Risteytykset

[Toivo]

Eli nyt kun noissa risteytyksien yhteydessä puhutaan aina että f1 ja f2 lajikeista, niin ainakin minulle on jäänyt vähän pimeän peittoon mitä nuo tarkoittaa. Ja sitten vielä otetaan vastaa ehotuksia mitkä olisi hyviä ristetytys yrityksiä, eli mitä lajeja kannataisi kokeilla.

[Tupakka]

Muistaakseni jotenkin näin:

P = risteytettävävien kasvien jälkeläinen
F1 = ensimmäinen sukupolvi(eli tämän jälkeläisen siemenet kylvettynä.
F2 = toinen sukupolvi(F1 siemenet kylvettynä)
F3 = kolmas sukupolvi
jne jne..

Eli nuo merkinnät meinaavat risteytettyjen kasvien jälkeläisten sukupolvea. P-sukupolvessa ei muistaakseni ollut vielä mitään eroja emokasviin. F1 sukupolvessa rupee tulla jo eroja. Ja mitä pidemmälle mennään niin sitä erilaisempia palkoja löytää yhdestäkin puskasta. Ja mistä palosta sitten siemenet ottaa niin se määrää muototyyppiä aina eteenpäin. Lopulta nämä risteytykset yleensä stabiloituvat niin, että seuraavat jälkeläiset ovat samanlaisia kuin emokasvi.

Varmaan lajeista Annuumia ja Chinenseä kannattaa lähteä yrittämään. Jos joitain harvinaisempia löytyy niin omasta mielestäni kannattaa niitä yrittää.. kunhan vain ovat risteytyskelpoisia.
Jostain fassen sivuilta sieltä risteytysosiosta löytyy semmoinen taulukko risteytyvyydestä.

EDIT: Kannattaa yrittää risteyttää mahdollisimman erimuotoisia, vahvuisia ja värisiä lajikkeita, niin erot näkee parhaiten sitten F1-sukupolvessa.

[Rolle R]

P-polvi on risteytettävät kasvit, tulee latinan vanhempia tarkoittavasta sanasta, olisiko ihan vain parents.
F1 on siis ensimmäinen sukupolvi jossa geenejä risteytynyt, F= filus/ fila tai jotain vastaavaa, tyttöjä ja poikia kuitenkin tarkoittaa. Se että ilmeneekö F1 polvessa uusia ominaisuuksia riippuu siitä, että onko P-polven yksilöt homotsygootteja ominaisuuksiensa suhteen, sekä geenien resessiivisistä ja dominoivista alleeleista. Tietysti lisäjännitystä tuo välimuotoinen periytyminen ja polygeenit sekä muut kummallisuudet.


EDIT:
Lisättäköön vielä, että saman kasvin kaikki palot ovat samanlaisia, koska geenit joiden perusteella ne on valmistettu on samoja (siis geenit jotka ovat siemenessä josta kasvi on istutettu). Sen sijaan eri paloissa on eri geeniyhdistelmiä sisältäviä siemeniä. Geenit siis järjestyvät uudestaan aina hedelmöityksessä. Saman palon kaikki siemenet ovat kuitenkin identtisiä.

Pikakertaus:
kasvit (ja kaikki muut) saavat puolet geeneistään isältä, puolet äidiltä. Jos molemminta vanhemmilta tulee sama geeni, on syntynyt yksilö homotsygootti kyseisen geenin suhteen (geenin tuottama ominaisuus ilmenee aina), jos vanhemmilta saadut geenit ovat erilaisia (eri alleelit), kyseessä on heterotsygootti. Heterotsygootin tapauksessa kasvissa ilmenevän ominaisuuden ratkaisee geenien dominoivuus sekä resessiivisyys. (Dominoiva geeni siis ilmenee, resessiivisen olemassaolosta ei näy mitään ulkoisia merkkejä.) Joillakin kasveilla myös välimuotoinen periytyminen on mahdollista (tuskin chileillä?), jolloin ilmenevät ominaisuudet ovat geenien tuottamien ominaisuuksien välimuoto. Polygeenit puolestaan viittaavat useaan samaan ominaisuuteen vaikuttavaan alleelipariin, jolloin erilaisia vaihtoehtoja esim. kasvin korkeudelle on paljon enemmän, kasvi ei siis ole lyhyt tai pitkä, vaan joskus myös siltä väliltä. Kasvin pituuteet vaikuttaa tietysti ratkaisevasti myös ulkoiset tekijät, valoisuus, ravinteet, kosteus yms.

Rolle