150.000 säkillistä chiliä savuna ilmaan

[Chilivaari]

Suuressa maailmassa kaikki on vähän suurempaa kuin meillä. Intiassa raivosi tulipalo Gunturin chilimarkkinoilla ja 150.000 säkkiä chiliä paloi.
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id89706.html

Ylen uutiset mainitsevat paikan yhdeksi Intian suurimmista chilin myyntiin erikoistuneista toreista, mutta minun tietolähteitteni mukaan kyseessä on Aasian suurin chilin markkinapaikka, jossa tosin suurin osa kaupasta käydään sähköisesti kuten pörssissä ja ne chilit eivät ehkä ole edes varastossa tuolla.

Ne säkit muuten ovat isoja. Juuttisäkit ovat kooltaan lähinnä 200 litran jätesäkin luokkaa, matalampia vain.

EDIT: The Hindu kertoo aivan oikein kyseessä olleen Aasian suurin chilitori ja palanut on ainakin 200.000 säkkiä.
http://www.thehindu.com/holnus/000200805031966.htm

[Volitans]

Tuossa on mahtanut olla aikamoinen katku!

nimim. rocotoa paistinpannulla savustanut

[Chilivaari]

Tilastotiedot kertovat, että säkissä on 40 kiloa kuivattua chiliä ja niitä myydään Gunturin markkinoilla keskimäärin 70.000 säkkiä päivässä. Kolmen päivän varasto siis paloi. Sillä ei liene suurta vaikutusta chilin maailmanmarkkinahintaan. Chilipörssin palamisella voi olla.

Jos tulkitsin oikein outoja mittayksiköitä ja valuuttoja, chilin keskihinta liikkuisi vain euron paikkeilla kilo. Markkinoilla myydään 334 eri lajia chiliä.

Pörssin aloitusuutisesta vuodelta 2004 kävi ilmi, että sähköisessä pörssissä voi ostaa vaikkapa lokakuussa taimelle tulleen pellon sadon ja se toimitetaan sovittuun hintaan esim. helmikuussa suoraan ostajalle. Nuo säkit eivät siis kulje välttämättä Gunturin kautta, mutta lasketaan kyllä päivittäiseen myyntiin. Suurin ostajamaa on Kiina.

[timppa]

Tilastotiedot kertovat, että säkissä on 40 kiloa kuivattua chiliä ja niitä myydään Gunturin markkinoilla keskimäärin 70.000 säkkiä päivässä. Kolmen päivän varasto siis paloi. Sillä ei liene suurta vaikutusta chilin maailmanmarkkinahintaan. Chilipörssin palamisella voi olla.

Jos tulkitsin oikein outoja mittayksiköitä ja valuuttoja, chilin keskihinta liikkuisi vain euron paikkeilla kilo. Markkinoilla myydään 334 eri lajia chiliä.

Pörssin aloitusuutisesta vuodelta 2004 kävi ilmi, että sähköisessä pörssissä voi ostaa vaikkapa lokakuussa taimelle tulleen pellon sadon ja se toimitetaan sovittuun hintaan esim. helmikuussa suoraan ostajalle. Nuo säkit eivät siis kulje välttämättä Gunturin kautta, mutta lasketaan kyllä päivittäiseen myyntiin. Suurin ostajamaa on Kiina.

Mistä nämä tiedot ovat peräisin? Ja onko linkkiä tuohon chilipörssiin? Tuo kuulostaa vähän raaka-aine termiiniltä, jossa kauppahinta, määrä ja aika sovitaan etukäteen ja varsinainen kauppa toteutetaan vasta tulevaisuudessa (jos sittenkään, yleensä erääntymispäivänä tehdään vain ns. nettoarvon tilitys osapuolten kesken). Näitähän tehtiin jo Hollannissa tulppaanikaupassa 1500-luvulla ja sittemmin johdannaispörssien yleistyessä lähes kaikkiin raaka-aineisiin on saatavilla varsinaisen kaupankohteen, eli tässä tapauksessa raaka-aineen sijasta johdannaisia (esim. termiinejä kultaan, kupariin, sokeriin, soijaan jne.)

[Chilivaari]

Tiedot ovat Hindu-nimisen päivälehden uutisarkistoista.
Pörssin osoitetta en ole etsiskellyt. Lieneekö yleisesti nähtävissä, vaiko vain jäsenille. Aioitko ryhtyä chilillä keinottelemaan? Onhan siellä kaupankäyntikohteita enemmän kuin Helsingin pörssissä.  :lol:

[PK]

Markkinoilla myydään 334 eri lajia chiliä.

Aika monta lajia :>

[Volitans]

Markkinoilla myydään 334 eri lajia chiliä.

Aika monta lajia :>

Mielestäni yllättävän vähän, kun huomioidaa se, että chililajikkeita on ainakin kymmenkertainen määrä. Kiinnostava siementori kuitenkin

[Chilivaari]

Eri lajejahan ne eivät tiukan määrittelyn mukaan tietenkään ole, eivätkä eri lajikkeitakaan kaikki.  :lol:  Siellä näkyi olevan esimerkiksi DeLuxe-, tavallista ja bulkkilaatua saman paikkakunnan chilistä ja näiden hintaero on moninkertainen.

Eli kaupankäyntinimikkeitä on 334. Valtaosa on punaista annuumia, mutta Intiassa siitäkin löytyy tuon verran variaatioita. Enemmänkin, sillä tässähän ovat vain kaupallisesti tärkeimmät.

Intiassakin on viime vuosina siirrytty jonkin verran hybridilajikkeiden viljelyyn. Sato on kuulemma suurempi ja niillä voidaan torjua kasvitauteja tai tuhohyönteisiä jo lajikkeen valinnalla.