Masennus

[TunturiTiger]

Ehkä tää asia vois olla ny taputeltu. Tosiasia on, että masentuneita ja siitä parantuneita tässä maassa piisaa jonoks asti. Toivon vaan, että nämä osaavat hakea apua vaivaansa ajoissa, ettei tuu mitään pahempaa.

[Aji Inferno]

Buddha opettaa; viisaus tulee ihmisen sisältä.

Täsmälleen näin on.

Haasteena on vain se, että ihmisen sisältä tuntuu tulevan niin monenlaisia ja usein jopa toisilleen vihamielisiä asioita. Ultimaattinen soturiyhteiskunta surmaisi kaikki heikot ja useimmat (= ei-hyödylliset) poikkeavat. Kuten luontoäiti tekee. Ultimaattinen pehmeiden arvojen yhteiskunta taas ei kasvattaisi ihmisissä aggressiota välttämättä lainkaan, vaan pyrkisi jonkinlaiseen ihmisen "jumaluuteen". Molemmat ääripäät ovat tavallaan perusteltavia, riippuen siitä, miten itse kukin ajattelee. Ja molemmat ovat nykytodellisuudessamme mahdottomia.

Esim. Gaddafin touhu on tavallaan juuri sitä, mitä ihmisyys pohjimmiltaan on: tarpeeksi ovela ja älykäs paskiainen ottaa maailmalta kaiken minkä vain voi. Muut: "voi voi, pikku surkimus!" Ja kranaattia perään. Jos tuollaista raadollista ihmisyyttä ei hyväksy, tuskin voi olla masentumatta. Masentuneesta ihmisestä tulee usein vihainen ihminen. Ja tämä ihminen onkin äkkiä heittämässä kranaattia Gaddafien perseille. Ja niin sitä eletäänkin yhtäkkiä ns. "mielenkiintoisia aikoja", kuten kiinalaiset sen sanovat.

Ihminen on, todella, samanaikaisesti julma peto ja jonkinlainen pieni jumalolento. Meissä on ainekset molempiin. Molemmat ääripäät tarjoavat mahdollisuuksia. Ehkä ihmisen masennus onkin tunnetta siitä, ettei hän näe tietä kumpaankaan suuntaan? 

Tai ehkä onnellisuus on Angry Birds - jonka tekijäfirman syntyä pääsin seuraamaan läheltä vuosia sitten.

Niin tai näin, Vantaan jättijaon possupaholaiskääryleet ovat maailmankaikkeudenkin tasolla ROCK juttu!!

[hessi]

niin kuin linker on löytänyt tavallaan chilistä sen elämänvoiman
on näin käynyt myös minulle v 2007 kun eksyin näille samoille sivuille,(erään lehden artikkelin innoittamana)
toki olin jo silloin muutaman vuoden chiliä kasvattanut(tänä päivänä en sitä lajia chiliksi kyllä kutsu)
sain täältä uutta eloa elämääni, uusia tuttavuuksia, ystäviä ja hmm...?
eli sisältöä ja tekemistä elämääni vaikkakin leipätyö sen jo lähes täytti, mutta ei antanut sitä sisältöä!
Tänään asiat onkin lähes toisinpäin, eli chilistä tulikin liian voimakas elämä, jota en taida enää oikein jaksaa.
Henkilökemiat kun eivat aina oikein toimi!
Oli miten oli...
Oli kasvi mitkä tahansa sen kasvattaminen ja hoivaaminen on parasta terapiaa mitä voi saada.
Kasvun ihmeellä on vain taijanomainen voima!
ja kun tämä vuosi on minulle chilivapaa huomaan, että tuo taijanomainen voima puuttuu minulta.
En vielä tiedä mikä sen korvaa vai korvaako mikään?

[Ryhis]

Haasteena on vain se, että ihmisen sisältä tuntuu tulevan niin monenlaisia ja usein jopa toisilleen vihamielisiä asioita. Ultimaattinen soturiyhteiskunta surmaisi kaikki heikot ja useimmat (= ei-hyödylliset) poikkeavat. Kuten luontoäiti tekee. Ultimaattinen pehmeiden arvojen yhteiskunta taas ei kasvattaisi ihmisissä aggressiota välttämättä lainkaan, vaan pyrkisi jonkinlaiseen ihmisen "jumaluuteen". Molemmat ääripäät ovat tavallaan perusteltavia, riippuen siitä, miten itse kukin ajattelee. Ja molemmat ovat nykytodellisuudessamme mahdottomia.

Aggressio on asia johon vaikuttavat mm. hormonit, ei ihmisen "luontainen taipumus" pahaan. Pehmeiden arvojen yhteiskunta ei toimisi, sillä yhteiskunta jossa ei olisi henkilökohtaista menestymistä ei koskaan saavuttaisi mitään. Koska heikot yksilöt eivät pärjää luonnossa, miksi niiden täytyisi pärjätä yhteiskunnassa? Koska yhteiskunta on ihmisten luoma "keinotekoinen" sosiaalinen verkosto ja meillä on moraalinen velvollisuus pitää huolta toisistamme?

Gaddafi on jälleen loistava esimerkki täydellisen vallan aiheuttamasta rappiosta, toisaalta jos "kunkku" elää kullattujen porealtaiden keskellä ja kansa näkee nälkää niin kumpi on tyhmempi osapuoli? Miljoonat ihmiset elävät enempi vähempi vapaaehtoisesti kurjuudessa ja prosentti kansasta rellestää kuin porsaat. Näinhän tosin on ollut afrikassa jo viimeiset 2 miljoonaa vuotta, ehkä Tatu Vanhanen ei olekaan niin väärässä...

[Pankkipoju]

Tuo aiemmassa viestissä mainittu arvojen koveneminen ja samankaltaistuminen ovat kyllä jotenkin perin merkillinen kehityssuunta. Tavallaan takaperoista evoluutiota suvaitsevaisesta ja avaramielisestä älyllisestä olennosta kohti alhaisimpien selviytymisviettiensä ja himojensa hallitsemaa isoa apinaa. Enpä tiedä, onko moisessa "kehityksessä" paljon ylpeiltävää.

Mummielestä Suomessa muutos on tapahtunut nepotismista meritokratiaan. Aika vaikeaa mun on nähdä siinä mitään väärää.
Sosialidemokratia nyt on yksi yhteiskuntakokeilu muiden joukossa, edustaa mulle jopa rikosta ihmisyyttä kohtaan tietyiltä kohdin.


Perustetta pukkaa, skenaariona kekkoslovakian insestinen talous:

-Kekkoslovakiassa haluttu ukko oli perheellinen, perusteena käytettiin sitä että ne ryyppää ja rällää vähemmän. Perheellinen ukko palas todennäköisemmin viikonlopun jälkeen sorvin ääreen, jne..
-Vapaassa taloudessa halutuin työntekijä on sinkkimies, koska todistetusti ovat kaikkein parhaita työntekijöitä. Sairastelevat vähemmän (lastensa kautta) kykenevät suuriin joustoihin työaikojen ja lomien suhteen, nönnönöö.

Tästä muutoksesta voidaan loogisesti vetää se johtopäätös että kekkoslovakia teki ihmisistä alkoholisteja ihan siinä missä CCCP. Sen sijaan että Sveitsin mallin ihannetyöläiset olisivat tehneet kovasti töitä, alkoivat ryyppäämään siinä määrin että siitä kehittyi jo moratorio näin keinotekoisesti synnytetyille iskurityöläisille.
Vapaa talous tekee samoista ihmisistä hyviä työntekijöitä, huomattavasti parempia kuin kekkoslovakian valioyksilöt (perheelliset) koskaan olivat.

Muutos on siis tapahtunut siinä että ihmistä tarkastellaan yksilönä, yhtenä ihmisenä, hänenä itseään.

[Pankkipoju]

Pakko syventää vielä 

Antiikin Roomassa kun valittiin syntipukkia, eli siis semmoista jonka piti vähentää ketutusta lähinnä huvin vuoksi, niin kohteeksi valittiin mahdollisimman heikko ja viaton yksilö...
Jos mahtisuvun vesa olis ristille kilkuteltu niin tämän veljet olisivat hävittäneet omilla joukoillaan puolet valtakunnasta joten kohteen piti olla aina jokin joka ei voinut synnyttää koston kierrettä...

Edelleen tuota kekkoslovakiaa käyttääkseni, niin silloin vaikeiden aikojen koittaessa yhteiskunnan ongelmat maksatettiin niillä jotka oli ylipäätänsä syrjäytetty yhteiskunnan toimesta.
Aika väkisin löydän samaa mekanismia, jotkut nyt oli pakko hakata (koska yhteiskuntakokeilu osoittautui hemmetinmoiseksi virheeksi) ristille, ja mitä helpommin tähän rooliin alistuvia löydettiin niin sen parempi.

Siinä vaiheessa kun päätettiin ketkä lähti tehtaista kortistoon, niin yleinen sääntö oli että sinkut pihalle ja perheelliset jätettiin töihin, riippumatta siitä miten töitään tekivät.
Yksinäisyys (yleisen dokumentaation valossa) ei kovinkaan usein ole vapaaehtoisesti valittu olotila, eli siis henkilöt joilla oli huomattavasti vähemmän ilonaiheita ja enemmän henkistä karsimystä kuin perheellisillä, naulattiin ensimmäisenä yhteiskunnallisen syrjäytyisen ristille kekkoslovakistien toimesta......

Eli doktriini meni: Koska yhteiskuntamme on teidän arvottamaksi leimannut ja siten teidät henkisesti heikoiksi tehnyt, käytämme puolustuskyvytöntä tilaanne häikäilemättä hyväksi ja maksatamme teillä sen hinnan joka epäonnistuneen yhteiskuntakokeilumme seuraksena jonkun on maksettava että edes osan elämä olisi merkityksellistä.


Mä en oikeesti kuittaa väitteitä siitä että elämä olisi mennyt Suomessa kovemmaksi humanistisesta vinkkelistä.


Muakkista:
Tuli mieleen eräs kekkoslovakian kukkanen jossa nimenomaisesti kaikkein heikompia käytettiin hyväksi taloudellisesti ihan seinänaapurien toimesta.
Joskus aikanaan sikäläisten asunto-osakeyhtiöiden maksuperuste oli osakekirjojen määrä, joka poikkesi käytettävissä olevien lattianeliöiden määrästä suurten asuntojen eduksi.
Tämä siis johti siihen että pienten yksiöiden asukkaat joutuivat maksamaan isompien asuntojen lämmitystä, puhuttiin niin sanotuista torppariasunnoista, jotka siis olivat suuren maaltamuuton kerrotalolähiöissä.
Ymmärtääkseni nämä on jälkeenpäin purettu ilmoitusluontoisesti osakkaan niin vaatiessa, kun jossain oikeusasteessa oli haettu pari kertaa lain näkemys kyseisen menettelyn epäoikeudenmukaisuuteen.
Kuvastaa kuitenkin hirveän hyvin Suomalaista mentaliteettia, joka itseisarvona hyväksi käytti heikkoja ihmisiä mikäli siihen tilaisuus tuli, siis täysin riippumatta talousjärjestelmästä.
Ei siis voida mitenkään perustella suomalaisen tarvetta sortaa lähimmäistään kvartaalikapitalismilla, koska kyseinen käytösmalli oli arkipäivää jopa suljetussa taloudessa jossa realikorot pidettiin negatiivisena.
Eli vaikka rahaa jaettiin ilmaiseksi, niin silti piti kyykyttää kaikkein heikompia jos siihen tilaisuus tarjoutui..


Mut joo, ymmärtääkseni slaavi tarkoittaa orjaa kaikissa muissa kielissä. Viisisataa vuotta Venäjän maakuntana ilmeisesti teki tehtävänsä.

[peku]

Ihmettelee hän naamankuvia monen kirjoituksessa jopa tälläsen aiheen piirissä.

Voidaan toki ajatella, että masentuneet on jotenkin älykkäämpiä, kuten joku (inferno?) täällä sanoi. Mensantestistä korkean pistemäärän saaneet ei välttämättä koskaan masennu. Työmuurahaiset o usein sitä raatajakansaa (ammatista riippumatta, myös johtajat kuuluu tähän), joka ei ajattele koskaan, mitä ittelle kuuluu. Joka päivä vaan hoidetaan rutiinit ja that's it. Ei pidetä turhia lomia, ettei ehditä miettimään maailman menoa.

Moniko masentuneista osaa puhua lähipiirilleen? Moniko hautoo asioita eikä pysty jakamaan niitä kenenkään kanssa? Ja jos saa suunsa auki, onko lähipiirissä valmiutta kohdata hätä? Löytyykö hyvää tahtoa? Ehkä näistä syistä masennusta pohditaan täällä...