Lainaus käyttäjältä: saltnpepper - toukokuu 20, 2010, 10:54:37 ap
Kuvitellaan, että ostan vaikkapa fataliilta sekä Habanero Caribbean Red (C. chinense) sekä Trinidad Bush (C. annuum) pussukat.
Paljonko ko. chilit vaatisivat valoa kasvaakseen mittoihinsa ja saadakseen satoa? Mitään pilkulleen hiottuja kasvihuoneoloja en niille yritä toimittaa, mutta toiveissa olisi, etteivät ne ihan kitukasvuisiksi jäisi.

Sanotaan, että sellaiset 100 - 200 W kaasupurkauslampun valoa. Se voi olla loisteputki, esli, monimetallilamppu tai natriumlamppu. Riskibisnes voisi olla hommata 90 W ledivalaisin. Jotkut ovat niihin hyvinkin tyytyväisiä, mutta toisilla on ongelmia. Missään nimessä ei pidä uskoa väitteisiin, että sellainen korvaa 400 W:n natriumlampun, mutta kyllä ledeilläkin kasvit kasvavat.

Jos kasvit tulevat näkyvälle paikalle asuinhuoneeseen, kannattaa valaista ne loisteputkella tai monimetallilampulla. Varastokopissa menee natikka tai ledivalaisinkin. Eslejä en suosittele, koska ne ovat lyhytikäisempiä, energiatehottomampia ja pitemmässä juoksussa kalliimpia kuin loisteputket.

Lainaus käyttäjältä: Butch - toukokuu 20, 2010, 09:35:38 ap
Meikäläisellä ainakin toimii tuo aamuaurinko mutta enskertalaisena ei kyllä ole kokemusta mistään muusta. Tällä hetkellä paistaa aurinko ehkä johonkin 12 asti tohon itäikkunalle. Jostain yläasteen biologiantunnilta muistaisin että ilta-aurinko ei olisi niin tehokasta kun joutuu menemään paksumman ilmamassan läpi 

Aurinko on korkeimmillaan noin 13-13.30 välillä (pituusasteesta riippuen). Huipun molemmilla puolla säteilyn vaimeneminen on kyllä symmetristä. Jos jotain eroa on, ne liittyvät kasvin vuorokausirytmiin. Itse laittaisin kasvit sille ikkunalle, josta valoa tulee määrällisesti eniten.

Lainaus käyttäjältä: Masokisti - toukokuu 17, 2010, 15:00:43 ip
Kyllähän tuo hylly löytyisi ja kaksi 2x36w loisteputkea (5500 muistaakseni väri, sunlight) millä tuli kasvateltua alkukevät ja talvet edellisessä asunnossa, mutta tarkoituksena olisi löytää tosiaan sellainen chili joka ei suoraa auringon/loistarin valoa kaipaisi. Tilaa hyllylle ei oikein ole 

Pubescensit eivät ilmeisesti pidä hirveästä porotuksesta, mutta ei sellainenkaan pohjoisikkunalla satoa tuota. Vaatimus saattaa olla mahdoton toteuttaa. Eli kun homma kuitenkin menee teknopuolelle, niin ei muuta kun panet kerralla kunnolla överiksi. Täytä olohuoneen lattia ebbeillä ja bubblereilla, tapetoi seinät foliolla ja pulttaa natikka kattoon.

Lainaus käyttäjältä: jla1710 - toukokuu 15, 2010, 00:33:20 ap
Sillä ei liene merkitystä miten lämpö siirtyy huonetilaan vaan lähinnä sen kokonaismäärällä.

Tietenkin sillä on merkitystä, kulkeeko lämpö säteilynä kasviin ja siitä siirtymällä ilmaan tai sitten suoraan valaisimesta ilmaan kymmenien senttien päähän kasvista. Kasvin pintalämpötilat ovat eri valasumenetelmillä aivan eri lukemissa. Chileille normaalia huonelämpöä korkeamipi lämpötila on kuitenkin käsittääkeni vain hyväksi.

Vielä suurempi ero lämmön siirtymismekanismeilla on valaisimen kannalta. Koska ledit eivät kestä tuottamaansa lämpöä, ne vaativat väistämättä meluavia tuulettimia ja vastaavia.

Lainausainakin tänään oli jo kasvihuoneessa niin kuuma ettei millään natikalla päästä samaan valo ja lämpömäärään kuin tuolla isolla mollukalla.

Auringonpaisteen teho on noin 800 W/kohtisuora neliömetri. Ei se mahdotonta ole tuottaa keinotekoisestikaan, mutta kallista ja turhaa se on, koska fotosynteesi saturoituu (siis tuottaa maksimitehonsa) ennen sitä.

Tuollaiseen viritykseen kannattaa tehdä kolmivaiheinen kestomagnetoitu aksiaalivuogeneraattori. Sellaisia käytetään harrastetuulivoimaloissa ja sen alan ihmisten projekteja on netissä paljon. Sellainen generaattori tuottaa täyden tehon kohtuullisen pienillä pyörimisnopeuksilla. Oikeastaan kaikki muut vaihtoehdot vaihtelevat kelvottomasta umpisurkeaan, ellet puuhastele Imatran Voima - kokoskaaloissa. Tuon sähkö tasasuunnataan ja reguloidaan halutulle jännitetasolle.

Taloudellista järkeä tuollaisessa projektissa ei sitten ole, mutta jos sen ottaa teknisenä harrasteena eikä "hyödyllisenä työnä", se voi olla hauskaa. Oikea asenne tosin lienee tuttu monille chiliharrastajille.

Teoreettinen teho (wateissa) on laskettavissa kertomalla virtaama (kg/s) putouskorkeudella (m) ja painovoiman kiihtyvyydellä (9.81 m/s²).  80 kg/s tuottaa teoriassa 1 m:n putouksella siis noin 800 W. Jos harrastajaa saa talteen neljänneksen siitä, saa olla hyvin tyytyväinen. Parhaimmillaan vesiturbiineilla on hyviäkin hyötysuhteita (ainakin isoilla), mutta sellaisen tekeminen vaatii hydrodynaamisia simulaatioita ja tarkkaa valmistustekniikkaa.

Lainaus käyttäjältä: Xbow - toukokuu 06, 2010, 09:35:13 ap
Asiasta toiseen. Valollahan on massan omaavien partikkeleiden ominaisuuksia, se tunnetusti taipuu esimerkiksi gravitaatiokentän vaikutuksesta.

Vaikka lukiokursseilla pyritäänkin määrätietoisesti harhaanjohtamaan opiskelijoita, valolla (fotoneilla) ei ole massaa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa gravitaatio (avaruuden kaareutuminen) vaikuttaa energialiikemäärätensorin kautta myös massattomiin fotoneihin (ja päinvastoin).

LainausMitenkäs tämä meidän universumi lähigalakseineen -- pääseekö valo pakenemaan siitä, vai kääntyykö se lopulta "takaisin" tms... Ja mitä vaikutusta tällä on siihen, mitä me teleskoopeilla loppujen lopuksi näemmekään... Olisiko teoriassa mahdollista että joskus pystyisimme näkemään itsemme esimerkiksi joitain miljoonia vuosia sitten?

Kyllä valo pakenee helposti galaksistamme niin kuin kaikista muistakin galakseista, jotka näemme. Sellainen avaruuden alue, jolta valo ei pääse pakoon, on mustan aukon tapahtumahorisontin takana, ja siellä aine ei voi käyttäytyä lähiavaruudesta havaitsemammalla tavalla. Se romahtaa äärellisessä ajassa singulariteettiin (tai luultavammin joksikin fysiikallemme tuntemattomaksi rakenteeksi).

Lainaus käyttäjältä: jla1710 - toukokuu 14, 2010, 00:38:14 ap
Minkä ihmeen lämpöongelman vuoksi? Vähemmän natikka tuottaa lämpöä ledeihin verrattuna (lumen/w on parempi natikalla).

Noilla on se ero, että siinä missä natikka kestää tuottamansa lämmön, ledit eivät. Siksi ledejä on pakko jäähdyttää. Se vaatii jo muutaman kymmenen W:n teholla ison jäähdytysrivan ja tuulettimen, jos lämpötila halutaan pitää ledille sopivana 50 asteen tuntumassa. Silloin lämpö siirtyy konvektiivisesti ilmaan, eikä säteile kasveille. Natikan ulkokuoren lämpötila voi olla 400 C ja purkausputki yli tuhatasteinen. Suurin osa lämmöstä poistuu infrapunasäteilynä, joka lämmittää kasveja. Joskin itse olen lukenut, että se olisi kasveille hyväksi. Kasvit vaativat kuitenkin tuuletuksen, ettei pintalämpö nouse liikaa.

Emäntä on alusta pitäen tottunut kahjoihin harrasteisiini, joten tekninen puoli ei tuota ongelmia. Hän kasvattaa itsekin kaikenlaista, joten ikkunapaikoista on joskus ollut taisteluja (joskin tänä keväänä 600 W:n natikka on vapauttanut ikkunatilaa).

Kyllä se syö normaali-ihmisen mielestä tulista, varsinkin "eksoottisissa" ruokalajeissa. Ja huomaa usein, että ei kaupan tai ravintolan "hot" -annos olekaan tulinen. Mutta ei se oikeasti tulista syö, eikä oma-aloitteisesti laita chiliä mihinkään. Minä olen vähän yrittänyt tuputtaa, jotta hän saisi toleranssia, mutta siinä pitää olla aika maltillinen, ettei tuputus käänny itseään vastaan. Ylipäätään meillä on se ero, että minä yritän kehittyä kaikessa harrastamisessa mihin ryhdyn ja hän junnaa isoäidin opeilla hamaan hautaan.

No yhtä eksoottiselta kuulostaa voitaikina silakkalaatikon yhteydessä? Silakkalaatikko on aina tehty perunasta, suolasilakasta, läskistä ja munamaidosta.

Lainaus käyttäjältä: psyphish - toukokuu 11, 2010, 12:41:58 ip
Hitto kun tuli ostettua 4l saviruukkuja ja nyt huomasin että ihmisillä on täällä 20l astioita. Minkäköhän kokoisia kasveja noissa 4l ruukuissa mahtuu kasvattelemaan.. Satoonhan tuo koko kai eniten vaikuttaa?

Itsellä tuli viime kesänä kasvihuoneesta chinenseillä ja baccatumeilla 20-50 hedelmää per kasvi noin 4 litran muoviruukuissa. Pubescensit tekivät 2-3 hedelmää.

Lainaus käyttäjältä: futuristi - toukokuu 09, 2010, 12:05:48 ip
Mulla on arviolta täksi kesäksi tulossa noin tuhat uutta chiliä. Kasvjea yhteensä on ehkä noin 1500. Multaakin on lähemmäs tuhat litraa asunnossa jo, vesiviljelyyn en ole vielä koskenut.

Ei noita enää lihasvoimalla hoideta. Seuraavaksi varmaan tuotat naapureille hämmennystä piikkaamalla oviaukkoa sen verran laajemaksi, että saat tällaisen kämppääsi.

LainausSen olen huomannut, että ihmiset käyttää tosi usein liian suuri valaisimia; mulla on monelle sadalle kasvinalulle alusta alkaen riittänyt parikyt wattia energiasäästölamppuja. Ne mitkä ei selvii, niin se on sitä luonnovalintaa;

Pane yksi kasvi natikan alle, niin se tuottaa saman sadon kuin tuhat kynttilänvalossa kituvaa kasvia.

LainausMut tällä tavoin geenipooli pysyy suht. puhtaana, toki kaikkea ulkoilmassa esiintyvää stressiä kasville ei pysty simuloimaan, mutta ainakin tuo valon vähäisyys karsii osan heikoimmista.

Tuo on vielä velttoa. Ruiskuttele kasveille hieman Rounduppia, niin saat luonnonvalintaasi vähän tehoa. Ne kasvit, jotka sen kestävät, ovat varmasti arjalaisia überchilejä, jotka kasvavat vaikka Antarktiksen luolissa.

Lainaus käyttäjältä: TunturiTiger - toukokuu 10, 2010, 13:49:54 ipTuskin. Eri chilit saattaa kyllä ristipölyttyä ja tulos voi olla aika mielenkiintoinen. (kannattaa testata mitä niistä tulee)

Käsittääkseni risteytyksissä useimmiten yhdistyvat emokasvien huonot ominaisuudet, joten jalostamiseksi pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa hyvin suurta kasvimäärää, jotta voisi valita ne onnenkantamoiset. Minulla ei ole siihen resursseja. Eikä paljon kiinnostustakaan. Ennemmin viljelen ostosiemenistä "tiedän mitä saan" -asenteella mahantäytettä kuin perehdyn edistyneen kasvitieteen saloihin.

LainausKyllä kai tuolla luonnossa sama möttiäinen saattaa poiketa eka voikukassa sitte sun naapurin pelarkuuniassa ja tulla sitte sun tsileilles pöriseen. Eihän sekään meinaa mitään.

Varmaan kyllä, mutta luonnossa kasvien määrä pysyy vakiona, jos jokainen kasvi tuottaa elinaikanaan yhden hedelmän, josta yksi siemen kasvaa lisääntymiskykyiseksi kasviksi. Siinä saa muutama kukka mennä pilalle. Itse wannabe-tehotuottajana haaveilen aivan toisen luokan onnistumisprosenteista. Mutta jatkan ristipölyttämistä kunnes joku osoittaa sen vahingolliseksi.

Lainaus käyttäjältä: Tomppa - toukokuu 07, 2010, 22:40:06 ip

Lahdesta löysin poppamiehen jälleenmyymälän   ja ostin deathin mega 20/20 juhlaputelin..joka on noin 700000 scovillea..

mihin tota uskaltaisi käyttää ja millaisina määrinä? kokemuksia?

todella tulisia olen ennenkin syönyt mutta tässä on scovillet kohdallaan...

"Todella tulinen" on eri ihmisillä hieman erilainen käsite, mutta jos nyt Naga on mielestäsi kelpo elintarvike, niin varmaan lusikankärjellinen (1-2 cm³) ruoka-annokseen on hyvä lähtökohta äijäily- tai sietokyvyn treenaussafkaan. Jos se ei potki tarpeeksi, niin saahan sitä aina lisättyä.

Ei minulla ole kokemuksia noin tulisista kastikkeista, mutta varmaan kokemus 250 kshu:n kastikkeista on karkeasti ekstrapoloitavissa niin, että teelusikallinen tuota vastaa ruokalusikallista 250 kshu:n kastiketta. Maultaan tuollaiset >100 kshu:n kahjojen kastikkeet tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän pahoja tai kitkeriä. Siinä vaiheessa kun toleranssi sietää annostelun ruokalusikalla, se maku alkaa jo häiritä vakavasti makunautintoja. Mutta nuo ovat täydellisiä erinäisiin B-luokan mättömoskiin, kuten kaupallisiin pizzoihin, lihapiirakoihin ja vastaaviin.

Lainaus käyttäjältä: shibari - toukokuu 09, 2010, 21:46:48 ip
Sisällä itsekkin kasvattelen ja pumpulipuikko on hoitanut siittimen virkaa. Sillä hellästi töpötellen on marjaa saatu muodostumaan.

Pilaako väärän lajin siitepölyn joutuminen kukkaan kukan? Olen pölyttänyt samalla puikolla tomaatteja ja chilejä, mutta aloin tuossa miettimään, aiheuttaako se kenties jotain ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: Woodenleg - toukokuu 10, 2010, 10:56:15 ap
Onko muuten miten tyypillistä, että lehtiparista toinen lehti jää ihan kääpiöksi?

Useammassa taimessa tällä hetkellä tuntuisi olevan sama ilmiö, lajikkeesta riippumatta. Ekasta varsinaisesta lehtiparista toinen lehti on jo 2 - 3 cm suuri ja toinen ehkä 4 mm.

Minulla vain Rocoto Rojo on kasvanut noin.

Lainaus käyttäjältä: Tomppa - toukokuu 10, 2010, 00:11:09 ap
Joo  olen samaa mieltä hessin kanssa!!

Kyllä ruoassa pitää makuja olla, ei siitä tule mitään että pyöritetään  joku pihvi 100% kapsiini jauhossa!! ja myydään "tulisena"

Makuja kyllä mutta tulista...   

Pelkään että tämä on liian vaativa tehtävä monelle ravintolalle..  jokainen osaa laittaa blairin soosia litran ruokaan (sitä ei syö naapurin koira/kissa/kultakalat/ yms.....

Paremmalta ravintolalta on iso riski erikoistua chiliin, koska chilinistit kuitenkin ovat pieni vähemmistö ja suurin osa heistä tuntuu olevan nuorempaa porukkaa, jolle kunnon ruokaravintolassa käynti on taloudellisestikin sen verran iso sijoitus, että käynnit jäävät harvinaisiksi. Suurin osa ihmsistä kuitenkin kuvittelee, että chili "pilaa ruuan maut", ja kun he siihen tosissaan uskovat, eivät ymmärrä yrittääkään maistaa ruuan makuja. Halpa pikamättöpaikka voisi olla helpompi saada taloudellisesti tuottavaksi. Siinäkin varmaan helpoin vaihtoehto on, että tungetaan niille muutamalle hullulle, jotka haluavat chilejä maistella, muutama rukalusikallinen supervahvaa kastiketta alemman keskitason rasvasuolamättöön.

Mutta jos joku kunnon ravintolan perustaa Itä-Uudellemaalle, käyn kyllä silloin tällöin. Pääkaupunkiseudullakin voin joskus piipahtaa.

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - toukokuu 06, 2010, 11:20:51 ap
10% on suomalaisista on näitä jormaolliloita ja mikaelliliuksia jotka tienaavat 50% kaikesta fyrkasta joka liikkuu "palkka"-asiasanan alla.

Tuo keskipalkka 2900€ on klassinen esimerkki siitä, kuinka tilastot ovat emävaleitakin pahempia. Jos laskettaisiin, kuinka paljon ihmiset keskimäärin oikeasti tienaavat ennen veroja, heittäisin lonkalta oman arvioni että n. 1600-2000€/kk

Keskipalkka on tosiaan hieman huono mittari, koska eniten palkkatuloiksi laskettavia tuloja (esim. optiot) ansaitseva 1 % vaikuttaa siihen astronomisen tason tuloillaan huomattavasti. Mediaanipalkka (eli se summa, josta puolet tienaavat yli ja puolet ali) olisi informatiivisempi, mutta selvästi suurempi keskipalkka on epäilemättä tuloerojen kasvua ajaville päättäjille mieluisampi propaganda-ase. Luulen kyllä että noilla on eroa aika monta sataa euroa.

Lainaus käyttäjältä: tuohisuu - toukokuu 06, 2010, 12:29:11 ip
Äkkinäinen jo nyt miettii mitä tehdä syksyllä... ESLli virityksiin ei huvita alkaa, sama koskee loisteputkia. (400w)Natikat loistaa liikaa ja ikävän keltaisia, UFO kallis ja punainen valo ei välttämättä passaa olohuoneen sisustukseen. Kaukolämpö talo, yli 100watin viritykset saa jäädä pois.

No jos reunaehdot ovat nuo, ei siinä jää oikein muuta vaihtoehtoa kuin rahdata chilit tunkiolle kun syksy pimenee. 70 W:n monimetallilamppua värillä 942 suosittelen, mutta jos UFO on mielestäsi liian kallis, ei siitäkään tarvinne tarinoida sen enempää.

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - toukokuu 06, 2010, 11:53:02 ap
Eli oletteko sitä mieltä, että 70W monimetalli länsi-ikkunan kanssa riittäisi talvella myös sadotukseen yhdelle kasville?

Jos hankit hyvän heijastimen, saat reippaasti yli 10 klux yhden suurehkon kasvin alalle. Kyllä sen pitäisi riittää, vaikka se ei aivan Aurinkoa vastaa. Itse aion hommata pari tuollaista syksyllä olohuoneen vihernurkkaukseen, maksoi mitä maksoi. En tosin aio sadottaa chilejä siinä. Jos (lue: kun) ne menevät myöhäiseksi, saavat sadottua alakerran "kasvihuoneessa" natikan valossa.

Täytyy piipahtaa tuolla joskus kun menemme vanhempieni luo Raumalle.

Sain Hydroflexit, kiitos siitä Kärsälle, ja nyt pitäisi arpoa sopiva annostus. Annanko chilitarvikkeen ohjeen mukaan, vai onko tuohon jotain muita kikkoja? Missä vaiheessa kasvi muuttuu pienestä isoksi ja missä vaiheessa isosta satoa tuottavaksi? Entä jos kasvi kasvaa, kukkii ja tekee hedelmiä niin kuin kaikki chilinin viime kesänä? Entä mikä on noiden Hydroflex T:n ja kalkkisalpietarin tiheys? Minulla on pieni tarkkuusvaaka, jolla on helpompi annostella kuin epämääräisillä mittalusikoilla. Oletuksena voi pitää, että kasvit saavat kunnolla valoa (600 W natikkaa vielä jonkun viikon ja sitten Aurinkoa kasvihuoneessa). Ne kasvavat ebbissä.

Käykö sama annostelu tomaateille ebbiin, vaai pitäisikö antaa enemmän? Tomaatti kuulemma vaatii "hyvin lannoitetun maan".

Varmaan tätä on joku joskus kysynyt, mutta pikaisella etsinnällä en löytänyt lannoitekeskustelumassasta selkeää keskustelua aiheesta.