Järvi /Lampi/ Joki vesiviljely.

[ridges]

Onko kukaan kokeillut kasvattaa chilejä kierrättämällä vettä suoraan järvestä tai muusta luonnontilaisesta vesistöstä. Ideana olisi siis rakentaa pumppukierrolla toimiva Ebb&Flood tulvapöytä tai kelluva passiivihydro tai jatkuvakierto AeroFlow järjestelmä järvenrantaan. Järvissähän on ravinteet jo valmiina ja lisäksi bakteeritoiminta saattaa olla myös edukasta kasvatukselle. Täysin omasta päästä tätä ideaa en ole heittämässä vaan lueskelin vesiviljelyn historiasta että asteekeilla olisi ollut järvivesiviljely jo hyvin hanskassa. Niillä oli kaislasta tehtyjä lauttoja joihin laitettiin vähän multaa josta taimi sitten kasvatti juurensa järveen. Toimiessaan tämänkaltainen vesiviljely voisi olla Suomen rehevöityvien järvien pelastus.

[Kimppu]

Onhan tuo ollu mielessä että pihan kalalammesta laittaisi tulehmaan vettä isoon ebbiin. Täälä on vain niin kylmä näin kesäsinki yöllä, että ei jaksa yrittää kasvatella niitä ulkona.

[MasaT]

Kasteluvesi tulee suoraan lammesta lappoamalla. En oikein luota noihin automaattisysteemeihin. Mieluummin nostelen ruukkuja ja jos tuntuu kevyeltä päättelen siitä, mikä kasvi tarvitsee enemmän vettä. 

[Chili-Hixu]

Entä pohjavesi passiivihydro? täällä ennen oli sellainen lampi tuossa keskellä joka täytettiin ja laitettiin kaivo paikalle. Eli vesi on noin metrin syvyydessä. iso kuoppa ja täyteen hydro soraa ja kasvi siihen. Ja saisihan sieltä vettä ebbiinkin jos sellaisen rakentaa.

[Chilivaari]

Entä pohjavesi passiivihydro?

Jäätävän kylmää. Vedelle pitäisi vähintään olla joku välivarasto auringossa.

... asteekeilla olisi ollut järvivesiviljely jo hyvin hanskassa. Niillä oli kaislasta tehtyjä lauttoja joihin laitettiin vähän multaa josta taimi sitten kasvatti juurensa järveen.

On nitä lauttoja edelleen ainakin Titicacalla ja inkkarit asuvat samoilla lautoilla. Tuossa taitaa ravinnonlähteenä  olla se maatuva kaisla lautan pohjalla, eli kompostissa kasvavat.

[ridges]

Entä pohjavesi passiivihydro? täällä ennen oli sellainen lampi tuossa keskellä joka täytettiin ja laitettiin kaivo paikalle. Eli vesi on noin metrin syvyydessä. iso kuoppa ja täyteen hydro soraa ja kasvi siihen. Ja saisihan sieltä vettä ebbiinkin jos sellaisen rakentaa.

Pohjavedessä ei taida olla kovin paljon ravinteita. Sensijaan pumppu kalaisassa kaislikossa toisi jatkuvakiertoiseen hydroon varmasti kasveille sopivaa ravinteikasta vettä. Ainakin parempi kuin tämä suljettu kalahydro.

[Pahakeijo]

Itsellä oli suunnitelmissa laittaa pari chiliä kasvamaan tontin rajalla kulkevan joen/puron päälle. Siinä on pieni putous kohta joka nostattaa aika reilusti vesihöyryä joten mietin josko olisin rakentanut putouskohdan päälle jonkin sillan tyyppisen johon chilit asettaisi lecasoraan. Kosteutta riittäisi takuulla mutta ongelmaksi suunnittelussa tuli ravinteiden saanti. Kulkeutuukohan luonnon veden ravinteet vesihöyryn mukana vai pitäisikö ravinteiden saanti chilille varmistaa jollakin muulla metodilla?

[papereeka88]

Puhutko nyt vesihöyrystä vai vesi sumusta?Höyryähän ei muodostu kun vain silloin kun vesi kiehuu(eli kun mennään yli 100C asteen lämpötilan)Mutta tuo sumu sitten taas koostuu pienen pienistä vesipisaroista(aerosolin tapaan) elikkä ravinteet pitäisi säilyä noissa pienissä vesipisaroissa,mutta varmuudella ei voi mitään sanoa,mutta eikös nuo aeroponiset viljely järjestelmät perustu siihen,että sumutetaan ravinteikasta vettä ilman avulla juurille?

[Pahakeijo]

Juu, vesi sumua meinasin mutta termi oli hakusessa. Nyt kävin tarkastelemassa tilannetta ja helteet/sateettomuus on näköjään laskenu joen pintaa niin reilusti että ei enää paljon sumuakaan pääse muodostumaan. Keväästä ja alkukesästä nostatti sumua ihan urakalla. Ehkä jotain ankkuroitua lauttapatenttiakin vois miettiä mikäli ois ylimäärästä aikaa.