olen lähdössä useammaksi viikoksi reissuun, että mitenköhän kolmekuiset kasvit pärjäisivät, jos leikkaan pois niin paljon kuin vain suinkin uskallan ja isken ne säilöruukkuihin ja vielä blumatin kiinni. Tosin jos viritän jonkun automaattikastelutsydeemin niin vähän arveluttaa vesivahingon mahdollisuus. Ja kylppärissä taas olisi liian pimeä, ellei jätä koko loman ajaksi valoja päälle.

Tai sitten vain lykkään ne tuohon naapurirakennukseen työkaverille hoivattavaksi ja toivon, että on kastelutaitoinen.

Don't Starve vaikuttaa aika hienolta peliltä, pelailin sitä tuossa illalla.

Muutenkin tullut harrasteltua enemmän kaikenlaisia indie-pelejä, kuten Kerbal Space Program, jossa pääsee rakentelemaan raketteja ja Space Pirates And Zombies joka on perinteisemmän oloinen 2d-räime.

Jos haluaa pelata jotain leppoisampaa platformeria, jossa on panostettu dialogiin, niin Waking Mars.

And we have a liftoff!

Arrowheadit tuntuisivat olevan sakin reippaimpia kavereita, ensimmäinen höristi sirkkalehtensä:


Cajamarca seuraa hyvänä kakkosena, ensimmäinen lautan asukki yrittää sinnikkäästi karistaa kypäräänsä. Katsotaan nyt, saako se ilman apuja lehtensä ojoon, katselen sen jälkeen sen siirtämistä omaan purkkiinsa. Siis jos uskallan ronkkia sitä irti lautasta. Vaan pakkohan se on, ei se nyt noille sijoilleenkaan voi jäädä.



Pihinä ihmisenä kun päätin viime vuonna osaa digikameran alennuksesta niin on vaikea saada tarkkoja lähikuvia. Järkkäri olisi kiva, mutta on kallis ja semmoista ei saa matkoilla vain heitettyä shortsien taskuun. Enkä edes kuvaa niin paljon, että järkkäriä varmaan edes kannattaisi hommata, mutta toisaalta tällä vuoden vanhalla Sonyn Cyber-shotilla ei myöskään saa liikkuvasta kohteesta kunnon kuvaa, ei ainakaan kovin helposti.

Tarttee huomenna katsella kaupasta lisää multaa, saa nähdä iskenkö nuo nyt ihan vain perus puutarhamultaan vai multaturveseokseen.

Jep, eli tästä se lähtee.

Koska olen varma, että kumminkin onnistun sössimään jotain, pistin siemeniä itämään useammalla eri metodilla, osa on ihan vain turpeessa, osa turpeen ja mullan sekoituksessa ja osa itää lautalla, yhteensä 75 siementä. Päätin, että ammutaan nyt saman tien kaikella mitä on, niin pakostakin jotain jää henkiin. Vähän liioittelun makua, mutta siemenet eivät paljon maksa ja noistakin on lähemmäs parikymmentä isältä saatuja viimevuotisia ja lisäksi on muutama tilauksen kylkiäisenä tullut keltasinappi.

Turvemultasekoitukseen (olisiko fifty-sixty perusturvetta ja istutusmultaa) lykätty Arrowhead näyttäisi ensimmäisenä aikovan näyttäytyä, aikaa meni viisi päivää:


Chilivaarin ohjeilla kyhätyllä lautallakin tapahtuu aivan kiitettävästi:


Yksi Bolivian Rainbowkin on näemmä jokseenkin hengissä, vaikka ne eivät kuulemma isälläni itäneet. Kerkesin ne jo heittämään roskiinkin, mutta kaivoin ne sitten kumminkin sieltä ennen kuin ehdin tyhjentämään roskiksen, kun päätin nyt kumminkin antaa niille mahdollisuuden, eivät ne lautalla pahemmin tilaa vie.

Kovin korkeaksi nuo rehut tuolla lautallani eivät tosin pääse kasvamaan, kun tulee kelmu vastaan, joten toivottavasti sirkkalehtiä alkaa näkymään piakkoin.

Aji Ovot eivät ole vielä sanoneet mitään.

Toisella lautalla on vielä läjä kuivatuista paloista otettuja Barbere Coffee Browneja, siinä ei pahemmin ollut mitään kuvattavaa kun pistin ne kellumaan vasta pari päivää sitten.

Turpeeseen istutetut ovat nyt olleet siellä jo kolmatta viikkoa, eikä mitään näy. Epäilen, että sen kanssa tuli hieman mohellettua, kun kastelin niitä ja vesi varmaan painoi niitä turhan syvälle. Muutaman siemenen turpeen seasta jo kaivoinkin ja peittelin vähän kevyemmin. Mutta katsoo nyt.

Uusi pöhkö liittyy joukon jatkoksi nyt, kun olen kaikesta päätellen (ensimmäisen kerran elämässäni) onnistunut luomaan elämää, kun tilasin fataliilta siemenet.

Elämän ensimmäinen viherkasvikokeilu taisi olla ala-asteella kun repäisin metsästä tammenverson ja se oli jonkin aikaa huoneeni ikkunalaudalla, kunnes heitin sen mäkeen. Sen lisäksi "ansioluettelossa" on vain kolme kuivuuteen/mullanvaihtamattomuuteen/mihin lie tapettua huonekasvia, kaksi kaktusta ja yksi jukkapalmu. Ehkä motivaatio nyt olisi hieman korkeammalla, kun tiedossa on potentiaalisesti ruokaa.

Vähän vissiin sama syy kuin siinä, miksi osaan kokata: ei se ruuanlaitto niinkään kiinnosta, mutta syöminen sitäkin enemmän.

Viehtymys chiliin oikeastaan iski tuossa puolitoista vuotta sitten, kun ostin isälleni joululahjaksi siemeniä, joista sitten kasvarissa tulikin ihan kivasti satoa, viherpeukalo kun on.

Eniveis, itsellä nyt ensimmäinen kausi aluillaan. Melko myöhään, mutta sillä ei ole väliä, koska tarkoitus on joka tapauksessa tehdä boncheja, osaksi ihan mielenkiinnosta ja osaksi olosuhteiden pakosta, koska kasvattelen näitä parvekkeettomassa yksiössä.