Projekti "Holyring"

[Chilivaari]

Erinomaista tietoa. Varsinkin kun koekaniinina oli paprika.

Termi alavalo ei kuitenkaan tässäkään tarkoita alhaalta tulevaa valoa, vaan se tuli vaakasuoraan tai kasvuston alaosaan yläviistosta. Toinen amatööri-chilinkasvattajia kiinnostava seikka on, että siitä ei ollut hyötyä kesällä. Muistelemassani toisessa tutkimuksessa koekasvi ei ollut capsicum ja valo tuli alaviistosta, jolloin lehtien piti kääntyä kummallisiin asentoihin saadakseen valoa yläpinnalleen. Haavan ja riippakoivun lehdille lienee sama, mistä valo tulee, kun lehdet pyörivät oksilla.

[hyeena]

Olen joskus lukenut tuota Hovi & Hellsten:n tutkimusta, ja siina olleissa kuvissa valo osui paljon myos alaviistosta, ja minimaalisesti ylaviistosta (siis tuon "alavalon" osalta). Puskat olivat korkeita ja lamput suhteessa puskiin nayttivat olevan matalammalla kuin 1.3m mita ne ilmeisesti oikeasti olivat.
Tomaatti ainakin parjasi viela paremmin alavalolla, ja kurkku naista kolmesta parhaiten.

Yksi syy mika mahdollisesti pienensi hyotya kesalla oli liika lampo ja sen epatasainen jakautuminen (joka vaikeutti kastelua), liian lammon takia tuuletusta jouduttiin lisaamaan mika taas romahdutti ilman hiilidioksiidi pitoisuuden.

Lahde sama kuin edellisessa quotessani..

Varastointikokeessa havaittiin, että eri tavalla valotetut kurkut pilaantuivat varastoinnin aikana eri tavalla.
Tavanomaisesti valotetut kurkut todettiin kauppakelvottomiksi yleensä hedelmän kellastumisen takia. Alavalon
osuuden kasvaessa kellastuneiden hedelmien osuus pieneni ja kaulastaan nahistuneiden hedelmien
osuus suureni.
Valotustavalla ei ollut vaikutusta ensimmäisen luokan sadon osuuteen paprikalla tai tomaatilla.
Tomaatin kesäkasvustosta todettiin, että valotustavalla ei ollut vaikutusta hedelmän kuiva-
ainepitoisuuteen eikä liukoisen kuiva-aineen pitoisuuteen (brix-luku). Kasvuston alaosan valotuksella
oli kesäaikaan epäedullisia vaikutuksia paprika- ja tomaattisadon ulkoiseen laatuun. Alavalo lisäsi
paprikalla latvamätää ja tomaatilla hedelmien lievää korkkiutumaa. Hedelmien latvamätä ja
korkkiutuma johtuvat kastelun ja kasvin vedenoton epätasapainosta. Mittausten mukaan alhaalla
olevat valaisimet lämmittivät ilmaa lehtien läheisyydessä ja alensivat ilman suhteellista kosteutta.
Käytännössä tämä lisää kasvin haihdutusta ja vedenkulutusta.           

[MiM]

Lainataan vanhaa aihetta, kun haulla löytyi tällaista tietoa

Uutta valotustapaa on tutkittu myös paprikalla ja tomaatilla. Suurpainenatriumvalaisinten
asennusteho 170 W m-2 oli kaikilla koejäsenillä sama. Alavalojen osuus asennustehosta oli 50 %.
Tekovaloa annettiin 400 watin polttimoilla. Paprikalle tekovaloa annettiin enintään 16 ja tomaatille 18
h vrk-1. Valaisimet sammuivat, kun kokonaissäteily kasvihuoneen ulkopuolella ylitti 214-286 W m-2. 
Paprika istutettiin 11.11.2003 ja raivattiin 1.11.2004 40 sadonkorjuuviikon jälkeen Alavalo
lisäsi paprikan kokonaissatoa keskimäärin 23 % ja ensimmäisen luokan satoa 15 % tavanomaiseen
valotukseen verrattuna (taulukko 2) (Hovi ja Hellstén, 2003). Alavalo lisäsi hedelmien lukumäärää 18
% ja nosti hieman hedelmän keskipainoa. Alavaloista saatavan hyödyn kannalta satokausi jakaantui
kahteen osaan. Juhannukseen asti paprika hyötyi selvästi alavalosta, mutta tämän jälkeen satoa saatiin
kummastakin valotustavasta yhtä paljon. Kesäkuussa 21 satoviikon jälkeen paprikan satokertymä oli
alavalossa vielä yli 40 % korkeampi kuin tavanomaisen valotustavan. Vuonna 2003 tehdyssä
esikokeessa tulos oli samankaltainen. 

Taulukko 2. Valotustavan vaikutus paprikan satoon, ensimmäisen luokan hedelmän keskipainoon ja
viikkosatoon sekä valotuksessa käytetyn energian käytön tehokkuuteen. Energiankäytön tehokkuus laskettiin
kokonaissatona käytettyä kilowattituntia kohden. 

   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   

Valotustapa	Koko	Koko	1. lk.	1. lk.	1. lk.	Energian
	sato	sato	sato	hedelmän	viikkosato	käytön
	(kg m-2)	(kpl m-2)	(kg m-2)	keskipaino	(kg m-2 viikko-1)	tehokkuus
					(g kpl-1)	(g kWh-1)
Tavanomainen	20,1	142,5	15,9	151	0,4	33,9
Alavaloa 50%	24,7	167,8	19,0	156	0,5	41,2
Merkitsevyys	*	*	*	*	*	*

Lahde:
Ympärivuotisen kasvihuonevihannestuotannon tehostaminen  
Juha Näkkilä, Tiina Hovi-Pekkanen ja Risto Tahvonen
MTT Kasvintuotannon tutkimus, puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö,

Ikkunalaudalla talvehtineet ovat kasvamassa loisteputkivalaisimen yli, eli olisi aika nostaa valaisin - tai sitten tehdä jotain aivan muuta - laskea se alas.

Nyt nuo talvehtineet ovat varsin latvapainoisia ja kun samalla (leveällä) ikkunalaudalla on myös tämän vuoden taimia, ajattelin sellaista mahdollisuutta, että sen sijaan että nostaisin loisteputken ylös houkuttelemaan vielä lisää pituuskasvua, laskisin sen noin chilien keskelle, ja sijoittaisin samalla pikkutaimet isompien väliin (putken alapuolelle). Kyseinen valaisin antaa valoa sekä alas- että ylöspäin, jolloin talvehtineet saisi siitä melko lailla valoa alhaalta. Ikkunan yläpuolella on katossa toinen loisteputki, jonka voisin ottaa käyttöön antamaan jonkin verran valoa myös ylhäältä.

Tällä tavalla saisin selkeästi enemmän valoa hyöty?käyttöön, mutta isoille kasville iso osa tulisi latvojen alapuolelta. Liekö tällainen miten turmiollista? meneekö solmuun vai voisinko saavuttaa tämän avulla tiheämpää kasvua chilien alaosaan, vahingoittamatta kuitenkin latvoja? Suurin osa valosta tulee kuitenkin jo ikkunasta.