4x15min ollut aina ja aina tulee olemaan. Floodia säädetään palloventtiileillä molempiin vesialtaisiin menevän haaran jälkeen erikseen. Sillä saa nestemäärän pysymään vakiona ja pumppuna voi olla pomppinvarma 350w uppopumppu. Ei oo pettäny ku ukkosten takia ja sillonkin jäi vaan jauhamaan non stoppina, kun ajastin suuttui ja mustaksi muuttui.

Minä teroitan mun rosellin keittiöveistä tarvittaessa 2 puoleisella timantilla ja sitten mukinpohjaa käyttäen ja jos oikke juhlaruuat tulossa ni lopuksi nahkavyöhön kiillottaen. Rosellin veistä saa muuten olla ihan kokoajan teroittamassa. En ihan ole vieläkään päättänyt olenko tyytyväinen hankintaan.

Mutta juu, kaikennäkösiä ohjeita olen katellu ja tekniikoita kokeillut. Turha hifistely pois ja rankkaa asiaa, niin tulee sitten Jaakko Kolmosen suunnalta tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=GKBXeGTczJg

Voi sitten tanssia vaikka flamenkkoa bolero päällä, jos jäi ylimääräistä aikaa veitsen teroitukselta

Minä kärsin samasta ongelmasta, kunnes rupesin kylvämään ferramolia. Sillä lähti invaasio seis vuosia sitten ja nyt aloitan kauden aina kylvämällä kourallisen kyseistä ainetta kasvariin ja vähän oven eteenkin. Nyt ongelmaa ei ole sitten koskaan syntynytkään. Yksi paketti on nyt kestänyt 4 vuotta, joten hyvin riittoisaa.

Onko kyse minun uppiniskaisesta uutuuksien vastustamisesta, vai onko ajatus pienen biojätepussin ripustamisesta kasvariin suuremman sadon toivossa oikeastikkin huvittava ajatus?

Eikös co2sta vedetä ihan painepullosta suoraan kasveille, jos virityshimo yltyy sille tasolle asti?

Entäs se kiljuämpäri, miten teho vertautuu tähän pussukkaan?

No mitäs jos ohkaseen vaneriin vetelis rasiaporalla viimevuoden kaltaisten muovimukien alaosan kokosia reikiä ja niihin reunoihin listat, jotta pysyvät koholla. Pysyy mukit pystyssä ens vuonnakin, kun laittaa vaan levyt talteen... Pohjalle vielä punasta ledinauhaa, ni loistavat chilimukit pahoilaisen punaisina

Nuo chipsit on jees. Loimulohi on parasta. Itse olen tehnyt loimulohta toistakymmentä vuotta ja muutamia eri tapoja on testattu. Loimulohen kanssa mausteiden käyttö on oma koulukuntansa, itse en niitä käytä vaan maut tulevat nuotiosta sekä suolasta. Ei se väärin ole kuitenkaan

Muutama perussääntö:
a) fileissä rasvat tallella, paras fileerata itse
b) Suolaus kypsennyksen aikana
c) Halstraus ei ole loimutusta

a)
Elikkäs loimulohen valmistus alkaa fileerauksesta. Paras jättää kaariluu paikalleen ja kaikki rasva, sekä evät, jotta kala pysyy ryhdissä.
b)
Minusta paras maku loimuloheen tulee, kun suolaus hoidetaan vasta kypsennyksen aikana. Tätä varten kaupasta ostetaan pikku suihkupullo joka vihkitään loimupulloksi. Sinne tehdään vahva suolavesi. Kypsennyksen alusta saakka sumutoiminnolla lohia pidetään pinnasta kosteana. Näin loimuttajalla riittää tekemistä, lohi ei mene kuivaksi ja lopulta, kun lohen pinta antaa periksi, niin pintaan muodostuu rapea, suolainen ja herkullinen pinta. Suolauksesta tulee myös epätasainen, jolloin pinta on liian suolainen ja pohja tasapainottaa. Antaa uuden perunan kanssa aivan fantastisen suutuntuman.

Lopussa, jos haluaa tehdä sen parhaan loimusen, niin lohen pintaa valellaan vielä voilla ja konulla jos semmoista sattuu olemaan.

c)
Paremman puutteessa minäkin olen halsteria käyttänyt. Nahkapuolen joutuu tosiaan silloin kypsentämään, koska kalan takana ei ole lämpöä sitovaa elementtiä. Paljon olen käyttänyt erinnäisiä puun palasia loimulautana, kunnes sain lahjaksi "virallisen" perinteikkään loimulaudan. Lauta on tehty oksattomasta haapa lankusta ja hiottu siistiksi. Tapit taasen tehdään lepästä ja niitä kostutetaan hetki ennen käyttöä. Tämä tuntuu olevan täydellinen puu yhdistelmä, koska lämmetessään tapit eivät löysty vaan kiristyvät.

Viimeksi pari kuukautta takaperin loimutin halsterilla nuotion loimussa ja vaikka muuten tein kaiken tapani mukaan, lopputulos oli aivan jotain muuta, kuin loimulohta. Halstrattua siitä tuli.

Kypsennysaika loimulohelle on parisen tuntia riittävän etäällä loimutuksen ja jatkuvan kostutuksen ansiosta.

Eli tässä oma korteni kekoon loimulohen suhteen

Minusta tälle kaudelle habakaban reseptiä on hieman piristetty. Tulisuus oli jo sitä luokkaa, että aamupalaksi syötynä edellisillan nagailoittelun herkistämä vatsa meinas sanoa ei tälle "herkulle". Tosin tässä tilanteessa pirkka jalapenon syöminen olisi ollut jo liikaa.

Kuulostaa äärimmäisen tehokkaalta ja luonnonmukaiselta tavalta perustaa kasvari! Tosiaan kasvarin rakenne on sen verran kevyt, että perustukseksi riittää vaikka sitten kasa sitä itseään. Luntahan ei saa kasvarin päälle kerryttää oli perustus mikä tahansa. Tästä ihan omakohtaista kokemusta. Mutta kyllähän tuo betoniperustus luo käyttömukavuutta ihan omalle tasolleen ja kasvukausi varmasti pidempi, kuin avopohjalla.

Offaria:

Meillä tontin nurkalla on murheenryyninä ollut vanha avokompostin jämä, jonka vieressä meidän uudempi kompostori ja lopuksi koko pino kasvoi täyteen nokkosta, niin ettei sitä paljon tullut möyhättyä. Tontin rumin nurkkaus.
Tänä kesä käänsin sitten koko läjästä 30cm kohopenkin. Reunustin allasmuovilla ja reunoille keräsin siirtonurmea/sammalta toisen projektin tieltä. Siellä nyt kasvaa avomaankurkkua kesä ja taval kurpitsaa. Jää muuten vesiviljelyt toiseksi sille tahdille mitä tässä varjoisassa kompostinurkkauksessa tapahtuu. Eilen esimerkiksi sieltä kaivoin 2,5kg kesäkurpitsan, joka oli selvästi vasta kasvun alussa, kun puolet kurpitsasta oli vielä ohkasta riukua.

Jos oisin löytänyt kämpän pellon reunasta, niinkuin alunperin suunnittelin, ni saattas meillekkin tulla muovinen kakkaputki kasvariksi Huoltovapaus omaa luokkaansa.

Kaivaa perustuksia varten ruokamullat pois... 25cm matkalta meillä. Sitten sorakuopalta soraa semmonen 15cm kerros. Tämä sitten juntataan veden kera lyhtypylvään pätkällä mihin on ruuvattu tukeva kahva. Sitten rinki painekyllästettyä kakkosnelosta ja päälle lankku taikka pari pystyyn. Ei ole elänyt pätkääkään ja 5 vuotta tuossa könöttänyt. Soraa samalla kasvarin lattiaksi. Hieman halvempaa, kuin ultra deluxe betonilaatat ja samana päivänä pääsee pystyttämään kasvarin. Työvälineitä tarttee saha, lapio ja akkuporakone taikka nauloja.

hullunkurista! Tostahan vois vaikka tulla uus trendi!

Höpö höpö.

Kanada

No kato tänne periferiaan 5 vuoden päästä ilmestymisestä nämä uutuudet saapuu

Vuodesta 2003 on ollut aluksi parvekkeella jotakin. Sitten maalle muuton jälkeen pihalla ja nyt omk muuton jälkeen kasvihuoneessa muutaman vuoden. Tänä aikana harrastus on muiden harrasteiden myötä muuttunut lähinnä rutiiniksi. Keväällä aina liian myöhään monivuotiset kasvariin ja sitten uusia kasvamaan vesiviljelyyn. Aina liian aikaisin tulee syksy jolloin suoritetaan karsinta. Uudet lempparit multaan ja sisälle talvitarhaan ja monivuotiset kunnon mukaan myös. Jouluna korjataan yleensä viimeiset sadot, silloin innostus on pyöreä nolla, vaikkakin sadosta ollaan innoissaan. Riittävästi automatisoituna kasvatus ei vaadi juuri mitään ja satoa piisaa ympäri vuoden, pakkasesta tosin puolet vuodesta. Räyhiksen tylytykset on lähes alkuajoista tosin tuttuja, joten eipä niistä sen enempää. Eihän tästä chilimarjasen kasvatuksesta kymmeninksi vuosiksi riitä ilman toistoa keskusteltavaa ollenkaan, jotta mennään näillä mitä on annettu. Kyllähän minäkin ehkä teen bluesmanit sitten, kun taloa on tarpeeksi laajennettu, terassit on tehty ja vene on kunnostuksien/myyntien myötä riittävän iso ja hieno, että aikaa jää tähän tärkeimpään ;p

Käsittämätön uutuus nacho hyllyssä. Otettiin saareen messiin leiriolosuhteisiin nachopussin kera, kun ei omia kerennyt tekemään kylmälaukkuun salsaksi. Noh maistelua niin sehän maistuu savulle, se maistuu chilille ja kypsälle jalapenolle! Hieman ehkä kaipaisin muuhun maustamiseen ryhtiä, mutta muuten kyseessä on todellakin salsa chipotle! Tässä äärimmäinen vastaisku kaupan huijaustuotteet topikille. Tätä voisi ostaa muutenkin, kuin pakosta. Olen hämmästynyt.

Missään nimessä ei pidä autopotteja asentaa paikkaan jossa vesivuoto on ongelma. Niin nerokkaita, kun ne ovatkin, niin venttiilikohon jumittuminen on täysin mahdollista ja sit on koko reson sisältö lattialla. Painetta ei ole ja vuotaakin niin vaivihkaa reson tyhjäksi, että ei huomaa vierestä tuijottamalla.

Ei minustakaan kannata väkisin vääntää hydroa pelkän paremman kasvun takia. Minusta se on vähän niin ja näin... minulla monivuotiset on mullassa ja uudet tulokkaat hydrossa. Hienoa satoa tulee molemmista. Kasvihuoneesta niin paljon heikompanakin vuotena, ilman vaivannäköä, että pakastimesta löytyy vieläkin vanhoja yllärirasioita vaikka uudet on jo tuppaamassa satoa.

Mullalla onnistut "varmasti" Vesiviljelyllä säätö pienissä systeemeissä voi tappaa koko harrastuksen. Into laantuu niin 2vko välein mahd huoltotoimet saattaa jäädä tekemättä ja sit odottaa töistä tullessa nahkiainen pitkin lattioita. Laita ny ilmapumppu ainakin bublaamaan, jos passiivia mietit. Etuina kerrostalo-olosuhteissa ehkä kuitenkin, ettei kämppään tartte roudata turvesäkkejä.

Vesiviljelyn todelliset hyödyt tulee esiin siinä kohti, kun tehdään hieman isompaa systeemiä. (siis minun mielestäni) Itellä 1 kuution reso kestäis melkein koko kesän vesimäärän puolesta, mutta kerran kuussa laitan uudet litkut. Näin harrastus ei sido kotiin vaan voi lomailla ym. Mutta on mulla turpeessakin, nyt vanhimmat 6 vuotiaita ja niistä mä itseasiassa oon jopa ylpeämpi, kuin vesiviljelyn tuotoksista. Näitä multakasveja taas kastelee naapuri, taikka automatiikka lomapätkinä kelien ym mukaan.

Kuulostaa pahalta tuotteen osalta, mutta että suomalainen mies jättää sateen vuoksi grillaamatta?!?

Lainaus käyttäjältä: Wolfman - kesäkuu 25, 2013, 09:59:39 ap
Hmm... sopiikohan oksasilppurilla (murskaava malli) tehty rouhe savustukseen ? Pitäisi tammen loput oksat hävittää vielä joku päivä, nuo loput ovat liian pieniä askartelukäyttöön ja näyttävät olevan jo halkeilleitakin. Tosin suurin osa menee varmaan polttopuuksi ellei joku ole kiinnostunut hakemaan (Lahdesta).

Savustajan työkalu nro 1! Leppähalosta 2-3cm kokoista soiroa koneesta läpi suoraan savulähdelaariin ja voi keskittyä olennaiseen. (Toki myös muut puulajit) Toimisi myöskin nykyiseen kylmäsavuputkeeni, mutta murskain päätti ryhtyä elottomaksi. Erityisesti jeesaa talvisavustuksessa. Silloin, kun harvemmin huvittaa riehua puukon kanssa.

Slurps :p voi kun omat J earlyt alkaisi tummumaan samalla tavalla