Ilmankosteuden automaattinen säätely...

[cornell]

Kuinka ton voisi hoitaa..? Kuinka vaikea on tehdä yksinkertainen säätöautomatiikka? Elektroniikasta en ymmärrä yhtään mitään, mutta kaverit vois auttaa... mitä sinne kosteusanturin ja vesipumpun väliin tulee? Tarkotuksena olisi pitää kasvihuoneen ilmankosteus päivisin tarpeeksi korkeana sumusuuttimilla.

Helppohan se sumutus on ajastimella säätää jne. mutta rupesi vaan kiinnostamaan, että millasta panostusta vaatisi ympäristön mittaukseen perustuva ohjaus ...

[Sauli Särkkä]

Väliin tulee logiikka, jolla ohjata pumppua.

Ketjuhan menee kutakuinkin näin:

anturi kertoo kosteuden

-> jos riittävä, ei pumppu käynnisty ja odotellaan seuraavaa mittausajankohtaa (jos jaksotettu esim. 1 min mittausvälille)

-> jos liian kuivaa, kytkee logiikka pumpun käyntiin, kunnes saavutetaan hystereesin verran alarajan yläpuolella oleva lukema

Jos tavoitellaan esim. vähintään 80% kosteutta, voisi hystereesin laajuus olla 10-20%, joten kun 80% alittuu, kytkeytyy pumppu päälle ja nostaa kosteuden sinne 90-100%:iin, josta se lähtee taas laskuun, kunnes 80% alapuolella käynnistyy pumppu taas uudelleen.

Tuon voinee toteuttaa esim. PICillä, joka on helppo alusta ohjelmoitavaksi. Anturitieto pitää saattaa sellaiseen muotoon, että kontrolleri sen ymmärtää (jännite-pohjainen lienee helpoin tapa toteuttaa), purkaa sen prosenteiksi ja logiikka käskyttää relettä esim. FETin kautta.

Jos elektroniikkaa on hieman enemmän harrastanut, on toteutus periaatteessa suhteellisen yksinkertainen homma.

Oletko jo katsellut antureita? Itsellä vielä anturi hakusessa..

EDIT: Mietin myös sellaista vaihtoehtoa, mikäli erillinen anturi on älyttömän hintainen, että voisi ostaa valmiin digitaalimittarin, josta ottaa ohjaus tuonne logiikalle. Sieltähän se olisi suht. simppeli homma kaivaa ulos kosteuden mukaan muuttuvan jännitteen muodossa, jolla sitten syöttää älyä.



-Sale

[cornell]

Juu.. pitänee wikkailla vähän asioita jotta voisi lisää kysellä... kyselen nyt kuitenkin ... eli tohon logiikkaan kuuluu: jokin osa joka muuttaa anturitiedon jonkin toisen osan (kontrolleri) ymmärtämään muotoon ja rele jota kontrolleri käskyttää...

Onko toi PIC joku koneiden salakieli?... entä kontrolleri? se menee mun kategoriassa varmaan tietokoneeksi... vihtu kun pitää olla niin tiedoton näissä hommissa... Kauan tommosen tekemiseen menis osaavalta sähkäriltä ja mitä osat maksais? ihan suunnilleen...

Ketju on selkeä ja 70% voisi olla kosteuden alaraja... illaksi ja yöksi sumutus pitää saada tietysti pois

[Sauli Särkkä]

Juu.. pitänee wikkailla vähän asioita jotta voisi lisää kysellä... kyselen nyt kuitenkin ... eli tohon logiikkaan kuuluu: jokin osa joka muuttaa anturitiedon jonkin toisen osan (kontrolleri) ymmärtämään muotoon ja rele jota kontrolleri käskyttää...

Onko toi PIC joku koneiden salakieli?... entä kontrolleri? se menee mun kategoriassa varmaan tietokoneeksi... vihtu kun pitää olla niin tiedoton näissä hommissa... Kauan tommosen tekemiseen menis osaavalta sähkäriltä ja mitä osat maksais? ihan suunnilleen...

Ketju on selkeä ja 70% voisi olla kosteuden alaraja... illaksi ja yöksi sumutus pitää saada tietysti pois

Osat eivät kauheita maksa, sen saanee rakennettua parilla kympillä. PIC-piiriin menee alle kymppi, releeseen muutama euro, loput onkin lähinnä peruskomponentteja, vastusta, konkkaa, trankkua, trimmeriä, jne.

Tuohon saa työtunteja uppoamaan varmasti jonkun verran - ehkä 5-10h, riippuen taidoista ja välineistä. PIC-piiriä varten pitää olla ohjelmointipalikka, joka löytynee aika monelta alan harrastajalta. Esitä esim. metku.netissä idea, niin sieltä saanee apua asiaan enemmän perehtyneiltä.




-Sale

[tknummelin]

Onnea projektiin! Varo kuitenkin pessimistejä, niitä riittää joillakin foorumeilla.

"Ei tule onnistumaan."

"Ei ole mahdollista."

"Et saa lupaa julkisivulautakunnalta / naapureilta / muijaltas."

jne.

Usko omiin tekemisiin on voima, jota ei kampea raiteiltaan mikään lautakunta!  :wink:

EDIT: Koskaan ei pitäisi kirjoittaa mitään mielipiteitä liki 40 asteen kuumeessa ja Burana kuussatasissa, proosani alkaa muistuttaa manifestia.

[JartsaP]

Semmoinen tuli mieleen tuota lukiessa, että vaikka projekti on täysin mahdollinen, niin normi sähkäri sitä ei osaa tehdä, jolle satu olemaan vaikka elektroniikkaharrastaja. Sen sijaan, jos onnistut saamaan käsiisi valmiin säätimen, niin ammattitaitoinen sähkäri osaa sen kyllä kytkeä.

Saksanmaalta ainakin näyttää saavan hygrostaatteja:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Feuchtigkeitsregler&btnG=Google-haku&meta=
Hinnat alkavat jostain viidestä kympistä.

Sitten sieltä näyttää löytyvät myös tuollaisia, mitkä voi laittaa pistorasian väliin suoraan, ja anturi on pitkän piuhan päässä. Vaikuttaa tosi hyvältä:
http://0zi.de/informationen/9646.php
En tiedä toimittavatko Saksan ulkopuolelle, tahtoo joidenkin saksalaisten puljujen kanssa olla hiukan hankalaa joskus, tai kallista, ja toisten kanssa sujuu kuin ei mitään.

Tossakin on joku halpa:
http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=4420615127&category=63123

Tokihan Suomestakin niitä saa, mutta jostain syystä googlailu ei suuremmin tuottanut tuloksia... paitsi viljelijöiden keskustelupalstoilta, kun vissiin vaihtelevat kuivureihin termostaatteja hygrostaattien tilalle... ehkä siinäkin olisi saumaa? Jollekin maajussifoorumille vaan ilmoitus, että ostetaan käytetty hygrostaatti, tiedä sitten minkälaiset säätöalueet noissa on, ja jos ne on kuivuria varten suunniteltu niin niissä saattaa olla vain ne väärät koskettimet, jolloin tarvittaisiin lisäksi rele kääntämään toiminta toisin päin. Arvailen vain, ikinä nähnytkään semmoista...

Tommoset itserakenteluprojektitkin on kyllä periaatteessa hauskoja, mutta itse olen ainakin nykyään enemmän ja enemmän päätynyt hankkimaan valmiita ratkaisuja, on meinaan tuo aika yleensä sen verran kortilla ettei jouda paljon elektroniikkaa harrastamaan.

[JartsaP]

Vielä noista pistorasian väliin tulevista vimpaimista: ne on sitten tarkoitettu sisäkäyttöön, eli jos laitat tuollaisen ohjaamaan sumusuuttimia, niin on parasta sijoittaa itse laite johonkin täysin kuivaan tilaan. Periaatteessahan noita ei missään kasvarissa tai muussa "kosteassa tilassa" saisi edes käyttää, mutta käytännössä käytetään vaan.  Voihan sille rakentaa oman kaapin tms. suojan, mihin ei kosteus pääse.

[svalli]

Tommoset itserakenteluprojektitkin on kyllä periaatteessa hauskoja, mutta itse olen ainakin nykyään enemmän ja enemmän päätynyt hankkimaan valmiita ratkaisuja, on meinaan tuo aika yleensä sen verran kortilla ettei jouda paljon elektroniikkaa harrastamaan.

Ajan lisäksi taitaa myös vahanajan läpiladottavat komponentit olla "kortilla". Työpaikallakin on komponettivalmistajien samppelit niin pieniä pintaliitosvärkkejä, ettei niitä voi oikein käyttää kotiprojekteissa.

[JartsaP]

No joo, täällä nykyisellä työpaikalla (alkaa N:llä, viisi kirjainta) ei ole koko aikanani ladottu käytännöllisesti katsoen yhtään pth-komponenttia, ellei muutamaa käsin ladottua liitintä ja dippiä lasketa (nekin yksittäisissä tuotekehityksen kappaleissa), mutta esim. edellisessä firmassa jalallisia komponentteja ladottiin vielä enemmän kuin smd:tä. Ei oikein ole kai vieläkään lyönyt itseään läpi tuo pintaliitos semmoisissa laitteissa, joiden pitää kestää ääriolosuhteita ja olla todella pitkäikäisiä, ns. military -speksin mukaisissa siis. Em. tapauksessa tehtiin tietoverkkolaitteita, joiden sijoituspaikka saattaa olla yhtä hyvin esim. viidakossa tai Pohjoisnavalla, ja joiden odotettu käyttöikä on ainakin vuosikymmeniä. Muun muassa. Sekä myös esim. yritysten audiojärjestelmiä, nekin aika vaativia. Nykyisessä firmassa kun tehdään kulutuselektroniikkaa, niin eihän sen tarvitse moisia olosuhteita kestää, ja käyttöiäksi riittää muutama vuosi.

Niinpä komponenttivalmistajat joutuvat (varmaan suureksi harmikseen) edelleen valmistamaan myös läpiladottavia komponentteja ainakin suurimmasta osasta mallistoaan. Eikä muuten mikään estä tekemästä pintaliitoksia kotona, siihen ei oikeastaan tarvita mitään erikoisvarusteita, termostaattijuotin ja tinalanka riittää alkuun - fluxituubista on kyllä apua. Ja nykyisillä komponenttien kotelomitoilla mikroskoopista  

Kaikesta huolimatta välillä tulee vieläkin vastaan juttuja, jotka kannattaa tehdä itse, mutta rima on noussut jo niin korkealle omalla kohdallani, että jos suhteellisen helposti ja edullisesti on valmiskin ratkaisu saatavilla, niin en edes yritä tehdä itse. Ehtiipähän sitten enemmän antamaan aikaa rakkaille kasveille!

Muistan silti vielä ne teinivuodet, kun piti kaatopaikkoja myöten koluta vanhoja radioita, telkkareita ja muita vimpaimia, niistä purin sitten osia, joista sitten koitin saada milloin mitäkin vehjettä väkästettyä. Epäonnistuminen oli liki sataprosenttista...

[cornell]

Tattis kommenteista... kaverilla oli itse väsätty automatiikka ansarissaan ja selvittelen hänen kautta asiaa eteenpäin.. jos väsäämiseen innostun niin tarvitsen kyllä jonkun kädestä pitäen opastamaan... JartsaP:lle kiitos linkeistä... saksasta tilaaminen onnistunee jos siihen päädyn... mitäpä siellä ei myytäis...

Toinen automatisoitava asia olisi isojen hydroreservien pH:n säätö... ja kolmas isompi tekninen projekti olisi aurinkokerääjälämmitysjärjestelmä.... näillä kolmella  uskoisin pärjääväni hamaan tulevaisuuteen, vaan pärjätään sitä ilmankin...  :wink: