Valaistuksesta (orkideat) aika hyvä linkki

Aloittaja sorrii, lokakuu 21, 2011, 01:22:02 ap

« edellinen - seuraava »

sorrii

http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

Tuossa aloittelevalle ja kokeneemmallekin chilipuutarhurille pikku tietopläjäys.

Vahvistui mm. valon tunkeutuvuuden käsite tapaan, jota olen arvaillutkin:

"Hyvällä tunkeutuvuudella tarkoitetaan käytännössä sitä, että kasvin ylä- ja alaosat saavat valoa suunnilleen saman verran. Valon määrä heikkenee valolähteen etääntyessä, alussa hyvin nopeasti ja sitten hidastuen. Pistemäistä MH-valoa pidetään kauempana kasveista (lämmöntuoton ja valotehon vuoksi)  kuin esimerkiksi loisteputkia. Näin valoteho heikkenee vähemmän kasvin ylä- ja alaosien välillä kuin lähempänä kasveja pidettäviä loisteputkia käytettäessä. Loisteputkien määrää  voi olla vaikeaa lisätä niiden koon vuoksi niin paljon, että ne voisi sijoittaa kauemmaksi kasveista. Tunkeutuvuuden vuoksi moimetallilamppujen alla on helpompi kasvattaa eri korkuisia kasveja kuin loisteputkien alla."
ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`Fuck Google!`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤øø¤º°`Ask Me!°º¤ø,¸¸,ø¤º°``°º¤ø,¸¸,ø¤º°``°º¤ø,¸¸,ø¤º°`

Juso

Laitellaan perään toinen saitti (Georgia State Universityn "Hyperphysics"), josta klikkailemalla linkkejä pääsee porautumaan melko syvälle yhteyttämisen ihmeeseen.
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/biology/ligabs.html

Chilivaari

Lainaus käyttäjältä: sorrii - lokakuu 21, 2011, 01:22:02 ap
http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/
Tuossa aloittelevalle ja kokeneemmallekin chilipuutarhurille pikku tietopläjäys.


Hieman vanhaa tietoa/uskoa tuntuu tämä olevan, pitäytyy edelleen klorofyllin kasvattamiseen, vaikka lopussa myöntääkin ilmeisesti rajoittuneesta spektristä johtuneen kasvuvirheitä led-valaistuksessa. Tuo englanninkielinen sivusto sentään myöntää, että kasveilla on muunkinlaisia tarpeita.

Mutta asiaan:
Orkideasivustolla on ennen puoliväliä taulukko luksien mittaamisesta digikameran avulla. Luvut ovat minusta vähän liian isoja ja ne on käännetty jenkeistä päätyen kovin epätasaisiin lukuihin. Käytännössä joku 8200 on turha luku. Mittaustulokset voi hyvin pyöristää täysiin tuhansiin tai enemmänkin, sillä oikeasti vasta kaksinkertainen lukema on merkitsevästi enemmän. Asteikko kun on logaritminen.

Tämän taulukon voisi pelkistää ja suomentaa vaikka näin:
- Lukemat otetaan siniruutuisesta vihosta mahdollisimman paljon valon suunnasta, ettei tule kiiltoja ja ruutu täyteen valkoista.
- Jos kamerassa voi tehdä säätöjä, asetetaan herkkyys 200 ISO, aukko 5,6. Canonilla aukon säätö on Av, joillakin muilla aperture. Ellei noita säätöjä ole, on opeteltava vertailutaulukoita.
- Valotusaika kertoo suoraan luksilukeman, kun perään lisätään nolla. Eli 2500 luksia on 1/250, 10.000 luksia valotusajalla 1/1000.

Kamerat unohtavat yleensä nuo murtoluvut valotusajoista ja näyttävät vain jakajan, eli sekunnin osia. Siihen se nolla perään.

Useimmista kameroista näkee ainakin kuvan tiedoista valotuslukemat, ellei niitä kuvatessa näe. Automaatitkin kelpaavat mittaukseen, mutta sitten pitää itse laskea herkkyyden ja aukon muunnoskertoimet.

sorrii

Jep. Wanhaa on. Löysimpä ton vaan uudelleen ...

Ehkäpä tuo tunkeutuvuuden käsitteen selitys oli se "juttu", kun sitä on täällä monessa ketjussa pähkäilty ja väitelty mm. että meneekö natikan valo lehtien läpi kasvin alaosiin  :'(
ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`Fuck Google!`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤øø¤º°`Ask Me!°º¤ø,¸¸,ø¤º°``°º¤ø,¸¸,ø¤º°``°º¤ø,¸¸,ø¤º°`

InkRose

Lainaus käyttäjältä: sorrii - lokakuu 21, 2011, 01:22:02 ap
"Hyvällä tunkeutuvuudella tarkoitetaan käytännössä sitä, että kasvin ylä- ja alaosat saavat valoa suunnilleen saman verran. Valon määrä heikkenee valolähteen etääntyessä, alussa hyvin nopeasti ja sitten hidastuen. Pistemäistä MH-valoa pidetään kauempana kasveista (lämmöntuoton ja valotehon vuoksi)  kuin esimerkiksi loisteputkia. Näin valoteho heikkenee vähemmän kasvin ylä- ja alaosien välillä kuin lähempänä kasveja pidettäviä loisteputkia käytettäessä. Loisteputkien määrää  voi olla vaikeaa lisätä niiden koon vuoksi niin paljon, että ne voisi sijoittaa kauemmaksi kasveista. Tunkeutuvuuden vuoksi moimetallilamppujen alla on helpompi kasvattaa eri korkuisia kasveja kuin loisteputkien alla."


Käytännössähän tuossa annetaan kasvin yläosille vähemmän valoa kuin olisi enimmillään mahdollista (toki lämpö on melkeinpä se suurempi syy MH- ja SPNa-valoilla), jottei valon määrään tulisi ihan niin suuria eroja latvuksen ja alaosien välillä. Vastaavasti "päävalon" voisi pitää lähempänä (edelleen mikäli lämpö ei olisi ongelma) ja antaa lisävaloa alaosille erillisillä valaisimilla. Luulisi kasvun olevan jopa parempaa niin.

Toisin sanoen tehokkaampi valaisin tuottaa enemmän valoa, mikä taitaa olla tullut todetuksi joskus aiemminkin. ;)