ESL kasvatusvalon spektri

[Xbow]

Juu, ihan hyvää mittauksiin perustuvaa tiotoa C. Berkeleeltä Itse en ole myöskään tuolla alala vaan IT puolen häröilijä. Heijastuspektri riippuu vähän kasvin tilasta, lehtien väri kun vaihtelee valon sekä ravinteiden mukaan. Mutta kyllähän tuo mittaustulos näyttää vastaavan sitä, että millainen käsitys asiasta ainakin mulle on mielikuvituksissani muodostunut. Jo 1900-luvun alkupuolella osattiin mitata lehtien yhteyttämistehokkuutta eri aallonpituuksien omaavilla valoilla esimerkiksi mittaamalla tuotetun hapen määrää. Näytteet petrimaljassa ei kuitenkaan ole sama asia kuin koko kasvin elämänkaari.

Osa valosta heijjastuu, osa menee läpi, osa heijastuneesta valosta absorboituu toiseen lehteen, osa läpimenneestä valosta absorboituu alempaan lehteen jne. Sinipunavalolla saadaan kohtuu hyvin tarvittavat toiminnot kasveissa toimimaan, mutta etenkin harrastelijoihin suuntautunut LED markkinointi natikkavastaavaisuuksineen on jo aika soopaa.

On niilä aallonpituuksilla kuitenkin monenmoista merkitystä. Vaikka jopa totaalisen piikkimäisen spekrtin omaavalla LPS valolla saatiin vehnä kait ihan satoakin tekemään.

Mutta esimerkiksi LED finlandin sivuillakin kyllä on asiaa ( vaikka mukastandardiksi muodostuneet natikkavastaavuudet jätän ihan omaan arvoon) , esimerkiksi tämä. Kuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

[Chilivaari]

Kuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

Vihdoinkin ovat päässeet eroon siitä kahden klorofyllin käyrästä. Tuo on sentään aika paljon tasapainoisempi valo.

Tuo kukitus- ja kasvuvalojen ero minua edelleen kiinnostaa. Lienevätkö tutkimustulokset taloudellisesti tärkeimmästä sisällä valaistavasta eli hamppukasvista? Chilin kukinta ja hedelmien teko on aivan toinen juttu, enkä minä ainakaan toistaiseksi ole havainnut siinä mitään runsaamman punaisen valon tarvetta.

[sillychili]

Hienoa mittaustyötä!

Yksi seikka, mikä usein jää markkinamiehiltä ja muiltakin mainitsematta on se, että kasvit myös mukautuu siihen valoon, joka niillä on käytettävissä. Tämä seikka kaventaa entisestään esim. ledien ja natikan eroa. Viikon natikan alla ollut kasvi saattaa sisältää jopa kaksinkertaisen määrän klorofylli b:ttä verrattuna auringon alla kasvaneeseen. Näin se pystyy hyödyntämään paremmin natikan keltaisen valon.

Näkyisiköhän tämä reflektanssimittauksissa, C.Berkele? Ja eikö tuo periaatteessa tarkoita sitä, että eri valojen alla lehtien väristä tulee erilainen?

Lähteeni, joka ei ole tieteellinen, mutta sisältää linkkejä tieteellisiin artikkeleihin.

[Kärsä Babar]

Tuossa on ainakin jotain luettavaa spektreistä
http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100209.pdf

[C. Berkele]

Juu, ihan hyvää mittauksiin perustuvaa tiotoa C. Berkeleeltä Itse en ole myöskään tuolla alala vaan IT puolen häröilijä. Heijastuspektri riippuu vähän kasvin tilasta, lehtien väri kun vaihtelee valon sekä ravinteiden mukaan. Mutta kyllähän tuo mittaustulos näyttää vastaavan sitä, että millainen käsitys asiasta ainakin mulle on mielikuvituksissani muodostunut. Jo 1900-luvun alkupuolella osattiin mitata lehtien yhteyttämistehokkuutta eri aallonpituuksien omaavilla valoilla esimerkiksi mittaamalla tuotetun hapen määrää. Näytteet petrimaljassa ei kuitenkaan ole sama asia kuin koko kasvin elämänkaari.

Osa valosta heijjastuu, osa menee läpi, osa heijastuneesta valosta absorboituu toiseen lehteen, osa läpimenneestä valosta absorboituu alempaan lehteen jne. Sinipunavalolla saadaan kohtuu hyvin tarvittavat toiminnot kasveissa toimimaan, mutta etenkin harrastelijoihin suuntautunut LED markkinointi natikkavastaavaisuuksineen on jo aika soopaa.

On niilä aallonpituuksilla kuitenkin monenmoista merkitystä. Vaikka jopa totaalisen piikkimäisen spekrtin omaavalla LPS valolla saatiin vehnä kait ihan satoakin tekemään.

Mutta esimerkiksi LED finlandin sivuillakin kyllä on asiaa ( vaikka mukastandardiksi muodostuneet natikkavastaavuudet jätän ihan omaan arvoon) , esimerkiksi tämä. Kuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

Aika hyvä kuva! Tuosta mun reflektanssispektristä näkyy jopa samat spektripiirteet, joskin hieman eri paikoissa. Tuo eri kohtiin tulevat spektripiirteet voivat johtua joko mitattujen kasvien erilaisuudesta tai spektrikalibroinnin epäonnistumisesta. Tuo minun mittaamani spektri on varmasti paikallaan. Se on erittäin tarkasti kalibroitu.

silly: Nuo mukautumiset näkyisivät varmaan absorbtiomittauksella paremmin. Noistä nyt mitatuista ei oikeastaan erota a ja b klorofyllin piikkejä. Painotuksista voi ehkä päätellä, että niitä on suunnilleen yhtä paljon (verrattuna klorofyllien absorbtiokäyriin). Voisi nuo mukautumisetkin näkyä ainakin ääripäissä reflektanssispektrissäkin.

[C. Berkele]

Tuossa on ainakin jotain luettavaa spektreistä
http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100209.pdf

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Mitattua dataa vain harmillisen vähän. Toivottavasti ei ole mennyt diplomityönä läpi! Diplomityöksi siinä on aivan liian vähän oikeaa dataa ja pohdintaa. Hyvä johdanto tuo ainakin olisi. Pitäisi etsiä nuo lähdeteokset ja vähän opiskella sitä kautta asiaa.

Löysin mielenkiintoisen artikkelin sinisen ja punaisen valon suhteiden vaikutuksesta kurkuun (siis siihen kasviin ) Harmillisesti tuossa on vain jäänyt 50% ja 100% välinen sinisen valon kaista tutkimatta.:
http://jxb.oxfordjournals.org/content/61/11/3107.full.pdf+html

Fotosynteesin tehokkuuteen päästään kyllä kiinni tietyillä menetelmillä, mihin minullakin saattaa olla tulevaisuudessa pääsy, mutta niistä joskus tarkemmin määrittelemättömässä tulevaisuudessa...

[Chilivaari]

Valon värin vaikutusta chilien satoisuuteen voin testata ehkä vielä kuukauden verran ennen kuin aurinkoiset päivät tulevat ja valaisevat "lämpimän valkoisen"  puolenkin luonnonvalolla. Pimeimmän ajan testitulokset ovat kuitenkin selviä: puheet punaisen valon tarpeesta kukinta- ja satovaiheessa ovat höpöheinähöpöä. Chilit kasvavat ja tekevät satoa paremmin sinisemmässä valossa. Habanerot paljon paremmin.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20väri%20ja%20sato

[Chilivaari]

Aurinkoisia päiviä on luvassa, joten lopetan valotestini tähän. Ikkunallisessa huoneessa ei 2700 Kelvinin keinovaloa kohta enää pysty pitämään puhtaana.

Tulokset löytyvät: http://chilivaari.blogspot.com/2012/01/valotesti-paattyy-tahan.html

[PP]

Iso kiitos loistavasta työstä! En voi olla laittamatta johtopäätöstä allekirjoitukseksi.

[Leipis]

Valon värin vaikutusta chilien satoisuuteen voin testata ehkä vielä kuukauden verran ennen kuin aurinkoiset päivät tulevat ja valaisevat "lämpimän valkoisen"  puolenkin luonnonvalolla. Pimeimmän ajan testitulokset ovat kuitenkin selviä: puheet punaisen valon tarpeesta kukinta- ja satovaiheessa ovat höpöheinähöpöä. Chilit kasvavat ja tekevät satoa paremmin sinisemmässä valossa. Habanerot paljon paremmin.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20väri%20ja%20sato

Pakko kyllä kompata chilivaaria, itse en ole mitään vertailua tehnyt, mutta 250W natikan alla (2700k) chilit kukki pirusti mutta podeja ei muodostunut ja jos muodostu niin kypsymisestä ei ollut tietoakaan. Vasta vaihtamalla lamppua sain halutun tuloksen aikaseksi.