tammikuu 09, 2025, 22:48:41 ip

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Natriumlampun idea?

Aloittaja Red Hot Chili Peppers, elokuu 26, 2006, 23:26:43 ip

« edellinen - seuraava »

Red Hot Chili Peppers

Näin noviisina ja talvi-iltojen lähestyessä askarruttaa mikä juju on chilin kasvattajien keskuudessa ilmeisesti melko yleisissä natriumlampuissa? Maallikon korvaan wattiluvut 400 ja enemmän kuulostavat melko korkeilta. Toisaalta katsoin kirjahyllyyn jääneestä vanhasta valokuvauskirjasta, että natriumlamppujen värilämpötila on noin 2000-2500 kelviniä eli jää melko kauas päivänvalon 5700-10000 skaalasta.  Varmaan kasvit eivät tarvitsekaan koko päivänvalon spektriä kasvaakseen, mutta mihin moisia wattimääriä tarvitaan?
Eikö pikkuwattinen energiansäästölamppu ja kääntökalvo sen edessä oikeaa värilämpötilaa varten ajaisi saman asian?
Korjatkaa jos olen väärässä.
Jos jokin polttaa, niin onko se kuuma?

Sauli Särkkä

Natikan spektri on se olennaisin, sekä sen raaka valoteho + hyötysuhde. Natikan spektrissä on sopivasti kohoumaa sopivilla aallonpituuksilla (sininen ja punainen, sekä näkyvimmältä osaltaan keltainen), joista juurikin sininen (värilämpötila-alueen yläpäässä, aallonpituuden suhteen spektrin alapäässä) ja punainen (siellä parin tuhannen värikelvinin maisemissa, eli spektrissä siellä korkeammalla) ovat ne tärkeimmät.

Natikan tyypillinen spektri:



Jos ei näy, niin klikkaa: Ks. http://www.brite-lite.com/Hydroponics/Charts/HPSSpec_Emis2.gif - ja mikäli ei vieläkään näy, klikkaa osoiterivi aktiiviseksi ja paina entteriä.

ESL (energiansäästölamppu) -patenttia itse juuri olen väsäämässä. Tarkoitus on laittaa yhden ison (n. metrixmetri suorakulmainen kolmiotyypin valokansi) valaisimen kyytiin 20 kpl 15W ESLejä, eli 300W edestä pikkuputkia. Kyllähän niilläkin kasvattelee, mutta natikka on kasvuhommiin parempi.

Ideaalitapauksessahan vegetatiivisen kasvun aikana käytettäisiin monimetallivalaisinta ja kukituksessa natikkaa. Käytännössä molemmat toimii molemmissa, mutta toinen on parempi toiseen ja toinen toiseen.

Riittävästi kun on tehoa, ei sen spektrinkään tarvitse olla niin millin päälle kohdallaan.



-Sale
Sauli Särkkä

#002

Red Hot Chili Peppers

Kiitos Sale jälleen pikaisesta vastauksesta.
Entä oletko kokeillut tavallisen ESL-lampun eteen kääntökalvoa, jotta spektrin saisi optimaaliseksi? Eikö silloin voisi periaatteessa pärjätä pienemmillä wattimäärilläkin. Lisäksi kalvon avulla voi valita kuhunkin kasvuvaiheeseen optimaalisimman spektin tai ainakin värilämpötilan.
Jos jokin polttaa, niin onko se kuuma?

Sauli Särkkä

Tuo kääntökalvo on ainakin minulle uusi tuttavuus. Olisikos siitä lisää infoa saatavilla?



-Sale
Sauli Särkkä

#002

Makee

Kääntökalvo taitaa vaan viedä liian ison osan valotehosta mennessään, joten lopputulos vaan on huonompi..

Azasel

No pakko sanoa tähän jotain. Elikkä sen perinteisen "natikan" teho perustuu pitkälti kukintaan suuntautuvalla valoalueella (siis keltaisella/punaisella), eli pienille taimille se ei välttämättä todellaakaan ole optimaalisin, mutta taas sadotuksessa erittäinkin hyvä. Toki nykyään polttimoita on moneen junaan, enkä sanokkaan olevani niistä kaikista selvillä, mutta yleensäkin, natikan raaka teho ylipäätänsäkin peittoaa muuten heikommatkin värisävyt nopeasti. Ja sitten mitä olen itse todennut, niin esim. purplen alla kasvaneet kaikki taimeni ovat normaaleja huomattavasti tuuheampia ja "puskamaisempia", heti kun tuon alta siirtää muualle, alkaa melkoinen kasvu pystysuunnassa. Kalvoihin sun muihin "hi-tech" juttuihin en ota mitenkään kantaa. Sen verran vielä pitää sanoa, että vaikka olen todennut purplen erittäin hyväksi taimikasvatukseen, sen valossa kyllä kukituskin onnistuu erittäin hyvin.

Red Hot Chili Peppers

Niin, kääntökalvoja käytetään varmaan eniten elokuvan ja videon teossa, kun halutaan muuttaa valaisimen värilämpötilaa muuksi kuin se on. Esimerkiksi päivänvalon värilämpötilasta hehkulampun värilämpötilaan tai päinvastoin.
Kyseisiä kalvoja saa ainakin kaikista firmoista, jotka myyvät ja/tai vuokraavat valokalustoa näyttämöille tai leffoihin. Ainakin Helsingistä niitä löytyy jonoksi asti.
Kyllähän ne kalvot jonkin verran valotehoa syövät, mutta juuri sitä jäin aikaisemmassa viestissäni miettimään, että kumpi on kasveille tärkeämpää oikea spektri vai teho?
Kalvojen huono puoli on kyllä se, että ne palavat ajan myötä puhki, eli mitä vähemmän valotehoa syövä kalvo niin sitä nopeammin joudut vaihtamaan sen uuteen.
Tulipa vain mieleen tällainenkin vaihtoehto.
Jos jokin polttaa, niin onko se kuuma?

Nike

Vanhana valaisijana sanoisin,että jokin ns.1/2 kääntökalvokin vie jo niin paljon valotehoa mennessään että jäljelle jäävällä loisteella ei enään mitään kasvateta. Eli teho on tärkeämpi kuin väri. Toisaalta kaverilla on juuri tuollainen Purple-polttimo, ja olen vakuuttunut että se on paras "jokapaikanhöylä". Ei olisi kovin loogista evolutionäärisesti, että kasvit olisivat kehittyneet kasvamaan paremmin jonkin muun värisessä valossa kuin siinä mikä taivaalta tulee.

Kyllä nämä erilliset "kukitus"- ja "kasvu"spektrit ovat valojakson pituudelle,eli vuodenajalle, herkkien kasvien juttuja, eli kansantajuisesti sanottuna kannabisväen päänsärkyjä.

Vielä selityksenä näistä kääntökalvoista: elokuvakameran filmi on tasapainotettu jollekin tasolle: valkoinenhan on suhteellinen asia. Ihmisaivot säätävät silmän tuottamaa dataa siten,että miellämme vaikkapa kynttilän valossa näkemämme paperin yhtä valkoiseksi kuin jos katsomme sitä keskellä kirkasta auringonpaistetta. Filmi (tai videon White Balance)ei tätä psykologista säätöä pysty tekemään,ja siksi ne on yleensä jaettu kahteen ryhmään; keinovalo- ja päivänvalofilmi. Ensimmäinen näyttää keinovalolla (n.3400 Kelviniä) valaistun valkoisen pinnan valkoisena,ja jälkimmäinen tekee saman 5600K valolla valaistulle valkoiselle. Erinäisistä syistä päädytään käyttämään jompakumpaa produktiossa, ja sitten jos tullaan vaikkapa sisätiloihin kuvaamaan päivänvalofilmille, ja käytetyt lamput ovatkin ns. "lämpöisiä",eli siellä keinovalon väripäässä, niin kaikkien lamppujen eteen kiinnitetään tätä sinertävää kääntökalvoa,jolloin lopputuloksessa valo näyttää siis jälleen "valkoiselta".. Samalla kuitenkin siis menetetään valotehoa kalvojen himmentäessä lampuista lähtevää valoa, ja joudutaan siis lisäämään käytettyä valotehoa.
Mummoni viljelyohje:"Juuret tulevat multaan."

Sauli Särkkä

Mitenkäs sitten se tieteellinen puoli tuosta kääntökalvosta: suodattaako se valon nimenomaan siten, että vain haluttu tavara tulee läpi vai muuttaako se aidosti läpitulevan valon aallonpituutta?

Jos lähtöpuolen valaisimen spektri ei sisällä sopivia aallonpituuksia, toimiiko kääntökalvo ollenkaan? Karkeasti: saako esim. puhtaasti vihreästä valosta kääntökalvolla kirkkaan?



-Sale
Sauli Särkkä

#002

Janne

Eiköhän se pääpiirteissään ole niin että mikäli spektri on riittävästi sinne päin, on nimenomaan raaka valon määrä se joka jyllää. Loisteputketkin pitää laittaa melkein kiinni kasviin ellei halua honteloita hujoppeja. 400 wattia ei ole vielä todellakaan paljon edes spna:n hyötysuhteella.
www.vastahanka.fi - erilainen ruokablogi

cornell

Lainaus käyttäjältä: "Red Hot Chili Peppers"Näin noviisina ja talvi-iltojen lähestyessä askarruttaa mikä juju on chilin kasvattajien keskuudessa ilmeisesti melko yleisissä natriumlampuissa? Maallikon korvaan wattiluvut 400 ja enemmän kuulostavat melko korkeilta. .. Varmaan kasvit eivät tarvitsekaan koko päivänvalon spektriä kasvaakseen, mutta mihin moisia wattimääriä tarvitaan?
Eikö pikkuwattinen energiansäästölamppu ja kääntökalvo sen edessä oikeaa värilämpötilaa varten ajaisi saman asian?
Korjatkaa jos olen väärässä.


Minäkin painottaisin Natikan kohdalla reilusti suurempaa valon intensiteettiä esim. loisteputkiin verrattuna... sen valo tunkeutuu paremmin kasvustoon ... valaisimen valintaan vaikuttaa olennaisesti sen käyttötarkoitus ja kasvimäärä... jos aikomus on kitkutella talven yli ikkunalaudalla ja taimettaa keväällä, loistarit ovat paras valinta...
suuremmalle kasvimäärälle toimii paremmin natikka, sillä sen voi viedä kauemmas kasveista. Jos sadotat sisätiloissa, suosittelen natikkaa. Itse myös taimetan 400 W natikalla ja sillä hoitelee hyvin 1.5-2 m2 taimiston (10-20 isompaakin kasvia) ulosistutuskuntoon.

Sähkö maksaa kyllä, mutta jos satut asumaan sähkölämmitteisessä asunnossa ei lamppu tunnu laskussa sillä se hoitelee osan lämpöpattereiden hommista!!

Spektrien tuunauksesta on ollut paljon juttua, mutta loisteputki/ESL -sovellukset kaatuvat mun silmissä siihen, ettei niiden intensiteetti riitä isommille kasveille...  ammattilaisten valaisinpolitiikkaa seuraamalla ei jää epäselväksi mikä valaisintyyppi potkii parraiten

EdIT: ja onhan noita natikoita 150/250 W tehoisina
EdIT2: Nikeltä ostettu 400 on tuunattu käyttövalmiiksi, kohta surahtaa  :D
¨käynks mä usein täällä?¨

Doe_J

Ei kai se kääntökalvo sentään sisääntulevaa valoa ota ja muuta sen aallonpituutta? Tuohonhan vaadittaisiin joku fluoresenssityyppinen ominaisuus pinnoitteessa eli Sarkan kyssäriin sanoisin ei. Niinkuin aikaisemmin sanottiin niin eihän tuo ole kuin värillinen kalvo joka vain vaimentaa tiettyjä aallonpituuksia enemmän kuin toisia eli näennäisesti muuttaa värilämpötilaa. Voin olla väärässä, mutta jos kasvi tajuaa lähinnä punaisen ja sinisen värin, ja reagoi niiden intensiteettiin (ja ilmeisesti keskinäiseen suhteeseen jossain määrin?), niin onko sillä enää väliä tuleeko lampusta sivutuotteena esim. vihreää aallonpituutta ja kuinka paljon?

Aina välillä törmää näihin aallonpituuskikkailuihin joissa ehdotetaan tietyn väristä kelmua lampun eteen, mutta ei mun mielestä niissä ole mitään järkeä kun ainoa mitä kelmuilla voit tehdä olennaisille aallonpituuksille on vaimentaa niitä, ei niille voi "siirtää" energiaa muilta aallonpituuksilta. No ok, jos välttämättä haluat matkia syksyn tai kevään auringonvalon ominaisuuksia niin sitten, mutta en kyllä jaksa uskoa että se kannattaisi siinä mielessä että kokonaislumenit kärsivät joka tapauksessa. Jos ajattelee että ottaisi pikkusäästölampun jossa on väärä spektri ja yrittäisi muuttaa sitä parempaan suuntaan niin käytännössähän suodattaisit ne "väärät", vahvimmat aallonpituudet pois ja jäljelle jäisi joku hikinen sininen tai punerva kaista. Värilämpö saattaisi olla oikea mutta kokonaisvaloteho aika matala.

Nike

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Mitenkäs sitten se tieteellinen puoli tuosta kääntökalvosta: suodattaako se valon nimenomaan siten, että vain haluttu tavara tulee läpi vai muuttaako se aidosti läpitulevan valon aallonpituutta?

Jos lähtöpuolen valaisimen spektri ei sisällä sopivia aallonpituuksia, toimiiko kääntökalvo ollenkaan? Karkeasti: saako esim. puhtaasti vihreästä valosta kääntökalvolla kirkkaan?



-Sale


Noh... ainakin kun Kelvin-mittarilla noita kuvauksissa mittaillaan,niin kyllä se ihan "oikeasti" muuttuu. Ja kai melkein mistä vaan saa melkein minkä värisen tahansa (kääntökalvoja on myös esim. purplea ja greeniä),mutta tarvittavan kalvotuksen määrä voi olla niin iso (paksu),ettei juuri mitään valotehoa jää enään jäljelle.
Mummoni viljelyohje:"Juuret tulevat multaan."

poq

Lainaus käyttäjältä: "Nike"
Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Mitenkäs sitten se tieteellinen puoli tuosta kääntökalvosta: suodattaako se valon nimenomaan siten, että vain haluttu tavara tulee läpi vai muuttaako se aidosti läpitulevan valon aallonpituutta?

Jos lähtöpuolen valaisimen spektri ei sisällä sopivia aallonpituuksia, toimiiko kääntökalvo ollenkaan? Karkeasti: saako esim. puhtaasti vihreästä valosta kääntökalvolla kirkkaan?

-Sale


Noh... ainakin kun Kelvin-mittarilla noita kuvauksissa mittaillaan,niin kyllä se ihan "oikeasti" muuttuu. Ja kai melkein mistä vaan saa melkein minkä värisen tahansa (kääntökalvoja on myös esim. purplea ja greeniä),mutta tarvittavan kalvotuksen määrä voi olla niin iso (paksu),ettei juuri mitään valotehoa jää enään jäljelle.


Kyllä tossa taitaa kyseessä olla ihan normi kalvo, joka vaan suodattaa läpi halutut aallonpituudet paremmin kuin toiset. Kelvineinä mitattava värilämpötila kuvaa aallonpituuksien keskinäistä jakautumista, eikä ota mitään kantaa valotehoon (suhteellinen teho Särkän kuvan Y akselilla). Käytännössä siis kokonaisintensiteetti laskee kalvoja käytettäessä. Päällepäin valo saattaan näyttää "paremman väriseltä", mutta valotehon ollessa pienempi ei ainakaan kasvatukseen saada moisista kalvoista mitään hyötyä. Kuvauksessa noita käytetään haluttaessa tietynväristä valoa. Siellä valoteholla ei ole samanlaista merkitystä kuin kasvatuksessa, vaan valotehon pientä alenemaa kompensoi näppärästi kuvaa otettaessa valotusaika.

Itse en ole ainakaan koskaan kuullut, että vääränvärisellä valospektrillä olisi mitään haittaa kasvien kasvulle. Tärkeää on siis valoteho spektrin halutulla osiolla (eli sini-puna) ja muut aallonpituudet ovat plussaa / eivät vaikuta juuri lainkaan, kuluttavat vain energiaa.

.mie

java

tyhmä kysymys.
eli tarkoitatteko energiansäästölampuilla tavallisia ns. energialamppuja, mitkä on tarkoitettu normaali kotitalouksiin. vai jotain spesiaalijuttuja.

-?-


Sauli Särkkä

Energiansäästölamppu = ESL = ihan normi energiansäästölamppu, joita löytyy ihan normikaupoista. Siis yhdeltä kannalta.

Isommat ESLit ovat myöskin tulleet markkinoille tässä parin vuoden sisällä ja esim. Viherpeukun sivuilta niitä voi tutkiskella. Niissä onkin teholuokka 125W-200W, eli melkoisesti enemmän kuin näissä perusmallin marketti-ESLeissä.



-Sale
Sauli Särkkä

#002