Lainaus käyttäjältä: ruudyn - marraskuu 24, 2009, 17:53:01 ip
90W edestä 3W ledejä saa noin 30 eurolla. Siihen vielä muut oheistavikkeet päälle mutta jäädän silti aika paljon alle satasen.

Onko ne nykjyään noin halpoja? Olisiko vinkata halpoja ostopaikkoja? Voisi piruuttaan näprätä itse, vaikka sitä tulee kyllä helposti hifisteltyä paljon isompi summa.

Lainaus käyttäjältä: blarney - marraskuu 12, 2009, 16:59:13 ip
Jos on yhtään käden taitoja niin kannattaa melkeinpä kokeilla itse rakennella noita. Esimerkiksi tuossa on melko tarkat speksit http://www.homegrownlights.com/100W.html hyvästä led valaisimesta. Itse rakentamalla saa murto-osalla hinnasta jos omalle ajalle ei laske hintaa.

Olipa kallis. Kiinasta saa reilulla satasella 90 W:sia. Siihen hintaan ei pääse millään itse tehden.


Olen ajatellu ostaa tuollaisen. Hifiä pitää olla. Noita on 630 nm:n ja 660 nm:n punaisilla. Kumpi on parempi chileille. Varmaankin käytän tuota keväällä esikasvatukseen, ja kesällä Aurinko hoitaa valaistuksen.

Minulle pesiytyi mauriaispesä Naga Morichin ruukkuun viime kesänä, kun se oli kasvihuoneessa. Talven ne ovat olleet aika rauhallisesti, mutta nyt ne osoittavat piristymisen merkkejä. Ei kai niistä mitään haittaa ole, itse olen antanut niille muutaman kerran hunajatipan syötäväksi.

Nuo raportoidut vaikuttavat kanssa mauriaisilta, se on yleisin pieni musta laji. Kyllä se pesä on perustettu viime kesänä, mutta ehkä niitä on ollut niin vähän ettet ole huomannut. Omat ruukkumauriaiset ovat aktiivisimmillaan pimeään vuorokaudenaikaan. Varmin keino pesän hävitykseen on vaihtaa ruukkuun multa, ja etsiä samalla kuningatar joukosta. Mauriaiskuningatar on todella iso verrattuna työläisiin. Vaalea pesuvati tai kylpyamme on hyvä alusta muurahaispesän tonkimiseen.

Minun chilit ovat kerrankin yllättäneet positiivisesti selviämällä hengissä yli talven, vaikka lehtikato onkin ollut melkoinen. Mutta miten ne pitäisi käsitellä, jotta kasvukausi käynnistyisi tehokkaimmin? Voiko niitä leikellä nyt? Monet ovat melkoisen honteloita, ja pieni karsinta voisi olla hyväksi. Nyt niillä on loisteputkivalaistus (2x38 W 950-värin päivänvaloputkia) jotain 14 tuntia vuorokaudessa. Olen kastellut ja lannoitellut talvella pihtaamalla.

Mutta ryöjäisenkö natikan (350 W) päälle ja hevoskuurin lannoitetta (Flora Micro ja Flora Mato), ja sanon että se on kesä nyt, kasvakaa, vai pitäisikö menetellä hienovaraisemmin? Ja koska käsky pitäisi antaa? Kesällä aion siirtää puskat kasvihuoneeseen. Tavoitteena on, kuinkas muuten, maksimoida sato.

Sitten toinen juttu. Naga Morich on päättänyt kasvattaa talvisadon, se kukkii (on kukkinut harvakseltaan koko talven) ja kasvattaa paria hedelmää parhaillaan. Onko sen osalta tämän kesän kasvukausi jo menetetty, vai innostuuko sekin vielä, kun saa valoa ja mömmöjä?

No niin, annoin tuhdin satsin FloraMicroa ja FloraMatoa, ja sen jälkeen ovat hyvää vauhtia alkaneet vihertää. Ilmeisesti tämä kasvukausi alkaa olla sadon osalta menetetty, mutta jos nuo elävät yli talven, jatkavatko ne kasvua ensi keväänä? Lienee yltiöoptimismia meikäläiselle, ensi keväänä sitten paremmin eväin. Vaikeaa se tuntuu olevan.

Siirsin ne "lannoitettuun ja kalkittuun kasvuturpeeseen". Hommasin myös jotain lannoitelitkuja (Flora Micro ja jotain toista, joita kuulemma molempia tarvitaan), mutta olen antanut kovasti pihtaamalla, kun kaikki aina varoittelevat alnnoituksen turmiolisuudesta. Pitänee antaa kasveille hevoskuuri mömmöä ja katsoa miten siihen reagoivat. Muutama jäi pieneen ruukkuun kylvö- ja taimimultaan, ja ovat vihreämpiä kuin isoon ruukkuun ja turpeeseen siirretyt. Kasvu on kuitenkin ollut minimaalista.

Toinen mietityttävä asia on mauriaiset, joilla on jotain pesäntapaista ruukussa. Pitäisikö asiasta olla huolissaan, vai kuohkeuttavatko ne vaan turvetta käytäviä kaivelemalla? En minä niitä turhan päiten tai varmuuden vuoksi viitsi hävittääkään, koska pidän muurahaisista.

Se on sitten taas edessä paluu kirjoituspöydän ääreen. Jostain syystä chilit lopettivat kasvunsa jo keväällä. Siitä lähtien ne ovat vain kellastuneet. Mikä lienee syynä, olivatkonhan liian kauan ikkunalla, kun ne kerinnyt tekemään kasvihuonetta ajoissa. Onko lannoitettu ja kalkittu kasvuturve ehkä osasyyllinen katoon? Kokonaan se ei ole turpeen vika, koska mullassa pikkupurkeissa kasvaneetkin lopettivat kasvunsa samoihin aikoihin. Ne ovat edelleen vihreämpiä, mutta avuttoman pieniä.

Kannattaisikohan nyt kylvää lisää, vai suosiolla odottaa talvea ja rakentaa vesiviljelyvermeet? Vai voisiko noita jotenkin elvyttää? Kyllä niissä henki pihisee, mutta ovat kelmeitä ja surkean näköisiä.

Ostin tuossa piruuttani kympin porroprismakiikarin, purin sen osiin ja kokeilin vähän. Siitä saisi vallan hyvin optiikan jonkinlaiseen spektrometriin. Kiikarissa on neljä luultavasti borosilikaattilasista prismaa, ikkunalasista tehdyt typerällä oranssilla kalvolla päällystetyt objektiivilinssit ja kaksilinssiset okulaarit. Tuo oranssi kalvo vääristää silmin nähtävästi spektriä, mitenköhän sen saisi pois.

Täytyy katsoa, jos kerkiäisi hieman jyrsimään noille pitimiä, että voisi kokeilla paremmin.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Harmi, että RAW-formaatti taitaa löytyä vaan kalliimmista kameroista.

Juu, ihan rimpuloissa sitä ei yleensä ole. Tietäkö kukaan, miten on webbikameroiden laita. Saako niillä ylipäätään yksittäisiä kuvia?

LainausKäsittääksen kennon päällä on vain IR-filtteri. UV spektri kiinnostaisi, mutta mitenköhän CMOS-kenno sellaisen havaitsee?

Kennon päällä on IR-suotattimen lisäksi se värisuodatin, joka spektrometrikäytössä on se suurin haitta, ja antialias-suodatin, jota niin ikään ei tarvita. CMOS-kenno havaitse UV:tä 300-400 nm:n alueella jotenkin, mutta ei se mitenkään herkkä ole. Varmaan kaasupurkauslamppujen kirkkaat transitiot kuitenkin näkyvät.


Tässä olisi 1024 pikselin CMOS-rivikenno. Tuollainen olisi rouhea detektori. Siitä rakentaisi vajaalla satasella detektorin, joka olisi huomattavasti kätevämpi ja monipuolisempi kuin puukotettu kamera.

Spektrometrihän on mielenkiintoinen projekti. Tuo on hyvä idea käyttää CD-levyä hilana. Se antaa paremman dispersion (eri värien hajoaminen) kuin prisma, ja on kustannustehokkudeltaan ja saatavuudeltaan täydellinen.

Tuossa suurimmat puutteet ovat detektointipuolella. Piistä tehdyn kennon aalonpituusvaste tiedetään, mutta värisuodatin on ongelma. Sen voisi korjata hommaamalla halvan webbikameran tai digikameran, joka mahdollistaa kuvan talletuksen raw-muodossa. Kameran voisi purkaa, repiä kennon päältä turhat (kaikki) suodattimet pois, ja koota uudelleen. Sen jälkeen intensiteetit saisi suoraan kirkkausarvoista jakamalla piidiodin aallonpituusvasteella (joka on käytännössä sama kuin CMOS-kennolla) ja voisi piirrellä tietokoneelle käppyröitä.

Lainaus käyttäjältä: "O"Eli ei sarjaan. Mitenkäs olisi jos sitten laitan 100-300 ohmin vastuksen ja sen jälkeen 4 rinnan?

Nuo ovat liian isoja vastusarvoja (vrt. AirManin laskut). Tuulettimen pyörimistä voi hidastaa vastuksella tietyissä rajoissa. Kovin suurta vastusta ei saa laittaa, koska sillä tuuletin ei välttämättä käynnisty (ja jos tänään käynnistyykin, huomenna vaseliinien jämähdettyä ei). Ehkä joku 12 V lähteen jännitteen pudoittaminen vastuksella 8 V:iin voisi olla käytännöllinen raja. Kokeilemalla voit todeta tuulettimen pyörivän isommallakin vastuksella, mutta sitten voit pättää haluatko laatua vai virityksiä. Laadukkaassa elektroniikkasuunnittelussa mitään ei viedä aivan äärirajoile. Oma näkemykseni on, että tällaisessa virittelyssä ei kannata viimeistä senttiä ja työtuntia säästää, tosin minä pidän elektroniikkasuunnittelusta ja -rakentamisesta harrastuksena.

Jokaiselle tuulettimelle pitää laittaa oma etuvastus. Muuten yhden tuulettimen häiriö vaikuttaa kaikkiin. Vastuksen tehonkesto on syytä mitoittaa reilusti, itse valitsisin tällaiseen sovellukseen nimellisteholtaan 5 kertaisen vastuksen siksi, että lähellä nimellistehoaan keraamiset lankavastukset toimivat hirvittävän kuumina. Vastus kestää kyllä lämpöä, mutta vastuksen ympäristö voi kärsiä.

4 V * 150 mA = noin 0,6 W. Joku 3 W:n ja 27 ohmin lankavastus lienee hyvä valinta. Esimerkiksi Partcossa tuollaisen vastuksen hinta on 36 senttiä + alv, joten kustannuksiin laadukkaan suunnittelun ei tässä tapauksessa pitäisi kariutua.

No eivät ne muut kovin hyvältä näytä, mutta yksi C. baccatum (PI441560) on noista vanhoista intoutunut kasvamaan (tekee jo kolmatta lehtiparia). Sitten parisen viikkoa sitten purkkeihin laittamani osoittavat ilahduttavaa kehitystä, mutta ovat vasta sirkkalehtivaiheessa tai tekemässä toista lehtiparia. Siirsin kasvit eteläiselle ikkunalle hieman korkeampaan huonlämpöön. Nyt ne näkevät välillä aurinkoakin. Taidan vaihtaa sähkörohmun natikan pariin loisteputkeen kevään ajaksi.

Yritä saada joku miehen kaveri hoitamaan asia, mieluiten pienessä kilpailuhengessä. Tuossa voi kyllä olla se riski, että kun muutos tapahtuu, mennään äärimmäisyydestä toiseen ja pian teillä natikat roikkuvat katosta, vesiviljelylaiteet valloittavat puoli olohuonetta ja Naga Morichit (vahvin chililajike) kasvavat kohisten.

Mutta miksi chiliä pitä tumpata joka ruokaan. Kyllä minäkin ärähtäisin, jos emäntä maustaisi makeat jälkiruoat chilillä. Yritä löytää joku ruoka, johon chili miehesi mielestä sopii, ja laajenna sitten kirjoa vastaavantyyppisiin. Tuolla tavalla minä olen laajentanut kulinaristisia taipumuksia ronkelista pakastepizzansyöjästä monipuolisia ruokia harrastavaksi. Esimerkiksi valkosipulista aloin pitää, koska se sopi chilin kanssa tai kalasta kun emäntä löysi aikanaan yhden hyvän kalaruuan. Ja emäntä on alkanut syödä chiliä (vähän tosin, ja mietoja), kun se "kuuluu" kiinalaisiin ja intialaisiin ruokiin.  Ainakin minun mielestä chili sopii vain tiettyihin, ulkomaalaistyyppisiin ruokiin, ei jokapaikan yleismausteeksi, ei perinteisiin suomalaisruokiin eikä jälkiruokiin.

Lainaus käyttäjältä: "jonska"Muutama kymppi vikavirtaan niin saa tehdä melkein mitä huvittaa

Ei todellakaan saa. Harrastajien virityksissä, varsinkin matalajännitteisissä, palovaara on yleensä sähköiskuvaaraa vakavampi riski. Ylikuormituksesta tai komponenttien väärästä mitoituksesta aiheutuvaan palovaaraan vikavirtasuoja ei vaikuta mitään.

Jos ei ole jonkinlaista sähköalan koulutusta, on ehkä parempi olla antamatta tämäntapaisia harhaanjohtavia ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavia neuvoja muille.

LainausJuu, kaksi rinnan ja nämä sarjaan, niin kaikille tulee 6V.

Ei siis näin, syistä jotka ovat edellisessä viestissäni. Erinomainen nyrkkisääntö sähköharrastajalle on, että mitään muita komponenttejä kuin ledejä ja lämmitysvastuksia ei kannata koskaan kytkeä sarjaan. Hehkulamput ovat rajatapaus, tietyin edellytyksin sarjaankytkentä voi olla perusteltua, mutta jos se on jotenkin järkevästi vältettävissä, ei kannata laittaa sarjaan. Se lyhentää rajusti lamppujen ikää.

Lainaus käyttäjältä: "O"
Muuntaja on miedosti lämmin max 45 c. Onko hakkurimallilla jotain funktionaalista merkitystä?

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Hakkurin idea on nostaa taajuutta, jolloin selvitään pienemmällä muuntajalla. Tämä taas lisää energiatehokkuutta ja myös valmistuskustannuksia.

Käyttäjän kannalta virtalähteen sisäisellä toteutuksella ei ole merkitystä. Hakkuri tosiaan on pienempi ja yleensä myös hyötysihteeltaan parempi, mutta keskeinen syy hakkurien käyttöön kuluttajaelektroniikassa on kuitenkin se, että hakkuri on halvempi tehdä. Painava raudasta ja kuparista tehty muuntaja maksaa enemmän kuin halpa kaikesta tinkimällä toteutettu hakkuri. Hyvin toteutetut teollisuushakkuriteholähteet ovat sitten kokonaan toinen asia, siellä muut asiat ovat halpoja valmistuskustannuksia tärkeämpiä.

Tuulettimen virta pienee 6 V:lla, mutta älä kytke enempää kuin yksi tuohon kännykän laturiin. Osta ennemmin reguloitu säädettävä teholähde. 1 A antavat eivät paljoa maksa, ja saat jännitettä säätämällä melun ja puhalluksen välille sopivan kompromissin. Kympin tai parin ja kauppareissun vaivan uhraaminen palovaaran välttämiseksi ei liene kohtuuton ajatus.

Kuten täällä jo todettin, älä kytke tuulettimia sarjaan, vaan rinnan. Tuulettimissa onaina sen verran eroja, ettei kuormitus jakaudu tasan. Vaikka viritys kokeiltaessa toimisi, tuulettimien ikääntyessä se voi lakata toimimasta.

Nyt olisi ongelma, ja iso sellainen. Mikään ei kasva. Chilit eivät ole kasvaneet parissa kuukaudessa ruukussa juuri yhtään. Ovat 5 senttisiä, ja sirkkalehtien lisäksi on kaksi uutta lehteä. Ongelma ei tosin ole chilille tyypillinen, basilikat ovat kasvaneet samassa ajassa noin kymmensenttisiksi.

Kasvit ovat saaneet 12 tuntia päivässä 350 W:n natikkaa, 40-60 cm:n etäisyydeltä. Tuuletus on ollut viimeisen päälle. Kastelu säännöllisen epäsäännöllistä, mutta eivät ole kuivuneet kertaakaan (paitsi persiljat, mutta se oli oma moka). Idätin chilinsiemenet kivivillassa, ja laitoin hieman villapaakkua pienentäen noin 10 senttiseen ruukkuun kaktus ja kylvömultaan.

Nyt ajattelin laittaa lisää siemieniä itämään, tällä kertaa reilummin, mutta samoja virheitä ei huvittaisi toistaa. En vain tiedä, mitä teen väärin. Seuraavaksi siirrän kukkapöydän kellarista tietokoneen viereen etelään avautuvalle ikkunalle. Varjostan natikan vaikka kovalevynpalalla, mutta tuo lienee paras tapa hyödyntää Aurinko pitäen emäntä tyytyväisenä.

Missä vaiheessa kevättä voisi alkaa sammuttaa lamppua keskipäivän ajaksi?

Diodi estää virran kulun väärän suuntaan, jos operaatiovahvistin päättää  laittaa lähtönsä -10 volttiin. Niin voi käydä nollateholla, koska nuo vastusarvot eivät tuota ihan täydellisiä vahvistuksia. Ehkä nuo darlingtontransistorit kestäisivätkin sen verran estosuunnassa, mutta joskus on ollut jotain ongelmia tuollaisen ilmiön takia.

Olisihan tuohon voinut laittaa 5 voltin rail to rail -oparinkin, mutta kun tuo LM358 ja noita regulaattoreita lojui nurkissa ennestään, niin tein nyt noin.

Transistorit hukkaavat suurimman osan tehosta, maksimissaan 32 W/transistori. Loppu hukkuu emitterivastuksessa (16 W). Yhteenlaskettu maksimivirta on aavistuksen vajaa 4 A, ja teho noin 80 W.

Kytkentä on sangen suoraviivainen, invertoitu 5 V:n ja noin 31 kHz:n PWM-signaali mikrokontrollerilta alipäästösuodatetaan RC-suotimella tasajännitteeksi (rippeli on millivolttitasoa). Invertoiva operaatiovahvistinkytkentä, jonka vahvistus on noin 0,8, vakavoi emitterivastuksen yli vastaavan jännitteen 0-4 V. Koska emitterivastuksen resistanssi on 1 ohmi, se merkitsee virtaa 0-4 A. Lämmittimen käyttöjännite on tasasuunnattu 15 V:n muuntajasta, se on ilman kuormaa noin 23 V ja täydellä kuormalla noin 21 V, mikä tekee tehoksi noin 80 W. Lisäksi ripaan on pultattu jännitelähde operaatiovahvistimelle (+-10 V) ja mikrokonrollerille (5 V).

Jäähdytysripa on todellinen overkill- ratkaisu. Sain joskus tuollaisen kaverilta, joka oli ottanut sen roskalavalta. Se on jostain teollisuuselektroniikasta. En halua edes kuvitella, mitä se maksaisi kaupasta ostettuna. Se painaa 5 kg, ja toimii myös lämpöä varaavana massana. Muutenkin laite on suunniteltu varman päälle siltä varalta, että toimintahäiriönkään sattuessa mikään (muu kuin siemenet) ei kuumene liikaa ennen kuin sulake palaa. Kyllä yksikin tuollainen nimellisteholtaan 200 W:n transistori (MJ11016) hoitaisi koko 80 W:n tehon melko pienellä tuulettimella jäähdytetyllä rivalla. Vaikka se tuntuu hieman oudolta, transistorit ovat tuossa 50-200 W:n teholuokassa halvempia lämmityselementtejä kuin ripaan kiinnitettävät vastukset.

Kokeilin omaa laitetta myös 120 W:lla, jolla se vielä toimi ongelmitta. Vasta silloin transistorit ja vastus alkoivat tuntua kuumilta. Kaapin lämmittämiseen 28 asteiseksi 18 asteen huoneenlämmöllä kuluu vain noin 25 W, joten siementen idätykseen riittää vähempikin teho. Itse tein laitteen tehokkaammaksi, koska aion kuivata kaapissa myös hyönteisiä, mikä vaatii noin 40-45 asteen lämpötilan ja vastaavasti enemmän tehoa.

Piirsin kytkennän ulkomuistista. Kannattaa käydä se ajatuksella läpi ennen rakentamista. Lisäksi tuossa on sitten ne napit ja multipleksatut näytöt, joita ei ole piirretty kytkikseen.


Kytkentäkaavio

Jos saat aikaan jotain, voisitko laittaa kuvia. Chilit selvästi pitävät elektroniikasta. Ehkä se ledivalaistuskin vaikuttaisi kasveihin pikemminkin psykologisesti...

Lainaus käyttäjältä: "Sami73"Ja tekeillä on 4x15w ns. pahvilamppu. Ohjeet löysin täältä...  

Pahvilamppu, jos se nyt on jotain sellaista kun nimestä voisi päätellä, ei kuulosta kovin paloturvalliselta. Noissa esleissä on elektroninen liitäntälaite, joka voi hajota niin, että se syöksee tulta lampun liitoksista. Jos se sytyttää pahvisen valaisimen, vakuutustarkastaja tuskin tulee pitämään asiasta.

Ei se niin mahdottomasti vaikeampaa ole vääntää valaisinta rautalangasta ja alumiinifoliosta. Eipähän sitten syty ihan helposti.