Onko Hornan mielestä Johnny Winterin kuolemassa jotain lälläriä ja mummoilua, vai ymmärsinkö jotain väärin?

Nyt kuuntelen tätä https://www.youtube.com/watch?v=M6kPQLLLYAc  Kevyet mullat mestarille.

Mitä olen? Uskonko siihen mitä minä olen?

Haluaisin kyllä aloittajan ... ei muuta kuin hiljaisuudenkin jatkuvan, ja sanomani oli se.  Usein huumorina pidetään kysymystä: mikä se se Seolla on? .... Se On paari.... tai...

Viisi vuotta ovat kasvit olleet "päärynä niemessä" hitaasti ovat olleet kuivia ämmiä, eikä elo ole maistunut. Nyt reipastuneet ihan tuolla
normi lannoitteella, eli .....?

Lainaus käyttäjältä: wille - kesäkuu 17, 2014, 19:46:14 ip
Mielenkiintoinen aihe.
Itselläni olisi myöskin tarkoitus lisätä hedelmäpuiden määrää tontilla ja päärynästäkin olisi mukavaa saada tietoa kokeneemmilta. Lajikkeista, erityistarpeista jne.

Tilanne lienee aidosti se, että tuota "kokemusta" ei kerrassaan ole, koska suomalaiset lajit kuolivat kylminä talvina 39-41.

Isäni kertoi vielä sellaisen asian, että vaikka omenat hyviä ovatkin, niin sellaista mehukkuutta ja "suunmyötäisyyttä" hän ei koko elämänsä aikana saanut kuin pienenä poikasena päärynöistä.

P.S. Itse kasvatin 80- luvulla päärynää ja sain päärynää joka maistui puulta. Siitä koko aihe, tai ei sillä nyt Suomeen haaveillaan eksoottisia lajeja, jotka aidosti eivät suomeen sovi (poislukien kasvihuoneet).

P.S.2. Uskon kuitenkin, että Suomeen on mahdollista saada päärynälaji, joka aidosti on mehevä, makea ja hyvänmakuinen.

Isäukkoni (edesmennyt) kertoi aikoinaan, että Suomessa oli ennen sotia paljon päärynäpuita, joissa oli todella maukkaat hedelmät. Sotien jälkeen päärynät hävisivät ja tilalle tulivat omenat.

Itse olen kasvattanut nyt viidettä vuotta kahta päärynäpuuta, jotka ovat tosin varsin pieniä vieläkin. Lajit ovat Rusnaja Letnaja ja Mitshurinska Skorospelka... venäläisiä kuten arvata saattaa. Kukkia parina vuotena tekivät ja hedelmiä ei koskaan. Viime talvena tuo M.S. Melkein kuoli ja jänikset söivät vielä simutkin... vaan sieltä se entistä ehompana kasvaa kahta lajia: runkoaan ja kyseistä M.S.:ää.

Olisi hauska ajatus, jos Suomeen jalostuisi taas oma päärynäpuustokin.

P.S. Kyseinen puu on (jos mahdollista) vielä omenapuutakin parempi savustusmateriaali.

Kertakaikkisen höllmö kysymys, jonka uskallan kysyä:

- Mistä tietää, että "bodi" (onko muita nimityksiä kuten hedelmä?) on kypsä?

P.S. En tolloanikaan odota että he olisivat "huomenna".

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 27, 2014, 11:15:43 ap
Ei niitä väkisin pidä kastella.
Vuosien takainen "multatestini" todisti, että pikkutaimet eivät tarvitse neljään viikkoon lisää vettä, vaikka ovat vain parin desin mullassa.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg43968#msg43968

Kiitoksia.

Juu. Chilit kasvattelevat varmaankin juuri juuria, kun ämpäreihin vaihdosta on vasta vähän aikaa.

Ihmettelin asiaa, kun aurinko paistoi ja oli monta päivää putkeen helle. Noin yleisesti ottaen: onko chili samankaltainen vesi-imuri kuin tomaatti? Kun olen antanut itseni ymmärtää heidän olevan jonkinlaisia "serkuksia" keskenään ja tomaatille en ole kyennyt koskaan antamaan liikaa vettä. Melkoinen "juoppo" kun tuo Tom Aatti on.

Lannoituksesta... tai oikeastaan "Puutarhan- kesä"- lannoituksesta.

Koska en löytänyt kyseistä lannoitetta niin hankin Nutriforte kastelulannoittetta. Olen tutkiskellut täällä palstalla Puutarhan kesän ja oman Nutriforten purkin kyljestä kyseisten tuotteiden sisältöjä. Mielestäni ne ovat lähestulkoon samaa tavaraa, vaan ovatko nuo pienet erot tuotteiden välillä lopulta merkitseviä?

Minä vähän ihmettelen, kun chilejä ei "tarvitse" kastella lainkaan, vaikka tässä oli välillä ihan hemmetinmoiset helteet. Ämpärit on rei'itetty, laitettu leca- soraa pohjalle ja pinnalle. Ja kasvuturve senkun tuntuu vain kostealta, kun sitä sormella tunnustelee. En anna vettä, koska olen aikoinani hukuttanut huonekasvejani veteen. Edellisestä kastelusta on kulunut jo viikko. No, luontoäidistä en tiedä, vaikka räystään alla majailevatkin.

Eli taas kerran hassu kysymys:
- Satoa havitellessaan, onko chilejä "väkisin syötettävä" lannoitteilla, vaikka turve itsessään olisikin vedestä kosteaa?

Lainaus käyttäjältä: Janne - toukokuu 22, 2014, 16:11:54 ip
Scott H. Biram aka Dirty Old One Man Band

uusi levy Nothin' But Blood sisältää mm. raidan Only Whiskey:

https://www.youtube.com/watch?v=HRb2xhcDc2U

Käytiin viime viikonvaihteessa Maarianhaminassa katsomassa, ihan s*tanan kova livekeikka, varmaan paras ikinä.

Hyvä biisi. Täytyypä tutustua herraan tarkemmin. Kiitos vihjeestä.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - toukokuu 22, 2014, 16:50:29 ip

Lainaus käyttäjältä: Cannedheat - toukokuu 22, 2014, 14:07:33 ip... pitäisikö minun siirtää ne suoraan auringon valoon? Tällöin joutuisivat kyllä aivan rantaan ja alttiiksi välillä kovillekin tuulille. Nyt ovat mökin etelä seinustan suojassa.

Suojattu selusta eli pohjoistuulet poissa pitävä seinusta on kyllä niin suuri etu, että se päihittänee runsaamman auringon. Kyllä osan päivää paistava aurinko ulkona pitäisi riittää. Taivaalta tulee heijastusta täydennykseksi.
Tee koe, laita samaa lajiketta molempiin paikkoihin, jos sattuu olemaan useampia taimia. Silloin tiedät ensi kesänä enemmän.

Kiitoksia taas vastauksista!

Päätin pitää ne tuossa etelä seinustalla. Ja hyvä oli näin, sillä rakeet ja ukkosmyrsky kimpassa olisivat kyllä repineet eteläniemen kasvit hengiltä... näin, koska en olisi ollut itse paikalla suojelemassa taimia. Miksikö? .... olin hautaamassa veljeni.

Lainaus käyttäjältä: 0lli - toukokuu 22, 2014, 14:45:52 ip

Lainaus käyttäjältä: Cannedheat - toukokuu 22, 2014, 14:07:33 ip
Nyt olen ottanut kaikki harsot pois Chilien edestä ja saavat olla auringon valossa.

Huomasin, että chileillä ei ole suoraa auringonvaloa juuri lainkaan, vaan puut varjostavat niitä jatkuvasti vähäsen. Eli ovat välillä hetken auringossa ja kohta taas varjossa. Onko tilanne ok, vai pitäisikö minun siirtää ne suoraan auringon valoon? Tällöin joutuisivat kyllä aivan rantaan ja alttiiksi välillä kovillekin tuulille. Nyt ovat mökin etelä seinustan suojassa.

Riippuu pitkälti lajikkeista, toiset lajikkeet pitävät puolivarjosta, kun taas toiset kunnon paahteesta

Chilini ovat:
Lemon Drop
Chocolate Fatalii
Aji Golden
Aji Cristal
El Or de Ecuator

Itse veikkaisin, että Chocolate Fatalii on "aurinkosyöppö"?

Levyjä, joihin tulee aina palattua:
Neil Young: Sleeps with angels, Silver and Gold etc.
Lou Reed: New York, Coney Island baby etc.
Hound Dog Taylor: kaikki
Howling Wolf: kaikki
Jimmy Reed: kaikki
Dust my broom

Nyt olen ottanut kaikki harsot pois Chilien edestä ja saavat olla auringon valossa.

Huomasin, että chileillä ei ole suoraa auringonvaloa juuri lainkaan, vaan puut varjostavat niitä jatkuvasti vähäsen. Eli ovat välillä hetken auringossa ja kohta taas varjossa. Onko tilanne ok, vai pitäisikö minun siirtää ne suoraan auringon valoon? Tällöin joutuisivat kyllä aivan rantaan ja alttiiksi välillä kovillekin tuulille. Nyt ovat mökin etelä seinustan suojassa.

Häkellyttävää, vaan Chocolate Fatallii räjähti kasvamaan! Muut ovat vain pitkiä koripalloilevia neitejä. Olipa raju yö kyllä!

Heitänpähän!

Kasvit rakastavat pienen mökkini lämmön nousua. Nauttivat, eli reagoivat.  Hiilidioksidi nousee, ei välttämättä häkä.

Ja aito kysymys: kiljukaljan, eli kotiviinin teko chilien luona olisi varmasti "tehokasta".  CH

Täytyy tähän vielä laittaa, että Bluesmanin versio oli mielestäni "enemmän kuin hyvä, eli Chilisen hyvä".

PS. Itse olen suur surkimo ja vielä hautaan ton isoveljen...  ensi viikon viikon loppuna.
PS. Jos olisin rohkeampi niin kysyisin. Kun en oo niin en oo.

Lainaus käyttäjältä: bläkkäri - toukokuu 14, 2014, 00:21:12 ap
https://www.youtube.com/watch?v=NnI2QQOB6fE
Kyllähän Seasick Steve aina uppoo, varsinkin jos äänenlaatu on kohillaan...

Tällaanen räime iskee tänne oikeenkin hyvin.
https://www.youtube.com/watch?v=6yCIDkFI7ew
Ja tämähän se on aivan ykkösbiisi
https://www.youtube.com/watch?v=6k8es2BNloE

Hitto! Täällä on myös hyvästä musiikista (vielä) pitäviä ihmisiä.

Täytyy sitten laittaa noiden kaikkien "isä" ja sitä ennen äiti....
https://www.youtube.com/watch?v=pzJ3hiqsi0U ja ....
Tämä on Bob Dylanin biisi.... ja ehkä parhaita vetoja koskaan: https://www.youtube.com/watch?v=BnULGVbhPcY


.... niin ja "Isäkin" on vielä elossa:
https://www.youtube.com/watch?v=vSvyU7flL2E

ja rauhoittunut tai ...

Joka tapauksessa pieni antini tälle palstalle... luulen, että pidätte: https://www.youtube.com/watch?v=nNFkeVGd4JE

Lainaus käyttäjältä: HotVelo - toukokuu 14, 2014, 22:40:15 ip

Minä en (chilien) multakasvatuksessa ph-arvoja ole koskaan mittaillut, mutta vesiviljelyn asiantuntijat varmaan osaavat kertoa, mikä voi vahvasti humuspitoisen happaman (näin jossain arvon 4 heitettynä tekstin sekaan) veden vaikutus mahtaisi olla. Nyt sitten pitää mainita, ennenkö tätä näkemystä kohta korjataan, että suotyyppi vaikuttaa sen veden happamuuteen. Joillain suotyypeillä veden ph taitaa olla jopa neutraali. Mutta lähtökohtaisesti sen voi olettaa olevan hapanta.

Olen aloittelijan tyhmyyksisäni antanut itseni ymmärtää, että Chili on ennen suon kuin saven kasvi. Ja juu suo ja suo ovat kyllä erilaisia, jopa veden väritkin ovat melkein kirkkaasta (lähellä oleva suo), lähes täysin mustaan, jossa kalatkin ovat mustia.

Lainaus käyttäjältä: HotVelo - toukokuu 14, 2014, 22:40:15 ipTykkään sitten sanoa veden hapettuvan samalla kun se lämpenee, mutta sen näkemyksen saa, jos niin haluaa, rinnastaa homeopatiaan uskottavuudeltaan.

Pintatieteestä hieman entisessä elämässä "tietävänä" niin olet oikeassa. Lämpötilan noustessa molekyylien liike kasvaa ja veden (vedellähän ei oikeastaan ole mitään mitattavaa pintaa. Ei edes jäällä) happipitoisuuskin todennäköisesti tällöin kasvaa, vaan onko se hyvä asia kasveille? Eivätkö kasvit kaipaisi ennemminkin hiilidioksidilla kyllästettyä "Sodastream- vettä"? Pelle Pelottomat?

Lainaus käyttäjältä: HotVelo - toukokuu 14, 2014, 18:15:45 ip

Lainaus käyttäjältä: bobster - toukokuu 14, 2014, 16:23:08 ip
Sade- ja järvivesi ovat parasta kasteluvettä. Suoveteen en ota kantaa.

Olen farmilla monina kesinä pumpannut puolen kilometrin päässä olevalta suolammelta vettä, jos sateet ovat jääneet vähiin ja sadevesivarastot lopussa. Suo(lampi)veden happamuuden ja humuspitoisuuden vuoksi on sitä annettu enimmiten perennapenkeille ja semmoisille viljelykasveille, joiden ei tuosta happamuudesta oleta kärsivän liikaa. Salaatit ja muut välittömästi syötävät kasvit on sitten kyllä kasteltu porakaivovedellä, mitä on seisotettu saavissa tai kastelukannuissa ainakin seuraavaan päivään. Toki on kasveja, jotka suovedestä suunnilleen riemuitsisivat; rodot ja pensasmustikat tulevat ensimmäisenä mieleen.

Mites noiden Chilien kanssa. Oletko antanut myös Heille tuota suolampivettä? Jos olet, niin mikä oli heidän reaktionsa?

PS. Minä kaatelen (pilaantuneet) viininjämät rodoille ja kyllähän tykkäävät.