No niin, nyt on Aji Habanero ja Naga Morich itäneet. Vehkeistä se siis oli kiinni. Taidan siirtää nuo mullassa 6 viikkoa toimettomina lojuneet siementkin villakuutioihin. Se näyttäisi olevan samaa kamaa kun eristevilla, jota pitäisi paali tai pari olla.

Kontrolleri on Atmelin ATmega168. Se lukee lämpötilan SMT160-anturilta, laskee säätöarvon ja säätää tehoa PWM:llä. PWM alipäästösuodatetaan ja sillä ohjataan lämmitystransistoreja. Oheistoimina kontrolleri ohjaa näyttöjä, tutkailee napinpainalluksia ja sen sellaisia. Voin kyllä antaa kytkentäkaavion ja firmwaren sorsat, jos joku haluaa high-tech-henkeä. Säätelin integrointiaikaa hieman pitemmäksi, ja nyt lämpötila on tylsät 28,0 aina kun lukemaa katsoo.

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Nyt olisi näköjään tilaisuus iskeä ilkeästi hifistelijöitä selkään ja väittää, että juuri tasainen lämpö, valo ja 27-28 astetta haittaa itämistä. Jospa nämä kasvit ovat vielä niin alkeellisia, että ne tarvitsevat viileät yöt ja valoisat päivät itääkseen?   :wink:

Noinkohan. No, tuo on vain koodauskysymys, muistia ja laskentatehoa kontrollerissa riittää (kun pienempiä ja halvempia, joita alkuun ajattelin tuohon soveltaa, olisi joutunut odottamaan 4 viikkoa). Kaukaa viisaana jätin ohjaimeen pari vapaata IO-porttia, joilla voi ohjata vaikka valaistusta (näkevätkö mullassa parin millin syvyydellä olevat siemenet valoa). Modataan vielä tuohon kosteusanturi ja automaattinen sadetin, jos tarve vaatii.

Pitäisi vain saada jotenkin kysytyksi niiltä hiton niskoittelijasiemeniltä, millaisen kuukausi, viikko ja vuorokausirytmin he haluavat valon ja lämmön puolesta, mutta pahoin pelkään ettei meillä ole yhteistä kieltä.

LainausNyt kävi kuitenkin näin, että ihan huvin vuoksi maahan heittämäni chilin siemenet itivät ikkunalla huoneenlämmössä 21-22 asteessa reilussa viikossa.

Niin kai se sitten on, että toiset syntyvät puutarhureiksi ja toiset elektroniikkainsinööreiksi. Onneksi Citymarket myy Habaneroja.

Lainaus käyttäjältä: "ZAZ"Btw. Onko noista "kotiaurinko" lampuista mihinkään?

Nuohan ovat yleensä sekavalolamppuja (elohopea+hehkulamppu). Kyllä niistäkin jonkin verran valoa lähtee, mutta kannattaa kuitenkin huomata, että tuollaisten kaasupurkauslamppujen käyttökustannukset ovat hankintakustannuksiin nähden merkittävät. Ellei nyt joku esteettinen pakkomielle pane vastaan, panostamalla hieman enemmän natriumlamppuun liitäntälaitteineen maksaa itsensä ehkä noin vuodessa takaisin.

Ja jos päätyy elohopeaan, kannattaa ostaa elohopealamppu kuristimineen. Se on karkeasti tuplasti tehokkaampi sekavalolamppuun (joka ei vaadi kuristinta) nähden, ja viileämpänä pitkäikäisempi, kestävämpi ja vähemmän ympäristöään kuumentava. Sitten on vielä metallihalidilamppuja, joiden spektri on elohopealamppuakin miellyttävämpi (silmälle, kasveista en tiedä) ja hyötysuhde korkeampi, mutta ne ovat aika kalliita ja vaativat (käsittääkseni natriumlampun) liitäntälaitteen.

Mitään itämistä ei ole tapahtunut, vaikka siemenet ovat olleet kosteassa 26-29 asteen lämmössä ainakin kuukauden. Laitoin muutaman lisää, tällä kertaa kivivillakuutioissa.

Päivitin myös laitteistoja. Tein idätyskaapin lämpötilansäätöön mikrokontrolleriohjatulla PI-säädöllä varustetun lämmittimen. Ihan perstuntumalta heitetyillä säätöparametreilläkin se pitää lämpötilan +-0.2 asteen rajoissa. Tiedä sitten osaavatko ne pirun siemenet arvostaa tuotakaan vaivannäköä. Mitähän niille oikein pitäisi tehdä?



Virtalähde- ja lämmitysyksikkö takaa.


Kontrolliyksikkö kaapin ulkopuolella.


Lämmitin edestä.

Mitähän sitä on palanut, satakunta euroa. Enemmänkin jos kaiken laskisi. Ja tuokin vain siksi, että olen voinut hyödyntää muiden harrastusten takia aikaisemmin omistamia vermeitä.

Ja ensimmäinenkään siemen ei ole vielä itänyt, vaikka idätyskaapinkin varusteet maksoivat 30 E (, josta 20 E:n tuuletin oli kyllä ennestään) ja tunnin pari työtä. Pian on kulunut 3 viikkoa 30 W. Että se siitä podin hinnasta sitten.


Mutta jos tosiaan tarkoituksena on saada suuhunpantavaa halvalla, eipä mikään pienimuotoinen harrasteviljely liene kannattavaa. Ei ainakaan mikäli laskee työlleen muodollisenkin hinnan. Kyllä se pitää ottaa harrastuksena, joka pienellä tuurilla tuottaa mukavaa purtavaa. Ja harrastukseksi chilinviljely on verraten halpaa, vaikka hankkisi viimeisen päälle HC-tason vehkeet. Edes vesiviljelylaitteet ja natriumlamput eivät ole eritysen kalliita verrattuna esimerkiksi viihde-elektroniikkaan, urheiluvälineisiin, työkaluihin tai moniin muihin tavallisiin harrastusvälineisiin. Puhumattakaan siitä, mitä maksaa, jos harrastaa esimerkiksi jonkin moottoriajoneuvon puunaamista, veneilyä tai muuta oikeasti kallista harrastusta. Ainakin itsellä on kulunut rahaa ja aikaa rajuja määriä harrastusmetallipajan perustamiseen, elektronisiin konponentteihin ja hyönteisten ihmettelyyn, ja niistä tuloksena on ollut lähinnä alumiinilastua metallikeräykseen sekä sähköromuja ja perhosenraatoja kallista huonetilaa täyttämään.

Lainaus käyttäjältä: "herra 47"Pitää antaa mahdollisille vierailijoille sitten pikku maistiaiset vaikka fataliita tai jolokiaa.... no ei vaan....

Hmmm. Täyttääköhän tuo virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkit. Vai meneekö murhayritykseksi.

Nyt alkaa kaikki olla valmista tositoimiin. Tein yläkaapista idättämön.


Kaappi sisältä

Ohjauspaneeli

Lämmitysvastuksena toimii 40 W:n lamppu, jota ohjataan tavallisella halvalla vaihekulmatehonsäätimellä. Lämpöä tasaa kaapin seinään kiinnitetty laitetuuletin. 40 W:n lamppu ei kuumenna kaappia liikaa (paloturvallisuusmielessä), vaikka tuuletin hajoaisikin.

Ja kun siemenet itävät, pääsevät ne valohoitoon. Viritin vanhan keittiönpöydän päälle palkin, josta lamput roikkuvat. Niiden korkeutta saa helposti säädettyä. Pöytä on nyt tilapäisesti saunan pukuhuoneessa, koska kasvattamoksi ajattelemani kellarihuone on maalauksessa. Tilanne korjaantunee ennen kuin siemenet itävät.


Koko viritys valot päällä. Iso lamppu on 350 W:n natrium ja pieni 125 W:n elohopea.

Kuristimet pöydän alla.

Isomman valaisimen sähkökytkennät. Sähköturvallisuus on mitä on, mutta paloturvallisuuteen olen yrittänyt panostaa.


Sitten on aika panna siemenet purkkiin. Kuinka suurella prosentilla nuo itävät? Riittääkö järkevään itämistodennäköisyyteen, että panee yhden siemenen multaan? Haittaako valo siemeniä, vai vaativatko ne kenties sitä? Tuo lamppu palaa yötäpäivää, mutta voin tehdä sille peltikotelon, jos siemenet pitävät enemmän pimeästä. Ajattelin käyttää "kaktus- ja kylvömultaa", ja ehkä kokeeksi panna jonkun siemenen kivivillakuutioon.

Olisiko niin, että on löydetty aine joka on hyvää ja terveellistä. Sehän on melkein yhtä mullistava löytö kuin alkemistien viisasten kivi. Vai ehkä tiede ei ole vielä sanonut viimeistä sanaa. Kokeillaan kuinka käy.

Mutta ilmeisesti chiliä voi lapsillekin antaa. Nyt ovat kyllä alkaneet olla sitä mieltä, etteivät pidä Tabascostakaan. Mistähän johtuu, eivät ne tieääkseni ole mitään tuskia aiheuttavaa yliannosta saaneet. Tai mistä sitä tietää, kun tabascopulloja on lojunut pöydillä. Joskus yllätin ne juomasta soijakastiketta suoraan pullosta. Meno oli niin kuin maalaisäijäporukalla ladon takana sukulaispojan rippijuhlissa, pullo kiersi ja välillä ähistiin.

Sitten olisi toinen ongelma. Itse olen taipuvainen määrätietoisesti kehittämään itseäni harrastuksissa, niin myös kapsasiinin siedossa, mutta vaimo taas ei. Olisiko lempeitä keinoja ohjata vaimoa oikealle tielle. Tabascoa ja vastaavia voi kyllä lisätä omaan annokseen, mutta jotkut habanerot pitäisi kyllä keittää ruokaan alusta asti. Kun habaa on talossa, pitää nykyään tehdä kahta kastiketta.

Lainaus käyttäjältä: "lepidus"
Jaa jaa. En kyllä uskaltais käyttää muovista kantaa, saattaapi hiiltyä pienemmilläkin tehoilla. Silikoonijohtimetkin olis aika kova juttu.

Joo, ostin tuohon keraamisen kannan samalla kun hommasin E40:sen kannan toiseen valaisimeen, mutta se vaatii hieman erilaisen asennustavan. Mutta olen kyllä polttanut 125 W:n elohopealamppua bakeliittikannassa PVC-eristeisillä (tai mitä se tavallinen lieneekään) johtimilla niin sisällä (toukkia valaisemassa) kuin ulkona (perhoslamppuna) menestyksekkäästi, joten en suuria ongelmia odottaisi tuollakaan virityksellä tulevan.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Hyvältä näyttää - ei tuota taida edes pystyä yksinkertaisemmin toteuttamaan. Sitten vaan siementä itämään!

Tuohonkin on viritystä tekeillä, ne pirut kuulemma vaativat lämpöä. Hitto kun menin purkamaan vanhan perhoskuivausuunin, se olisi ollut täydellinen tuohonkin tarkoitukseen. Teen kaappiin lämmittimen hehkulampusta ja tuulettimesta, mutta se on muiden rakennuskiireiden takia vielä hieman kesken. Lähipäivinä pitäisi kyllä saada siemenet itämään.

Täällä tuntuu vallitsevan sangen suuri yksimielisyys sen puolesta, ettei chilejä terveellisempää ruokaa olekaan. Mutta onko se myös tieteellinen näkemys, että tulisten chilien syönti on täysin haitatonta ja jopa tervellistä (ainakin niin kauan kun joku järki on toiminnassa mukana), vaikka tavara polttaa niin vietävästi niin sisäänmenossa kuin ulostulossa ?

Entä sopiiko chili lapsille, jos ne haluavat syödä? Meillä on nyt vajaa 3 vuotiaat kaksoset, joiden chili-intoilu alkoi noin 1,5 vuotiaana. Olimme syömässä, ja lapset alkoivat vongata maistiaisia pöydällä olevasta tabascopullosta. Olimme ensin vastahakoisia antamaan, mutta kun se äityi kunnon kiukutteluksi, ajattelin että ei se kuitenkaan vaarallista ole, sittenpähän oppivat, ja annoin tipan molempien sormelle nuolaistavaksi. Oppi meni perille, mutta ei ihan siinä muodossa kuin odotin, lapset oppivat pitämään tulisesta kastikkeesta, ja vaativat lisää ja lisää. Nyt ne eivät hirveästi pidä chilillä vahvasti (noin tavallisen sukankuluttajan asteikolla) maustetusta ruuasta, mutta aina kun otan itse Tabascoa, lapset pyytävät sitä lautasen reunalle, ja sitten nuolevat tabascolla kostutettua sormea kikattaen poltteen tunnetta. Habanero-Tabascokin käy. Samoin he pureskelevat toistuvasti niitä mietoja pizzapepperoneja, vaikka eivät nielekään.

Mietin vain, että voinko varovasti maustaa myös lasten ruokia chilillä, jos he pitävät siitä, vai pitäisikö se kieltää. Ja kun kasvattelen noita ja lapset näkevät, että itse syön, he varmaan haluavat maistaa myös ja lisätä chiliä myös omiin ruokiinsa.

Mahtaa kouluruokailu olla aneeminen kokemus kunnon chileihin tottuneille lapsille. Täytyy varmaan laittaa habanero-Tabascopullot reppuun, kun se aika tulee.

PS. pitäisikö vanha sanonta muuttaa muotoon: "jos ei sauna, viina ja chili auta, on tauti kuolemaksi".

Reaktioni riippuisi oleellisesti puolison perusteista ja tilanteesta muuten. Itselläni on erikoisia ja tilaavieviä sisäharrastuksia (mm. pienoisrautatie, käsityöt jne.), enkä voisi kuvitella päätyväni alkua pitemmälle suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei niitä hyväksy. Mutta toisaalta taas, yhteinen talous on yhteinen talous, ja kompromissejä pitää tehdä. Jos asuisimme pienessä asunnossa kerrostalossa, hyväksyisin ilman muuta rajoitteita harrastuksiini, ja hyväksyin silloin kun asuimme Helsingissä. Nyt meillä on iso talo, johon on varta vasten rakennettu runsaasti harrastustilaa, joten kävimme pikaisen keskustelun, lähinnä siitä, tehdäänkö yhteinen valaistu kasvipiste olohuoneeseen pyrkien valaisussa hieman sivistyneempään estettiseen ilmeeseen, vai teenkö HC-talvipuutarhan alakerran harrastustilaan, ja päädyimme jälkimmäiseen, koska vaimolle riittää ihan perinteinen huone- ja puutarhakasvatus luonnon ehdoilla. Sen verran olen jo outoja puuhastellut 8 vuoden yhteisen taipaleen aikana, ettei ilmoitus natikan tarpeesta ja vesiviljelysuunnitelmat edes yllätä.

Toki kellarin lapsiturvallisuuskin oli vaikuttamassa päätökseen, en välttämättä halua, että vajaa 3 vuotiaat lapset sähläävät kuumien ja sähköisten lamppujen kanssa tai innoissaan huutavat "mansi, mansi" ja haukkaavat habaneroa (joskin epäilen vähän, että syötyään yhden ne ottaisivat toisen).

Valitsin äänestyksessä tuon kompromissikohdan. Käytännössä kasvattaisin kaksiossa muutamaa puskaa sisustuksellisen loisteputkivalaisimen valossa. Jos sellainen kompromissi ei sopisi, niin kyllä se olisi paha merkki, ja vähentäisi ainakin omaa panostustani suhteeseen, jos ei nyt suoranaista eroa aiheuttaisi.

Lainaus käyttäjältä: "Janne"
"svalli
...
Location: Wisconsin, USA"

OK, sitten tilanne on toki aivan eri. En huomannut tuota ja luulin noita otuksia joksikin tilauskamaksi. Joskus harrastajat löytävät Suomestakin jotain todella eksoottisia lajeja siksi, että ihmiset tilaavat maailmalta niiden munia, kasvattavat niitä huvikseen ja vapauttavat luontoon.

Lainaus käyttäjältä: "svalli"Minä en raaski tappaa perhosia, mutta keräilen niitä kameralla ja olemme pojan kanssa kasvatelleet toukkia, jotka ovat koteloituneet ja sitten olemme vapautaneet perhoset. Nytkin meillä on pari American Dagger Mothia koteloituneena.

Ei pahalla, mutta tuollaisen ulkomaisen perhosen vapauttaminen täkäläiseen luontoon on aivan sama kuin ufo-oliot siirtäisivät suomalaisen perusjätkän vailla varusteita Amazonin viidakkoon. Noutaja tulee kyllä aika vihaisesti, eikä perhosella ole ennen sitä mahdollista elää lajilleen ominaisella tavalla.

Lainaus käyttäjältä: "mimmukka"Muita chiliharrastajia joita kiinnostaa / harrastaa jotakin noista otsikossa mainittuja asioita?

Joo, on.

LainausItse vahingossa törmäsin yöperhos harrastajiin ja kiinnostuin kovasti ja opettelin myös kuvaamaan niitä vau se oli hienoo.

Yöperhosia kuvaamaan, se on aika haastavaa valaistusoloista johtuen. Itsekin kokeilin joskus, kun mökin nurmikolla kasvoi yksinäinen valkolehdokki. En vain jaksanut odottaa, että kiitäjä saapuisi paikalle.

Perhosia olen kerännyt kauan, ensimmäiset ovat vuodelta 1981, joskin silloin minä pyydystin ja isä levitti ne. Nyt on tosin mennyt muutama vuosi hiljaiselolla, kun olen rakentanut kämpän ja hoitanut kaksosia.

LainausTaivaan ihmeitä... tähtiä meteoreja jne.. niistä kiinnostunut jo pienenä tyttönä.. JA niitä ei saa koskaan ihailtua tarpeeksi.  :roll:

Teoreettinen astronomia on kiinnostanut vielä kauemmin kuin perhoset. Viime talvena innostuin vihdoin myös havainnoimaan itse ja ostin sen edullisen venäläisen TAL-putken Ursasta. Liekö M51 haastavin kohde jonka olen nähnyt tuolla.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Kasvatetaanhan niitä kaupallisestikin kasvihuoneissa talvellakin.

No kyllähän ammattilaiset kaikkea muutakin tekevät, mutta annas olla kun yrität itse samaa...

LainausYrtit tykkäävät vähäravinteisesta maasta, kuten chilitkin.

Hyvä tietää. Täytyykin pitää emäntä mustine multineen loitolla projektista.

LainausTuulen voimakkuus on tietysti lajikekohtaista - Varminta on käydä matkatoimiston kautta, ostaa matka vaikka Peruun ja siellä sitten tuulimittarin ja dataloggerin avulla selvittää tarvittavat tuuliolosuhteet

Minä kun en pidä matkustamisesta, taidan osaa supertietokoneen ja koodata alueen säämallin. Mites ne merivirrat Tyynessämeressä menivätkään.

Tein tällaisen valaisimen (kuvia, kohtuullisen kokoisia):
http://img216.imageshack.us/img216/2981/crw5645du0.jpg
http://img219.imageshack.us/img219/2720/crw5642zq6.jpg
http://img513.imageshack.us/img513/3046/crw5643se7.jpg

Tuo on 125 W:n elohopealampulle, tein rungon myös 350 W:n natriumlampulle, mutta viimeistelen sen vasta kun saan sen ison kannan. Voin kuvata, jos jotakuta kiinnostaa, mutta yhtä tukilankaa ja isompaa kokoa lukuunottamatta se on samanlainen. Kehikko on hitsattu 3 mm:n rautalangasta ja pellistä. Jos ei omaa hitsauskonetta, kehikon voi kasata myös surraamalla (kiertämällä koukulla ohutta rautalankaa sitomaan liitokset). Silloin pitää vain suunnitella osat niin, etteivät ne irtoa kun lämpölaajeneminen löysyttää liitokset. Kokemattoman hitsaajan kannattaa tehdä suosiolla 5 mm:n langasta ja 1,5 millisestä pellistä, jos ei ole MIGiä. Sen verran voimasanoja 3 millisen langan katkeilu tuotti, vaikka hitsasin 1,6 mm:n puikolla minimivirralla.

Teippasin kehikkoon tavallisen keittiöfolion kuumankestävällä alumiiniteipillä. Valaisin on helppo, halpa ja nopea tehdä, ja erinomaisen paloturvallinen, kun siinä ei ole yhtään osaa palavaa materiaalia. Katsotaan miten se kestää käytännössä.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"
Suhteellista. 12 h * 30 vrk * 0,35 kW = 126 kWh/kk, eli hiukan päälle 10 EUR/kk.

Chilit siis kasvavat melkein vuoden, mikäli olen käsittänyt. No, ehkä kesällä riittää pienempi poltto, mutta hintoihinsa satsi tulee. Mutta ei se tietysti väliä, ei tästä kallista harrastusta saa tekemälläkään, vaikka hommaisi kaikki viimeisen päälle valmiina kaupasta.

LainausItse laitan taas mausteyrttejä ja jos laskee kustannuksia, niin parissa kuukaudessa kasvattaa tuollaiset 70 ruukullista, jotka kaupassa maksavat 1,60 EUR/kpl!

Noin aioin itsekin tehdä. Kasvavatko ne lampun alla samaan tapaan kuin keväällä kylvettäessä? Jos vaikka laittaa habanerot keskelle ja yrttejä ympärille.

LainausJa syntynyt lämpö taas säästää kaukolämmön käyttöä...

Ja meillä öljyä, eli palautus on vielä suurempi. Ei siellä alakerrassa tosin niin mahdottomasti tehoa pitäisi kulua, kun on lämmitys hyvin pienellä, mutta aina seinät sen 350 W falskaavat.

LainausTuuletuksen olisi hyvä olla vaihtelevaa, kuten tuuli luonnossakin.

Aargh, mitä vielä. Vaikeaksi menee, pitääkö tuulennopeuden olla Perlinin kohinaa, valkeaa, vaalenapunaista, 1/f:ää (Perlin taisi kyllä olla tätä). Vai kelpaako periodinen vaihtelu.

Onko siinä liian vähän vaihtelua, että tuulettaa samaan aikaan kun valaisee? Entä jos hommaa toisen ajastimen ja laittaa lyhyempiä jaksoja, vaikka puoli tuntia tuulta ja puoli tuntia tyyntä?

LainausTuulta tarvitaan oikeastaan vain vahvistamaan kasveja, muuten niistä tulee honteloita. Tasainen puhallus ei riitä. Eli n. 10 EUR:n oskilloiva pöytätuuletin.

Onko niitä sellaisiakin? Täytyy katsoa kun halpakaupassa käy.

Lainaus käyttäjältä: "cornell"
Onko näin?? Natikan spektri on tunnetusti aika huono taimetukseen ja vegeen. Jos sulla Neuroni on jo 350 w natikka ja 125 w elohopealamppuja niin niiden yhdistelmä saattaa osoittautua todella hedelmälliseksi!!!

Eikös sen taimetuksen pitäisi onnistua 125W elohopealampun alla ihan OK? Kun kasvit ovat isompia 350W natti seuraksi... elohopea komppaa kivasti natikkaa, josta siniset sävyt uupuvat.

No pannaan sitten tuollainen elohopealamppu natikan kaveriksi. Ihan hyvä sekin, jos aluksi pärjää hieman pienemmällä sähkönkulutuksella. Tuollainen 350 W:nen haukkaa jo virtaa niin että lompakossa soi, kun sitä pitää loimottaa puolet vuorokaudesta.

LainausPieni tuuletin kannattaa hankkia ja jokin lämmityslaite, jolla valvot kasvutilan lämpötilaa valojen ollessa pois päältä. Varsinkin multaviljelyssä juuristo ei saisi päästä liian kylmäksi... silloin kasvu loppuu

Ajattelin laittaa nurkissa lojuvan 120 millisen verkkovirtakäyttöisen laitetuulettimen. Mikä on chileille kylmää? Pitääkö tässä joku lämppärikin vielä tinata kasaan? Pian kai täytyy tilata sähkölaitokselta välijänniteliittymä (20 kV), kun 400 V:lle ei saa riittäviä pääsulakkeita.

Lainaus käyttäjältä: "terawatti"
Ledit kestävät PEriaatteessa ikuisesti oikealla virralla, ledi ei myöskään kuumene juuri lainkaan kun virta on oikea.

Kyllä noita valaistukseen tarkoitettuja teholedejä ajetaan niin suurella virralla, että ne jonkin verran lämpenevät. Ledit tehdään puolijohteista, jotka eivät kestä (tai GaN:n tapauksessa johtoliitokset eivät kestä) korkeita lämpötiloja. Isot ledit pitää siksi kiinnittää jäähdytyslevyyn, jos niitä ajetaan nimellisvirralla.

LainausPerusledit ovat myös sikäli hyvin turvallisia asentaa ja käyttää, johtuen matalasta virrasta (3v kirkkailla ledeillä, vrt natikka: 230v)

Ledeihinkin liittyy paloturvallisuusnäkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon. Vaikka yksittäinen ledi kuluttaa vähän tehoa, sadat tai tuhannet ledit kuluttavat sitä yllättävän paljon. Silloin ledit pitää joko kytkeä usean ledin sarjoiksi, mikä edellyttää korkeaa käyttöjännitettä, tai sitten virrat tulevat suuriksi. Esim 1000 x 20 mA = 20A, mikä vaatii 6 neliömillin johdon (4 mm^2:kin käy, mutta pienillä jännitteillä kannattaa suurentaa poikkipintoja jännitehäviöiden välttämiseksi). Suuret virrat vaativat asianmukaisia johtopoikkipinta-aloja, jotta vältytään palovaaralta. Johtimien ylikuumenemisen riski korostuu piirilevyillä.

Jos joku nyt innostuu itse ledeistä askartelemaan, sanoisin että 24 V:n käyttöjännite on turvallinen niin jännitteen kuin virtojensa puolesta, kuin myös saavutettavissa yleisellä ja edullisella teholähteellä. Ledit kytketään sarjoihin niin, että noin 1/4 (stabiloimattomalla teholähteellä) - 1/8 (stabiloidulla teholähteellä) jännitteestä on sarjan yhteisellä virranrajoitusvastuksella. Parempi on virtaohjattu hakkuri, mutta elektroniikkaharrastuksen aloittaminen sellaisella on saman luokan temppu kuin uhoavan noviisin ensipuraisu habanerosta.

Lainausledeistä saatava valoteho on tosin melko naurettava

Juu, ihmettelen hieman että tuollaisia ledivaloja on oikein kaupallisina tuotteina.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"http://www.viherpeukku.com/tee_se_itse_cat_80_8001.html

Ja -5% alennus chiliyhdistysläisille

Kiitos tiedosta. Kyllä minä tuonkin sivun katsoin, mutta minkä sitä sokeudelleen mahtaa. Ehkä tuollainen 350 W:n natriumlamppu pitäisi pultata kattoonkin, jotta vähän näkisi.

Ja halpakin näkyy olevan. Perhostutkijain seuralla, jolla noita myös näytti olevan (listalla nyt ainakin, se ei aina kerro koko totuutta),  E40-kanta johdonpätkällä maksoi jotain 25 E. Tempaisenpa pari tuollaista perjantaina, kun käyn Helsingissä.