Tammikuun puolessa välissä siemenet itämään. Chinenseä siis vaan sen aromin takia <3
Yks ebbi ja kaks sprinkleriaerohydroa. Jokaiseen kolme kasvia. Turpeeseen en enää koske parvekeolosuhteissa, nähty juttu.

Viime kauteen verrattuna ehkä ihaninta ikinä, että kroonisista ötököistä on taidettu vihdoin päästä eroon. Koskaan en saanut selville, että mitä ne pienenpienet valkoiset kusipäät olivat, kolme kasvatuskautta ne jaksoivat seurata ja hidastaa kasvua. Ja jep, eivät olleet ripsiäisiä, punkkeja, harsosääskiä tai kirvasälää. Ne on kyl koettu. Talvehtijoiden pitäminen kovassa pakkasessa lehdettömänä parisen viikkoa tais ajaa asian, harmi ettei tullut tutkituttua niitä biologian laitoksella.

Jos sitä kokeilis jakaa tätä iloa muillekin. Parvekekauden alkamista odotetaan, pääsisi vihdoin noista kroonisista ötököistä eroon.

Viime kaudesta kasvamassa:

Red Fatalii (c. chinense)
Cgn 19198 (c. sp)
Dh f-tuntematon (annuum x chinense)

Nyt talvella idätettynä:

Naga Morich (c. chinense) (yksi turpeessa, yksi ebbissä)
Pimenta da Neyde (c. chinense)
Harold st. Bart's x 2 (c. chinense)
Habanero Cappuccino x 2 (c. chinense)

Ultimate pube x 2 (c. pubescens)

Rocopica (c. cardenasii x pubescens)
Cgn 19198 x 2 (c. sp) viime kauden kasvin siemenistä

Cap 220 (c. baccatum)
Champion (c. baccatum)
Aji Habanero (c. baccatum)
Cgn 22185 (c. baccatum)
PI 441560 (c. baccatum)
PI 446900 (c. baccatum)
Inca Berry (c. baccatum).

Sattuipa sitten viime yönä kahden aikaan jotain vähemmän hauskaa. Oltiin muijan kanssa nukkumassa, kun kuulin jotain outoja ääniä keittiöstä. Olkkarista näin, että parvekkeen ovi oli auki ja ajattelin tuulen avanneen sen ja olin menossa sulkemaan sitä. Vilkaisin keittiöön ja voitte kuvitella kuinka paljon voi kalsareillaan unenpöppörössä oleva jätkä säikähtää, kun tuntematon mies seisoo parin metrin päässä keittiöveitsi kädessä. Aika absurdi tilanne, kun ei tiennyt että tuleeko puukkoa rintaan vai mitä se haluaa.

Ensimmäinen reaktio oli, että huusin täysiä "MITÄ VITTUA!?", johon tää pitkä huppupäinen jätkä sitten huusi takaisin, että "Mee takaisin niin mä lähden!" Äkkiä takaisin makkariin ja ovi kiinni. Nopeasti se jätkä lähtikin. Oli aika suuri varmuus siitä, että lompakot oli lähtenyt sen matkaan. Mut ei. Muijan kukkaro vedetty levälleen keittiön pöydälle, mut ei ollut ees löytänyt niitä paria kymppiä mitä siellä oli. Tussilla se oli vetänyt siihen pöytään kukkaron viereen "KÖYHÄ PASKA!" Soitin sit viel kytille, mut eipä ne oikein mitään osannut sanoa eivätkä sormenjälkiäkään löytäneet.

Mut johtopäätös tästä on, että aika nätisti purplen valokin houkuttelee tuholaisia toisen kerroksen parvekkeelle ränniä pitkin. Pitää vaan keksiä jatkossa keino, et miten saa jatkojohdon vedettyä chileille, kun vastedes pysyy takuulla parvekkeen ovi lukittuna yön ajan. Narkkarit saattaa ilmeisesti olla aika epätoivoista väkeä kuvitellessaan, että lompakko on täynnä käteistä (tai jotain muuta), kun kerta hamppulamputkin loistaa. Onneksi tällä kertaa sen narkin mukaan lähti vaan meidän paras keittiöveitsi ja tää öttiäinen tuhosi kirvojakin nopeammin red fataliista parisenkymmentä lehteä. Näin siis Turussa, opiskelija-asunnossa.

Ps. Kytät uskoi ilman kummempia selittelyjä chilin kasvatuksen. Toinen niiskutti nenäänsä keittiössä savina-jauheiden takia