Chilikasvari - chinence, frutescens & tuntemattomat

[chitipu]

Ihastuin chileihin vatsan kautta, tai paremminkin suun, ja sitä myöten kiinnostuin myös kokeilemaan ja seuraamaan kuinka ne kasvavat. Näiltä sivuilta sain 'vihreänä' chlinkasvattajana ensimmäiset ja hyvät perustiedot joiden rohkaisemana lähdin kokeilemaan millaista chilien kanssa kasvaminen on  

Tässä hataraan muistiini perustuva päiväkirja nykyisten taimieni alkuajoista, sen itämispäiväkirjana toimineen post-it lapun kadottua ja jouduttua todennäköisesti 'lukevan' kissani suuhun jonkin pimeän yön tuntina.

Tilasin alkuvuodesta siemeniä Exotic Gardenista (c.chinence ja c.frutescens) kylvin ne 6.3.2003 maitopurkeista kehittämiini idätyslaatikoihin kaktusmulta ja lekasorasekoitukseen ja lisäksi piilotin multiin myös syömistäni lähikaupan tuorechileistä irti rapsuttelemiani siemeniä, joista en tiedä, kuka kukin on... No,  yllätyksethän ovat kuitenkin se elämän suola


Itäminen: muistaakseni aikaa kului kahdesta kolmeen viikkoon, ennen kuin mitään silmin havaittavaa itämislaatikoissa tapahtui. Kaikkiaan lähes jokainen kylvämäni siemen kuitenkin lopulta iti, enimmillään niitä oli 52 tainta ja näin jo unia asuntoni viidakoitumisesta. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja tällä hetkellä elossa ovat sitkeimmät yksilöt, eli ne 30 kpl, jotka ovat jotenkin selvinneet kohta kahdesta kesälomasta, yhdestä talvesta, kahdesta siirroista suurempiin purkkeihin (ensin niistä itämismaitopurkeista jogurtti ja viilipurkkeihin, tänä keväänä sitten isompiin muoviruukkuihin) sekä kissasta.
(Kissan heiluva häntä on eniten tuhoja aiheuttanut, kisu itse ei niinkään ole kiinnostunut chilikasveista, sen intohimoihin kuuluu popsia ja raadella jukkapalmun lehdet).

Useampi yksilö on pyrkinyt floralampun loisteessa kukkimaan, huomion arvoista toki on, että habanerot eivät juurikaan alkeellisissa olosuhteissa ole vielä kukkia yrittäneet, mutta tabascot sekä sekalaisista siemenistä lähtöisin olevat taimet kukkivat ahkerasti ja ovat jopa muutaman marjan oksistoonsa saaneet aikaan. Pettymykseskeni mitään makuhermoja lamauttavia kokemuksia näistä muutamista marjoista en ole saanut. Lienee syytä panostaa valaistukseen ja lannoitukseen enemmän tulisia tuloksia toivoessaan?

Jonkun verran olen taimia leikellyt varsinkin keväällä hontelon oloisen kasvuston hillitsemiseksi ja toivoakseni se hieman tukevoittaa ja rehevöittää kesveja niiden haaroittuessa.

Syksyllä tarvinnee puolimetrisiksi hujahtaneille/leikatuille kasveille hankkia tai kehitellä jokin 'joustava' eli korkeudeltaa säädettävä valaisin systeemi talveksi, keittiön pöytä ja loisteputki kun eivät enää riitä (kaapit ovat tiellä) ja toivoisin jonkun korkeutta säädettävän lamppumallin löytäväni tai kehitteleväni. Vinkkejä ja ohjeita valaistusta suunnitellessa otan mielelläni vastaan!  

[JartsaP]

Minäkin täällä tahollani suunnittelen jo talvetusratkaisuja, loistevalaisimista ei varsinaisesti olisi pulaa kun varastoon ilmestyi vast'ikään kuusi kappaletta 2x58W valaisimia... ja keväällä hankitut valaisimet ovat nekin yhä tallessa. Sähkömittarin luku edellispäivänä sitten tipautti maan pinnalle; noin 4000kWh ylimääräistä, ei varmaankaan chileistä johtuen mutta eivät ne ainakaan kulutusta vähentäneet ole. Hitsi.

Tarkoitus olisi talvettaa sisällä pari tomaattia(uteliaisuudesta lähinnä) ja paprikaa, sekä mahdollisimman monta chiliä, joka tapauksessa kaikkia lajikkeita vähintään yksi kutakin. Tai, jos se näyttää liian isolta projektilta, niin ainakin Aji Coloradon  ja pari chinenseä haluaisin saada ensi vuoteen menemään, varsinkaan chinenset kun eivät näytä ehtivän satoamaan ensimmäisenä kesänään.

Suurin ongelma on sopivan tilan lohkaiseminen sisältä talvetuskäyttöön. Olohuoneessa olisi monta neliötä aivan käyttämätöntä tilaa, mutta hirmuiset loisteputkiviritykset Capsicumviidakkoineen tuskin lisäävät tilan viihtyisyyttä... Tai sitten systeemi on jotenkin tehtävä nätisti ja fiksusti. Varastohuone olisi sitten toinen vaihtoehto, mutta siellä on vain pieni ikkuna länteen, eli keinovaloa joutuisi pitämään jatkuvasti päällä, eli sekin vähä mitä luonnonvaloa olisi tarjolla, jäisi käyttämättä hyväksi. Mietin jo avovinttiin rakentavani talvetushuoneen, mutta sitten palasin maan pinnalle, kun tajusin, ettei olisi kovinkaan mukavaa kantaa jyrkkiä portaita pitkin kylmän vintin kautta vettä kasveille. Ja kun kasveista monet ovat kymmenen litran ämpäreissä (ja pari vielä isommissa astioissa), ei itse kasvienkaan nostaminen ylös ja keväällä takaisin alas olisi kovinkaan kivaa puuhaa. Mietin siis vielä lisää. Hätätilassa... noh, saahan niitä siemenistä kasvatettua lisää... kohtahan sitä jo muutenkin pitää alkaa kylvämään ensi vuoden kasvatteja   ::