Tietokoneiden hukkalämpö ja chilit

[pervila]

Kuten osa on ehkä saattanut Hesarista tms bongatakin, olemme täällä Tietojenkäsittelytieteen laitoksella tutkineet kasvihuonetekniikan ja tietokoneiden hukkalämmön pyhää symbioosia. Ideana on siis laajentaa aiempaa ulkoilmajäähdytykseen perustuvaa prototyyppiä hukkalämmön talteenotolla.

Talteenotto taas tapahtuu suoralla lämmityksellä, eli olemme rakentaneet kasvihuoneen Exactum-rakennuksen katolle.

Viljelemme tällä hetkellä useampaa chililajiketta sekä montaa muutakin kasvilajia, joista chilifoorumin diggarit eivät varmaankaan piittaa.  Erikoisen hyviä kokemuksia on ainakin Aji Cristalista, Apachesta, Short Yellow Tabascosta sekä Jalastarista.



Olen itse tietojenkäsittelytieteen tutkija ja kasveista vastaa maataloustieteen opiskelija. Chiliharrastajan olen täysi n00b, mutta voin yrittää vastailla kysymyksiin. Ohessa muutamia ennakoivia vastauksia kenties yleisimpiin aiheisiin. Esittäkää toki lisää.

• Vesi ei kondensoinut palvelimiin, sillä ne ovat ilmajäähdytteisiä ja siksi ulkoilmaa lämpimämpiä. Lisäksi palvelimet haukkaavat jäähdytysilmansa kasvihuoneen ulkopuolelta


• Kasvihuoneen materiaalikustannukset ovat tällä hetkellä alle 1500 euroa


• Tietokoneet tuottavat 3400-3600 W melko vakiomuotoisesti


• Seinämateriaalina on polykarbonaatti-valokate sekä sisempi kerros PE-kalvoa lämpöeristyksen parantamiseksi


• Kastelu käsipelillä, ruukkuina 20 ja 25 cm Orthexin altakasteluruukut


• Ongelmia on esiintynyt ainakin ansarijauhiaisten kanssa


• UV-mittaukset (refraktio-arvot) ovat työn alla


• Koneet lämmittävät kasvihuoneen maksimissaan noin 25 C ulkoilmaa lämpimämmäksi


• Kesäkaudelta tuuletamme ahkerasti läpivedolla kahden ison oven avulla


• Talvikaudeksi olemme erittäin kiinnostuneita LED-kasvatuksesta, sillä lämpöhän tulee nyt jo muualta


• Kauden 2012 chilisato vaikuttaa toistaiseksi melko runsaalta, mutta olisi kiva saada suoria vertailukohtia muista Etelä-Suomen kasvihuonevilljelijöistä.

Lisää materiaalia:

• Kasvilista


• Valokuvia 2012


• Valokuvia 2011, rakennusvaiheet


• Kerätty ja kasvava sato v. 2012

[Larski]

Mahtavaa menoa! Hanke on ilmeisesti jatkumassa tulevina kesinä? Ilmotelkaahan aikanaan foorumille, mistä Unicafeista teidän satoa kannattaa etsiä.

[Moose]

Mielenkiintoinen ja kannatettava projekti.

(Pieni kulmakarvojen rypistys siitä, että kuvien katsomiseksi pitää olla kirjautunut sisään googleen.)

[pervila]

Larski, kasvihuoneen kohtalo kaudelle 2013 on vielä kevyesti auki. Todennäköisesti jatkuu jossain muodossa, mutta mitä kaikkia parannuksia rupeamme tekemään, sitä en vielä tiedä. Chiliöljyä tulee ainakin Kumpulan Unicafe-ravintoloihin ja muihin riippuen sadon määrästä.

Moose, erm, testasin kuvalinkit Chromen incognito-modessa, mutta nyt ne eivät enää toimi minullakaan. Kirjautuminen ei sinänsä ole pakollista, mutta linkit vievät juuri tällä hetkellä jonnekin harhapoluille. Ainakin tästä linkistä pääsee oikeaan näkymään ilman kirjautumista: https://plus.google.com/photos/114818302608767208085/albums?banner=pwa

[11-13]

Ei muuta kuin joku rohkea vain neuvottelut käyntiin Googlen kanssa ja niitten palvelinkeskuksen kylkeen stadikan kokoinen kasvari. Tuotantovolyymit sellaiseksi kesät talvet, että hollantilaiset on ahtaalla.

Kyllähän tuo lämpö on tyhmää jättää hyödyntämättä. Hienoa, että asiaa kehitellään. Isoimmat palvelin keskukset kyllä varmaan laittaa banaanit kasvamaan tammikuussakin, jos vain valaistus riittää.

[LupeKani]

Jos talvella meinaa kasvattaa niin mukaan olisi melko varmasti saatava jonkinsortin lisälämmitin mikäli meinaa +20 pitää kovimmilla talvipakkasillakin kasvarin lämpötilana. Ledit eivät taida tarpeeksi tuottaa hukkalämpöä? Korjatkaa jos olen väärässä. Valot ajastimen taakse niin kyllähän sitä taitaisi saada vedettyä ympärivuotisen kauden lävitse. Ja varmasti saa mielenkiintoisempia lajikkeitakin mukaan kokeiluun mikäli täältä foorumilta niitä kysyy!

[pervila]

Lisää eroa ulkoilman lämpötilaan voi kehittää parantamalla eristystä. Sinänsähän tuo 3,4 kW lämpötehoa vain 9,4 m² alueelle pitäisi olla jo varsin riittävästi. Lisäksi tietysti ilmaa voi kierrättää uudelleen palvelimien läpi, mikä entisestään nostaa lämpöeroa.

Viime talvena projekti oli vielä vahvasti kokeellinen, joten aluksi esim. sisempiä seiniä ei ollut. Nyt olisi tarjolla polykarbonaattilevyt sisäseiniksikin (kiitos Rittalin), mutta asennus on vielä työlistalla.

[unenkuva]

Jos talvella meinaa kasvattaa niin mukaan olisi melko varmasti saatava jonkinsortin lisälämmitin mikäli meinaa +20 pitää kovimmilla talvipakkasillakin kasvarin lämpötilana. Ledit eivät taida tarpeeksi tuottaa hukkalämpöä? Korjatkaa jos olen väärässä. Valot ajastimen taakse niin kyllähän sitä taitaisi saada vedettyä ympärivuotisen kauden lävitse. Ja varmasti saa mielenkiintoisempia lajikkeitakin mukaan kokeiluun mikäli täältä foorumilta niitä kysyy!

Ledit ei tuota tarpeeksi (juuri ollenkaan) hukkalämpöä.

[Chilivaari]

Ledit ei tuota tarpeeksi (juuri ollenkaan) hukkalämpöä.

On varsin yleinen väärinkäsitys.
Ledit eivät säteile valokeilassaan paljon lämpöä, vaan se syntyy ohjauselektroniikassa ledien takana. Silti 75% tehosta muuttuu lämmöksi.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8866.msg129275#msg129275

[ingeniero]

Jos talvella meinaa kasvattaa niin mukaan olisi melko varmasti saatava jonkinsortin lisälämmitin mikäli meinaa +20 pitää kovimmilla talvipakkasillakin kasvarin lämpötilana. Ledit eivät taida tarpeeksi tuottaa hukkalämpöä? Korjatkaa jos olen väärässä. Valot ajastimen taakse niin kyllähän sitä taitaisi saada vedettyä ympärivuotisen kauden lävitse. Ja varmasti saa mielenkiintoisempia lajikkeitakin mukaan kokeiluun mikäli täältä foorumilta niitä kysyy!

Ledit ei tuota tarpeeksi (juuri ollenkaan) hukkalämpöä.

Lämmitystehoa tulee jo yli 3kW muualta, joten valojen hukkalämpö ei ole oleellista tässä projektissa. Totta sinänsä, LED diodina itsessään ei tuota lämpöä pierun vertaa vaan se tapahtuu piuhojen alkupäässä.

[PP]

Ledit ei tuota tarpeeksi (juuri ollenkaan) hukkalämpöä.

On varsin yleinen väärinkäsitys.
Ledit eivät säteile valokeilassaan paljon lämpöä, vaan se syntyy ohjauselektroniikassa ledien takana. Silti 75% tehosta muuttuu lämmöksi.

Itse asiassa elektroniikan hukkalämpökin on väärinkäsitys. Pääosa hukkalämmöstäö syntyy nimenomaan itse ledissä, mutta toisin kuin esim. hehkulampuissa se ei ole lämpösäteilyä vaan lämpöenergia johtuu ledin takapintaan ja siitä jäähdytysosiin. Ohjauselektroniikan hyötysuhde on hyvinkin 90%. Ledissä tosiaan karkeasti ottaen 70-80% sähkötehosta muuttuu lämmöksi, muttei (käytännössä) ollenkaan lämpösäteilyksi. Syy tähän on ledin ja hehkulampun ja myös loisteputken täysin toisistaan poikkeavissa fysikaalisissa toimintaperiaatteissa.