Kukan terälehdet ovat tosiaan takapuoleltaan lähes puhtaan valkoisia vaikka etupuoli on hyvin tumman violetti. Takana ainoastaan tuo terälehden taitekohta (en tiedä onko tälle mitään varsinaista nimeä) on tummempi. Pitääkin ottaa kukan takapuolesta kuva huomenna, nyt en ala natikanvalossa kuvaamaan kun siihen menee hermo.

Nuppuja on parisenkymmentä ja niitä näyttäisi ainakin tässä vaiheessa olevan aina joko 1 tai 2 per kasvupiste. Tuokin on muuten outo ominaisuus jos pysyy tuollaisena, mulla kun on sekä praeissa että eximiumeissa ollut yleisesti myös kolmea per kasvupiste. Tämä voi toki johtua vain siitäkin että kukinta on vasta alussa.

Tuntematon praetermissuminkaltainen (C. sp.)

Pistetään vielä tämä toinen kukkakuva josta erottuu tuo teriön valkoinen tyvialue ja pilkut paremmin. Lisättäköön vielä myös sen verran että on toki sekin mahdollisuus että tämä ensimmäinen kukka on jokin harjoituskappale ja tekee myöhemmin isompia, mutta se jäänee nähtäväksi.

Tuntematon praetermissuminkaltainen (C. sp.)

Praetermissum, eximium, mikä? Tämä tapaus tuli henkilöltä joka tuntuu tuntevan villichilinsä varsin hyvin, eikä hän silti osannut sanoa lajia varmaksi. Kukan väritys haiskahtaa minun silmääni enemmänkin eximiumilta kuin praetermissumilta mutta kasvin kasvutapa taasen ei ole sinne päinkään. Kukka on myös aivan äärimmäisen pieni, skaalan ymmärtää kun ottaa 10-senttisen käteensä ja vertaa sitä tuohon kuvassa olevaan. Tuo on ensimmäinen avautunut joten en ole aivan varma kuinka paljon tämä tästä vielä aukeaa, mutta on tuntunut jumittavan tuolla tavalla puoliksi auki jo tovin. Praetermissumeille ainakin tuntuu olevan tyypillistä aukoa kukkiaan eri tavalla kasvin iästä ja/tai valoisuudesta riippuen että mitään varmaa ei vielä tässä vaiheessa voi sanoa vaikka tuo tuollaisena pysyisikin.



Tuntematon praetermissuminkaltainen (C. sp.)


Tuntematon praetermissuminkaltainen (C. sp.)


Tuntematon praetermissuminkaltainen (C. sp.)

Kasvi on käytännössä karvaton. Lehdissä ja varsinkin niiden reunoissa erottuu aivan mikroskooppisen pieniä karvoja kun jollain optisella apuvälineellä niitä tiirailee, rungosta ja oksista niitä ei juurikaan tunnu löytyvän makro-objektiivillakaan. Tähän väliin voisin pistää muistin virkistämiseksi kuvan tyypillisestä praetermissumista (CAP 498). Karvattomia praetermissumeja ei ole minulle tullut vielä vastaan, mutta ainakin infernon sivujen mukaan niitäkin on. Kasvutapa kasvilla on erittäin voimakas ja tukeva, kasvilla on tukeva päävarsi jonka varassa se kasvaa suoraan ylöspäin ja on n. metrin korkeudelta lähtenyt haarautumaan tukevasti. Hieman samanoloista kasvua olen nähnyt praetermissumeilla, eximiumille tyypilliset ohuet mutta silti jäykät ja helposti puutuvat oksat loistavat poissaolollaan. Yritän saada koko kasvista tolkullisen kuvan jossain välissä, tänään tuuli aivan liikaa sitä varten.

Marjoista näin kuvat joskus talvella kun tämän sain, mutta olen hukannut linkit. Olivat hieman pitkulaisen oloisia joidenkin pienimarjaisten frutejen tapaan, eivät siis pyöreitä tai soikioita kuten praet järjestäen tuntuvat olevan. Siementen lähteen mukaan marjat olivat myös, miten sen nyt sitten suomentaa, "non-dedious" eli eivät (yli)kypsinäkään lähde irti kasvista helposti kuten villichileillä tuppaa yleensä olemaan tapana vaan marjoja kerätessä joutuu käyttämään voimaa niiden irroittamiseen.

Lainaus käyttäjältä: Torakka - toukokuu 19, 2012, 07:50:38 ap
Miks näät Rocotot ei ikinä kasva suoraa vaan aina ne menee mulla tollasiks riippuviks suheroiksi?

Kyllähän nuo taimet varmaan tukevampiakin voisivat olla, mutta rocotojen kasvutapa muutenkin nyt vain on sellainen että tykkäävät kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta ja oksat sitten roikkuvat, varsinkin kun alkavat tehdä satoa. Tuon takiahan kovin moni täällä kasvattaakin rocotonsa amppeleissa.

Hyvältä näyttää ja hienoa että ongelmiin alkaa tulla selkoa. Kun yleiskuva kasvarista on toukokuussa tuo, niin eiköhän sieltä kauden mittaan taas jokunen podi irtoa

Jalapeno TAM (C. annuum)

Texasin A & M-yliopistossa kehitetty mieto jalapenolajike. Kaippa tuon toisen voisi vihreänä syödä niin pääsisi jo pian koittamaan kuinka mieto tämä nyt sitten oikeasti onkaan. Oikeanpuolimmaisen pitää antaa kypsyä koska on olevinaan risteytys CAP 1531 C. chinensen kanssa. En osaa edes arvailla millainen villichinensen ja jalapeno-tyyppisen lajikkeen risteytys olisi, mutta ehkä sellaisenkin tapauksen pääsee ensi kaudella näkemään.

Oda (C. annuum)

Erittäin Pirtsakan värinen vihannespaprika.

Peito de Moca × Limo F1 #5 (chinense × chinense)

Taas yksi onnistunut risteytys lisää. Tästä näkee hyvin molempien vanhempien vaikutuksen, eli sekä siemenvanhempana toimineen Peito de Mocan pienet hedelmät ja  terävähkön kärjen että pölyttäjä toimineen Limon ryppyisen ulkoasun ja hedelmän paksuuden.

Noilta kaikenmaailman koristeannuumi yms-pohjaisilta risteytyksiltä en maun puolesta odota mitään, mutta tämän molemmista vanhemmista pidin senverran paljon että tämä ei voi olla kuin hyvää. Tai no, mistä minä sen tiedän miten nuo maut periintyvät mutta kohtahan se kyllä nähdään.

Esplendor × Chokoladka F1 (annuum × annuum)

Tämä risteytys-yritelmä lienee sitten itsepölyttynyt. Ei kyllä paljoa muistuta Esplendoria mitä siitä kuvia löydän (omasta kasvista ei tullut koskaan otettua kuvaa) mutta ei tuossa kyllä Chokoladkankaan ominaisuuksia ole seassa. Jotenkin kyllä muistelin tämän olleen kääpiöivä lajike mutta aikamoinen hujoppi tästä on kasvanut?

PI 439370 (C. baccatum)

Kasvina hirvein rimpula johon on tullut törmättyä, ilman tukea tämä lähinnä matelee maata pitkin kuin mikäkin köynnös vaikka valoa on saanut yhtälailla kuin muutkin, jotka ovat ihan kohtuullisen tukevia. GRIN-tietokanta väittää tämän alkuperämaan olevan Bulgaria, mutta se lienee jokin kämmi.

Spagna (C. annuum)

Toinen koristetapaus, jonka kasvutapa häiritsee. On kasvanut käsivarren pituiseksi kuin mikä tahansa annuumi, ja alkanut sen jälkeen muodostamaan tuollaista ihme pienten lehtien ja kukkien mykeröä korkeimpaan kasvupisteeseensä. Koristelajikkeen kummallinen kasvutapa, vai joku tauti tms muu ongelma? ötököihin en ole törmännyt.

Chinese Five-color (C. annuum)

Koristechili lähikuvassa. Paljoa muuta kuvattavaa tässä nyt ei vielä olekaan kun on myöhään taimelle mennyt pienikokoinen tapaus.

Tuo pienimuotoinen miitti täälläpäin olisi sinänsä voinut kiinnostaa, mutta lauantai ei kyllä mitenkäänpäin sovi kun olen luvannut mennä auttamaan kaveria kasvihuoneen pystytyksessä. Noh, ehkä mokomaa voidaan harkita joskus toistekin, kaippa täältä espoo/kirkkonummi-suunnalta löytyy harrastajia muutenkin.

^ palhojen kuuluisi frutella olla tummia, joten ainakaan mikään puhdas frute tuo CAP 505 ei ole.

Noita vuosittain käännettäviä tuntuu olevan monilla paikkakunnilla, onneksi tää meidän ei ole sellainen kun niin suuri osa kasveista on monivuotisia.

Tuota palstaa kääntäessäni tuli mieleeni kysyä täällä, että eihän kukaan muu foorumilainen satu viljelemään tuolla kauklahden palstalla?

Jamaican Bell × Lemon Drop F1 (baccatum var. umbilicatum × baccatum var. pendulum)

Tätä ei sitten pitkään tarvinnut odotella, onhan tuo selvästi risteytynyt. Jamaican Belliltä tulee muhkuraisuutta ja pitkulainen muoto lemon dropilta. Kypsyisivätpä nopeasti niin pääsisi maistelemaan. Lemon Dropin mausta pidin erittäin paljon, kun taas Jamaican Bell oli ainakin meikäläisen kasvatusmetodeilla täysin mauton ja sellaisenaan turha tapaus, mutta siitä voisi saada kaivattua mietoutta polttoon tuon hauskan muhkuraisen muodon lisäksi.

PI 593491 (C. annuum var. glabriusculum)

Ensimmäinen villiannuumin kukka.

Termi "paprika" viittaa spesifisesti tulettomaan muotoon lähinnä vain suomen kielessä, muissa kielissä tuolla termillä viitataan yleensä kuivattuun ja jauhettuun tavaraan, joka voi olla tuletonta tai tulista. Jostain tuolta ex-USSR-maista sekä varsinkin unkarista tuntuu löytyvän kyllä paljonkin noita "paprika"-lajikkeita (eli, chilijauheen valmistukseen tarkoitettuja/sopivia lajikkeita) joista potkua löytyy välillä ilmeisesti ihan reippaastikin. Monesti nuo näyttäisivät myös olevan tuota isohedelmäistä (ts. vihannespaprikamaista) mallia.

Mites se tubocapsicum, onko vielä hengissä?