Lannoituksesta

[Maroc]

Kuinka aikaisin chilien taimia kannattaa alkaa lannoittamaan? Taimet on koulittu kukin omaan pieneen ruukkuun ja ovat aloittamassa toisen lehtiparin teon sirkkalehtien jälkeen.
Minkä lannoitteen olette todeneet hyväksi?

[Fatalii]

Periaatteessa mikä tahansa typpipitoisempi lannoite taimivaiheessa on hyväks kunhan seokset on LAIMEITA!
Kkun kukkimisen sallii alkavan niin kannattaa siirtyä käyttämään enemmän kalium- ja fosforipitoisia lannotteita ja edelleen LAIMEITA seoksia, parin viikon välein lienee ok, viikonkin välein voi lannoittaa jos seokset ovat hyvin laimeita.

Kokeilemalla selvinnee parhaat lannoitteet... taimissa esim VIHER-lannoite tuntunut toimivan melko hyvin... jopa substralkin vaikka olen kuullut toista väitettävän...
Itselläni mansikkalannoite parhaillaan testauksessa... sitä ei pidä laittaa kuin kerran kasvukaudessa, vaikea sano vielä, mutta toistaiseks sekin vaikuttaa olevan liian vahvaa..

[Aji Inferno]

Substral on osoittautunut oikeastaan yllättävänkin toimivaksi lannoitteeksi vuosien mittaan... Laiskana en ole juuri muitakaan jaksanut kokeilla, ja kaikille muille tuntuu hyvin sopivan paitsi ehkä chinenseille. Paremman tuloksen kyllä saa näkemällä lannoitukseenkin vaivaa!

[Tyräkki]

Mitäpä tuo "liikalannoitus" sitten chileille tekee, siis jos kyse on jo kohtuullisen kokoisen ja parhaassa kasvussaan olevan kasvin lannoituksesta? Itse olen kyllä räpännyt lannosta melko surutta ja vielä jaakontaikaa perään. Tuloksena se, että helmikuussa kylvetyt ja huhtikuun alussa kasvariin siirretyt kasvit ovat nyt kaikki metristä aina 1,7 metriin, siis myös habat. (ne kuitenkin "vain" sinne metrin pintaan) ja kasvu jatkuu edelleenkin.

Jalapenoja innostuin kylvämään vasta kun muut taimet olivat jo pitkään olleet kasvarissa. Päätinkin aloittaa jalapenon taimille heti kasvariin siirron jälkeen todellisen tehokasvatuksen tyyliin "kaikki tai ei mitään". Junttasin hevonpaskaa todella reilusti ja höystin reiluilla annoksilla kastelulannosta jokaisella kastelukerralla. Pari kertaa annoin veden seassa varovasti jopa ureaa, eli lähes puhdasta typpeä. Lisäksi jaakontaikaa 3-4 kertaa/viikko. Tämän täysin kerittiläisen lannoitus/kasvutehostekuurin seurauksena jämähti kaksi tainta kahdeksasta aivan kasvamattomiksi ja kituliaiksi. Toinen niistä sittemmin kuolikin ja toinen kituu edelleenkin. Mutta sitten ne kuusi muuta...

Kasvu on ollut todella voimallista. Jalapenot ovat hyvää vauhtia ottamassa kiinni muita chilejä ja ovat antaneet satoakin jo viikon verran. Jotkut uusistä lehdistä tosin ovat aluksi oudon ryppyisiä, mutta useimmiten sentään oikenevat siitä. Tämä muistuttaa hiukan tomaatin reaktiota ylettömään lannoitukseen. Olenkin tässä kehitellyt teoriaa siitä, että jaakontaika kasvutehosteella kasvamaan piiskattu kasvi kestää, ja jopa tarvitseekin, reilummin lannoitetta voidakseen hyödyntää saamansa "piristysruiskeen".

Minua kiinnostaisi myöskin miten vahvoja noiden jalapenojen oikeastaan kuuluisi olla, sillä nämä ainakin hakkaavat surutta esim. kolmoseksi luokitellut super redit. (jotka nekin muuten ovat kasvarissani koko ajan "tulistumaan" päin) Jalapenot siis ovat todella häijyn tulisia. Spekuloinnin kohteeksi tässä esitänkin josko kasvutehosteella olisi vaikutusta kasvin marjaan muodostuvan kapsaisiinin määrään? Ainakin valmistaja vakuuttaa kasvunlisäyksen kohdistuvan nimen omaan "kasvin parhaisiin osiin", eli mm. hedelmiin ja marjoihin.

Ylen kiinnostavaa on tämä chilitarhaus, varsinkin kun koettaa rikkoa kaikki mahdolliset "säännöt ja rajat". :devil:

[Aji Inferno]

No, sen olen itsekin huomannut etteivät nämä pyhät chilisäännöt ole lopulta kovinkaan kaikkivoipia - joskus aivan "hulluilla" tempuilla syntyy parempaa jälkeä kuin tekemällä kaikki kasvatusoppaiden mukaan! Tuttuni ovat esim. tehneet pikku ihmeitä isoille chileille aivan miniatyyrikoon ruukuissa, ja muutenkin kasvuolot periaatteessä päin karjalan mäntyä! Paremmin silti kasvoivat kuin omani, grrr... ;-)

Jalapeño on kyllä aikamoisen tulinen chili, vaikka asteikolla vain noin viitosta. Sen paksu hedelmäliha sisältää paljon kapsasiinia, jolloin subjektiivinen kokemus on hurja. Ilmiö on sama kuin Rocotolla. Se on kyllä suunnilleen kaikkien kokemusten äiti, jos kypsän Rocoton pistät poskeesi..... Jo puolikas sellaista sai mulle aikaan kaikkien hernesoppien äidin, jonka jälkeen haukkoi henkeä vielä pitkään. Taivas varjele sitä poltetta.....

Niin, se lannoituksen vaikutus hedelmiin? Sitä sanotaan että kuivuus nostaa tulisuutta, samoin hedelmien pienuus. Sikäli voisi heittää arvauksen että lannoitus paremminkin miedontaisi, mutta vannomatta kai paras...

[Fatalii]

Lannoituksessa kannattaa muistaa että lopputuloksena saa hyvinkin helposti todella mahtavia kasveja, joiden satoisuus on kuitenkin melko surkea verrattuna kohtuullisemmin lannoitettuihin kasveihin.
Tämä pätee varsinkin liiallisen typpilannoituksen kanssa...
Olen Thietavuon kanssa samaa mieltä siitä että liika lannoitus miedontaa chilejä sadon vähentämisen lisäksi, se tuli huomattua tuon habaneron kanssa jota lannoitin mansikkalannotteella...
Potkua vielä riittää, muttei kuitenkaan läheskään yhtä paljon kuin edellisissä sadoissa... lisäksi kasvit tuuhentuivat nätisti mutta sato näyttää jäävän nyt huomattavasti pienemmäksi, vaikkakin tuossa lannoitteessa ei typpeä ole liikaa...

Tuota mansikkalannoitetta tuli laitettua todella pieni määrä, mutta liikaa taisi olla sekin, tosin tuo on sellaista lannoitetta mitä kuuluu laittaa vain kerran satokaudessa, noh tulihan koitettua, ensi kerralla vielä täytyy laittaa vielä PALJON vähemmän...

[Tyräkki]

Elikkä RUNSAAN lannoituksen haittoina voisi siis olla, paitsi tietysti kuolema ääritapauksessa, niin ainakin pienentynyt sadon määrä ja tulisuus, sekä puskien mahtava kasvu?

Tuo mahtava kasvu toki on itsestään selvä seuraus, joskin sen luokitteleminen haitaksi nyt onkin kyseenalaista, ovathan tuuheat ja suuret puskat ainakin kauniita jos ei muuta. Mihin sitten perustuisi olettamus sadon määrän vähentymisestä? Jotenkin tuntuisi, että suuri ja hyvin kasvava puska tekisi myös enemmän kukkia/marjoja, sillä onhan siinä enemmän niitä oksanhaarojakin kukkien tulla. Tosin olen chilitarhurina vielä aivan "vihreä", mutta kyllä noihin puskiin näyttää pukkaavan satoa niin, että oksat notkuvat. Toista kymmentä litraa on korjattu jo nyt ja kausihan on vasta alussa. Mitä taas tulee marjojen "laimentumiseen", niin se pitänee paikkansa koska sinulla Jukka oli siitä omakohtaisia kokemuksia. Itselläni ei lyhyen kasvatuskokemukseni takia ole juurikaan vertailupohjaa, mutta kovin vain tuntuvat vahvoilta. Tuo tulisuus on minulle vallan mainiosti riittänyt ainakin toistaiseksi, ans kattoo nyt josko tuo suu sitten ajanmyötä vaatii vaffempaa. Ainakin omat tuotteeni ovat reilusti ärhäkämpiä kuin niiden kaupasta aikanaan ostetut "vanhemmat".

Ensimmäisen habaneroni syöminen itselleni määräämänäni initiaatioriittinä "tulen-nielijäksi" oli vähällä päättyä ambulanssin tilaamiseen, sillä todellakin luulin jonkin aikaa vahingoittaneeni itseäni vakavasti ja peruuttamattomasti, siinä määrin voimakas oli suussa, huulissa, kielessä ja nielussa tuntunut tuska. Kokemus oli tosiaankin niin voimallinen, että en varmasti välitä toistaa sitä kylmiltään aivan äkkiä. Kenties sitten kun/jos tuo sietokyky/tarve edelleenkin kehittyy samoin kuin tähänkin asti. Silloin saatan tietysti joskus jopa tarvita moista extremekokemusta silloin tällöin. Täytyy myös tunnustaa, että sitä euforista fiilistä joka vallitsi kun kuolemanpelon hiukan hellitettyä makasin lattialla hiessäni kylpien, on jo nyt alkanut muistella sellaisella kaiholla, että siihen johtaneen polun kivisyys alkaa hiukan mennä jo mielestä...

Eli summa summarum, mikäli ne "liikalannoituksen" haitat ovat nuo edellä mainitut, niin taidampa jatkaa kerittiläisen lannoitusmetodini käyttämistä.  :devil:

[Tyräkki]

Ovatten habanerot nyt ylittäneet jo 140cm pituuden ja yhäti pukkaavat lisää vartta ja kukkia/marjoja. Kasvarin katto tulee vastaan oransseilla n.160 cm ja punaisilla n.210cm korkeudessa. Saas nyt nähdä josko niillä riittää yritystä sinnekin asti. Kun aikanaan loppuu puskilta joko kasvuhalut tai ainakin kasvutila, niin koetan sitten räpsiä kuvia puskista jottei epäilyksen peikko saa otettaan kenenkään viattomasta sielusta. Digikameraa minulla köyhällä ei ole, mutta eräällä kaverillani on skanneri... Annan nyt kuitenkin puskien ensin näyttää parhaansa/pahimpansa.

Chilisatoa kypsyy kasvarissa tällä hetkellä niin, että kerran viikossa saa poimia n. ämpärillisen. Eihän siinä sen kummempia pakkotoimia käyttämättä "pakatussa" ämpärillisessä tietysti niitä kiloja juurikaan ole, ompahan vain kaunis läjä upeita chilejä.    Kypsyvästä sadosta suurinta osuutta edustaa edelleenkin super red, joka näyttääkin aikaisuudessaan, satoisuudessaan ja kasvussaan kaikkein parhaalta. Kakkos-sijaa pitää fresno ja sitten jokseenkin tasan tulevat punainen ja oranssi habanero, jalapeno (odotan kypsymistä valmistaakseni chipotlea) ja amarillo. Perää pitää toistaiseksi tabasco jossa kaikki palot ovat vielä vihreitä. Ikkunalaudallani kasvava puolimetrinen bird eye ei vielä edes kuki ja vaaksaiset rocotot eivät myöskään tiedä "siitä" vielä mitään. Tuo kerättyjen kypsien marjojen paljousjärjestys lajeittain tulee lähiaikoina huomattavasti muuttumaan kunhan habanerot ja tabascot alkavat tosissaan kypsyttämään runsasta satoaan.

Reippaahkoa lannoitusta olen nyttemmin huomattavasti vähentänyt kun habaneroja lukuun ottamatta ovat kaikki chilit saavuttaneet kasvihuoneen 160-210cm korkeudessa olevan katon. Myöskin jaakontaika-annos on huomattavasti harventunut jaettavaksi periaatteella "joskus silloin tällöin kun sattuu siltä tuntumaan". Mitäpä olette muuten mieltä sellaisesta aatoksestani, että kunhan ylemmätkin oksat ovat satonsa antaneet, niin leikkaisin puskat reilusti jokseenkin alas. Innostuisivatkohan nuo ruojat uudemman kerran "tavoittelemaan taivaita" (etenkin habat pukkaavat koko ajan uusia oksia/varsia pitkin runkoa vaikken ahtauden takia olekkaan voinut antaa niiden vielä kasvaa) ja siinä sivussa antamaan minulle toisenkin kylpyammeellisen satoa? Tätä aion ainakin yrittää sillä olisi vain vertikaalitilan puutteen takia sääli lopettaa kasvatuskausi kesken, kun tuota kesääkin on kasvarissani jäljellä vielä ainakin lokakuun loppuun asti. (tai pidemmällekin jos vain raatsin lämmittää)

Että tämmöisiä argumentteja heittää kehiin "kemiran ja hippoksen profeetta", nimimerkki Tyräkki. :devil:

[Aji Inferno]

Täytyy kyllä myöntää että ällistyttäviä kasvutuloksia olet saavuttanut... Lannoituksella on näköjään puolensa. Omat haban sukuiseni eivät ole tainneet koskaan kohota yli noin 60..70 sentin. No, olosuhteet ja lannoitus ovat melkoisen erilaiset. Paha sanoa siitä leikkelytempusta että mitä syntyisi. Kyllähän se kasvu taas alkaisi, mutta millaisella viiveellä, en uskalla arvailla...