Herpiilin uudet kujeet 2012 + 2013

[Herpiili]

Räyhis: Käännökset ois kyllä hyvä tarkistaa ennen painoon menoa, onhan noihin tullut törmättyä lähes kaikessa

Palautteen antaminen jääköön tulevaisuuteen, eipä toimineet nettisivuilla olleet yhteystiedot.

[Ryhis]

Palautteen antaminen jääköön tulevaisuuteen, eipä toimineet nettisivuilla olleet yhteystiedot.

Hitto soikoon, ne on taitavia!

[Herpiili]

Varjossa kasvanut Cajamarca (C. chinense), pitkää ja honteloa kasvua tällä yksilöllä ja taitaa vaatia tukikepin

[MrFrost]

Nyt vasta kerkesin lueskeleen tätä....

Eikö Ikeassa ollut noita lootia valmiiksi mustana? Ainakin Vantaalle oli ilmestynyt, vois ostaa tuon wanhan resoksi.....

-T

[Herpiili]

Nyt vasta kerkesin lueskeleen tätä....

Eikö Ikeassa ollut noita lootia valmiiksi mustana? Ainakin Vantaalle oli ilmestynyt, vois ostaa tuon wanhan resoksi.....

-T

Eipä oo tullut Ikeassa käytyä joten enpä osaa sanoa
Eipä ollut hankintahetkellä Ikean sivuilla paljoa valikoimaa.

[Herpiili]

Chinenset, kukinta ja typpi:
http://hortsci.ashspublications.org/content/43/5/1549.full.pdf#page=1&view=FitH

Under the studied greenhouse conditions, the plants in the control treatment experienced very high flower loss resulting in more than 85% of formed flowers not forming fruit. The 15 mm N treatment reduced this loss to 60%, whereas even the highest dosage of K treatment only slightly lowered the loss rate; flower loss in the K treatments never dropped below 70%. Flower detachment was the main cause of flower loss with the earliest flowers (weeks 1 and 2) being more susceptible (data not shown). The lowest loss percentage was observed in flowers marked in week 3 for the N treatments and in weeks 4 and 5 for the K treatments.

Fruit formation increased as N concentration increased with production highest in the 15 mm N treatment (Table 1). Most of these fruit were from flowers marked in week 3 (data not shown). Dosages as high as 30 mm N more than tripled fruit production (Table 1). These high fruit set results for the N treatments can be partially explained by initial stimulation of the flowering process, which leads to greater fruit formation. However, the effect on fruit production was always significantly greater than that on flower formation; for example, flower formation in the 15 mm N treatment was approximately twice that in the control, but fruit formation was more than five times greater. This suggests that N fertilization has an important effect on the number of flowers and obviously on the fruit formation in habanero pepper.

The K treatments had no significant effect on fruit production versus the controls (Table 1), possibly because they did not favor flowering.

In summary, fertilization with 15 mm N (as urea) is the optimum level for stimulating flowering and fruit formation in habanero pepper, whereas use of K as the sole fertilizer has no positive effects and may negatively affect flowering.

Chinenset ja lämpötila:
http://njveg.rutgers.edu/NJpepperconference-10.23.08/assets.pepper/pdfs/05_Jaimez.pdf

Flowering and fruit production is regulated by prevailing climatic conditions. Flowering initiation and fruit production was delayed at lower temperatures. An increase in temperature (between 26 to 30C) led to an increase in the number of flowers; below this temperature it remained unchanged. Fruit production was drastically reduced at the lower temperature site due to a large number of aborted flowers and small fruits. It would seem that temperatures below 20C affect fruit production in C. chinense and its cultivation is not advised where night temperatures drop below 15C. Our data supports the theory that such plants have undergone a process of regional adaptation.

Chinenset ja vedensaanti kukinnan yhteydessä:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1439-037x.2000.00414.x/abstract

Our results show that low water availability, prior to flowering, reduces the number of flowers produced and retards the occurrence of maximum flowering. On the other hand, a water deficit during the period between flowering and fruit development reduces final fruit production. This suggests that a water deficit during this last stage affects final yield to a greater extent.

Samaa + maininta kastelun säännöllisyydestä:
http://www.ciens.ula.ve/icae/publicaciones/agroecologia/pdf/jaimez2000.pdf

Fruit production was less affected due to the water input through precipitation, which occurred between flowering and fruit development. A reduction in available water in this stage could result in a larger number of aborted flowers and/or a decrease in fruit size. ... However, our results suggest that, for C. chinense, low water availability during this period reduces the number of flowers produced and retards the occurrence of maximum flowering. On the other hand, low water availability during the period between flowering and fruit development reduces final fruit production. This means that, even though water availability is determinant during both stages, a water deficit during fruit development affects final fruit production to a greater extent....
Different watering frequencies caused stomatal closure and lower photosynthetic rates which resulted in lower fruit production.

Chinenset ja varjostus:
http://www.ccsenet.org/journal/index.php/jas/article/download/8226/8520

Light reductions greater than 40 % will result in approximately 30% reductions in
CO2  assimilation due to the lack of light to maintain  high rates of electron transfer and NADPH generation
coupled to the process of reduction of CO2 in the Calvin cycle. This leads to an approximate 26 % reduction in
fruit production (Jaimez and Rada, 2006). When light input is reduced by less than 40 %, it does not significantly
limit the photosynthetic process and fruit production is maintained at a similar level compared to that of full
sunlight plants. It is important to point out that sun flecks that enter through the branches and leaves of passion
fruit vines create a very dynamic environment for Capsicum plants underneath. Even maximum light intensities
may be recorded for very short time periods as sun flecks in plants under 30-40% shade.

Higher rates of photosynthesis were observed in daily averages and overall terms in C. chinense cultivated under
open field conditions. On the other hand, transpiration is not as efficient in decreasing leaf temperature to
optimal settings for photosynthesis in moments of high PPFD. Consequently, leaf temperatures reach higher
values which may have negative impacts on enzymatic processes or increase photorespiration and decrease CO2
assimilation rates while PPFD remains high. There is evidence that high leaf temperatures induce loss of flowers
and small fruits in C. annuum (Aloni et al., 1994) and therefore decreases fruit production. C. chinense also has a
similar behavior, but flower loss is not high enough to produce significant falls in fruit production. 
It seems that in this species high light has a more serious effect upon fruit development. Jaimez and Rada (2006)
show that light conditions do not affect the dynamics or the amount of mature flowers. However larger fruits
were obtained under shade conditions.

Kapsaisiini ja nitraatti:
http://abstracts.aspb.org/pb2010/public/P01/P01045.html

The presence of capsaicin, the pungent principle of peppers, is restricted to the fruits of hot cultivars. Capsaicin is produced in the placenta, the tissue that supports seeds inside the pod and require three moles of nitrogen per mole. One comes from phenylalanine, which would become the phenolic core of capsaicin; the second one comes from valine or leucine, forming the acyl lateral chain, whereas the last one derives from the aminodonor required for vanillin transamination. Hence, the availability of nitrogen may affect pepper pungency. Plants of habanero pepper (Capsicum chinense) were hydroponically cultured with different doses of nitrate and the contents of this ion and capsaicin were analyzed in the different fruit tissues. Under the assayed conditions, treatments did not produce major effects on pod yield or size during the experimental period, and pepper pods from plants growing in low nitrate concentrations presented no significant differences in total nitrate content. However, lower nitrate, as well as low capsaicin contents, were found in the isolated placentas from peppers grown on the lowest nitrate doses. On the other hand, variations on potassium availability resulted in differences in pod production per plant, but not in capsaicinoid accumulation. Taken together, these results suggest that nitrate effect on capsaicin accumulation was related to its availability in the placenta, the tissue where it is formed.

[bluesman]

 Tömäkkä infopläjäys. Olihan tuo jotenkin tiedossa että sietävät typpeä paremmin kuin muut lajit mutta että jopa tarvitsevat sitä oikeassa vaiheessa jotta podittelevat kunnolla oli hyvä tieto. Oliskohan tullut tuota alitajuisesti tehtyä kun joskus on tullut haboista hyvin satoa.

[Chilivaari]

No jopas, kyllä lukemista löytyy ja tutkittua tietoa. Kiitos siitä.


Chineneseillä näköjään tuota kukkien pudottelua tapahtuu oikeillakin kasvupaikoilla oikein urakalla, eikä vain meikäläisen ikkunalaudalla. Typpilisän tarve tulee selvästi esiin ja kalium on jopa pahasta. Tästä on kyllä ollut liikkeellä aivan päinvastaisia tietoja. Noin korkeita lämpötiloja en pysty chinenseilleni tarjoamaan, mutta totta on, että kylmään totutellessaan niiden hedelmien tuotto on viivästynyt. Hyvinkin toden tuntuista tutkimustietoa, joka on monilta osin jopa sovellettavissa suomalaisen pienviljelijän oloihin.

[Tiemuh]

Yritin kanssa lukea ajatuksella nuo läpi ja avata linkkejäkin tiedon laajentamiseksi. Kyllä tietoa on kunhan sen vain löytää. Aloittaessani kasvattelun löysin tietolähteen jonka mukaan chinensille kannattaa antaa tuplasti vähemmän typpeä kuin muille chileille. Näyttäisi olevan urbaanilegendaa, mistä sitten lähtöisin onkaan. Muu liikkeellä ollut yleistieto on edes sinne päin.

[Chilivaari]

Tuossa riittää meikäläiselle sulattelemista pitkäksi aikaa, mutta kysyn silti ilmeisen jatkokysymyksen jo nyt. Ovatko muut chililajit jotenkin erilaisia noissa suhteissa? Varmaan Meksikon oloissa on tutkittu muitakin tärkeitä kaupallisia lajikkeita kuten Jalapeñoja tai Aji Amarilloa/baccatumeita.

[M;kko]

Todella mielenkiintoista tietoa, mikä saattaa johtaa korjausliikkeisiin omissa kasvatustavoissa! Tuota varjostusasiaa miettiessä kannattaa huomioida vertailun lähtötaso. En lukenut koko artikkelia, mutta ilmeisesti verrataan tropiikin täyteen paisteeseen, eli meikäläiset olosuhteet lienevät jo alunperin lähellä tuota -40 % tasoa, josta ei enää kannata vähentää. Toisaalta valoa tulee useampia tunteja, mitenkähän se vaikuttaa?

[Herpiili]

Todella mielenkiintoista tietoa, mikä saattaa johtaa korjausliikkeisiin omissa kasvatustavoissa! Tuota varjostusasiaa miettiessä kannattaa huomioida vertailun lähtötaso. En lukenut koko artikkelia, mutta ilmeisesti verrataan tropiikin täyteen paisteeseen, eli meikäläiset olosuhteet lienevät jo alunperin lähellä tuota -40 % tasoa, josta ei enää kannata vähentää. Toisaalta valoa tulee useampia tunteja, mitenkähän se vaikuttaa?

Pitäis kaivaa jostain esiin kotimaan säteilytasoja niin voi verrata niitä tuossa tutkimuksessa esiintyviin, eiköhän nekin jostain löydy

[Herpiili]

Tuossa riittää meikäläiselle sulattelemista pitkäksi aikaa, mutta kysyn silti ilmeisen jatkokysymyksen jo nyt. Ovatko muut chililajit jotenkin erilaisia noissa suhteissa? Varmaan Meksikon oloissa on tutkittu muitakin tärkeitä kaupallisia lajikkeita kuten Jalapeñoja tai Aji Amarilloa/baccatumeita.

Eroja vaikuttaa niissäkin olevan lajikohtaisesti, melko reilusti Capsicumeilla tehtyjä tutkimuksia näyttää löytyvän joten koitanpa kaivella esiin lisätietoa.

[Chilivaari]

Sivulauseessa siellä oli maininta, että samanlaisia tuloksia saavutettiin Jalapeño-tutkimuksissa, että 15mM typpeä piti kukat parhaiten oksilla. Se vain jäi vaivaamaan, että paljonko tuo 15mM on meidän mitoissamme? Ne muuten käyttivät pohjana "huonosti viljelyyn sopivaa" punaista multaansa, joka ilmeisesti ei ollut peruslannoitettua.

[Herpiili]

Sivulauseessa siellä oli maininta, että samanlaisia tuloksia saavutettiin Jalapeño-tutkimuksissa, että 15mM typpeä piti kukat parhaiten oksilla. Se vain jäi vaivaamaan, että paljonko tuo 15mM on meidän mitoissamme?

Jokin peltoviljelyn yksikkö tuo näyttäis olevan, pitää selvitellä lisää. Parissa yleisemmin capsicumeihin liittyvässä lannoitustutkimuksessa näytti satoisuus ja kukinta lisääntyvän kun juuri ennen kukkimisvaihetta typpilannoitusta lisätään reilusti ja tuota sitten vähennetään seuraavan neljän viikon aikana taas alemmas.

Ne muuten käyttivät pohjana "huonosti viljelyyn sopivaa" punaista multaansa, joka ilmeisesti ei ollut peruslannoitettua.

Joo, kasvualustana oli 2:1 suhteessa tuota "Utisolia" ja turvetta eli ilmeisen ravinneköyhää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ultisols

Major nutrients, such as calcium and potassium, are typically deficient in Ultisols, which means they generally cannot be used for sedentary agriculture without the aid of lime and other fertilizers, such as superphosphate. They can be easily exhausted, and require more careful management than Alfisols or Mollisols. However, they can be cultivated over a relatively wide range of moisture conditions.

[Herpiili]

Pubescensien viljelyä on näköjään tutkittu Meksikon suunnalla melko reilustikin ja harmillisesti ainoat englanniksi löytyvät tekstinpätkät on abstracteja.

ABSTRACT
For  two  years  the  environmental  conditions  (temperature,  relative  humidity  and radiation)  of  the  culture  of  Manzano  Hot  Pepper  were  monitoring  in  greenhouse conditions. The registered data indicated that the ideal range of temperature for the culture  is  from  15  to  22  ºC,  60  to  80  %  from  humidity  relative  and  radiation  from 500  to  400  lum
sqf.  The  critical  ranges  of  minimal  temperature  (<2  ºC)  and maximum  humidity  (>  80  %)  appears  from  November  to  December,  and  of maximum temperature (> 30 ºC) and minimal humidity relative (<50 %) in April to June.  The  yield  of  fruits  was  of  7.8  kg
/m2.

In the environmental handling of the greenhouse the  use  of  misting  system  is  recommended  to  increase  relative  humidity  and  to diminish  temperature  at  the  warmest  times,  and  the  use  of  extractors  of  air dampness in winter periods, as well as of cultural practices as defoliation, pruning of stems and pruning of rejuvenation.

Tukee siis yleisesti tiedossa olevia käsityksiä joiden mukaan Rocotot tykkäävät viileämmistä olosuhteista, sietävät varsin kylmää ja eivät pidä kovin suurista lämmöistä


"Could locoto be an alternative product to substitute coca growing?" Master's thesis

[Herpiili]

Näköjään joka paikassa on Championin kohdalla maininta alkuperämaa tuntematon joten selvittelinpä asiaa.

Vähän yllättävä alkuperä

COUNTRY OF COLLECTION   Union of Soviet Socialist Republics
NOTES   RECEIVED WITH USSR AS COUNTRY OF ORIGIN

edit: Tuolla voi selailla AVRDC:n tietokantaa josta löytyvät C0*-lajikkeet.

[Tiemuh]

Kiitti tota CO paikkaa tullut joskus etittyä.

[Herpiili]

Kauppapuutarhaliiton sivuilta löytyy PDF nimellä Ripsiäisten tunnistaminen.

Melko reippaasti eri ripsiäisiä käsitelty ja niille soveltuvista torjuntamenetelmistä tietoa.

Vain harvat tuntomerkit pystyy näkemään  luupilla. Hyvällä, 20-kertaa suurentavalla
luupilla näkee yleisvärityksen ja parhaassa tapauksessa pistesilmien värin sekä pään ja
pronotumin (keskiruumiin ensimmäistä jaoketta peittävä kilpi) suurimmat sukaskarvat.
Hyvässä valaistuksessa harjaantunut silmä voi näiden tuntomerkkien perusteella erottaa
Frankliniella ja Thrips-suvun toisistaan, mutta lajinmääritys on epävarmaa.

• Luupilla ja jopa paljaalla silmällä saa kuitenkin melko varman määrityksen mm.
amerikanripsiäiselle (Echinothrips americanus), ansariripsiäiselle (Heliothrips
hemorrhoidalis), mustareisiripsiäiselle (Hercinothrips femoralis) ja traakkipuuripsiäiselle
(Parthenothrips dracaenae). Näiden ripsiäisten väritys (ruumis, siivet, jalat) on
silmiinpistävä ja siksi selkeä. Vielä jos onnistuu löytämään lehdiltä ripsiäiskoteloita, saa
lisätukea em. lajien määritykselle, sillä nämä lajit koteloituvat pääsääntöisesti kasvien
lehdille.

• Hyvällä, vähintään 50-kertaa suurentavalla  stereomikroskoopilla pääsee näkemään 
sukaset ja niiden pituuden paremmin, jolloin on mahdollista erottaa esim.
kalifornianripsiäinen ja tupakkaripsiäinen sekä em. lehdille koteloituvat harvinaisemmat
lajit toisistaan. Ripsiäisen kunnosta riippuen ratkaisevien tuntomerkkien erottaminen
vaihtelee stereomikroskooppiakin käytettäessä. Etenkin liima-ansoihin tarttuneiden
ripsiäisten määrittäminen voi olla hankalaa, koska  ne saattavat olla tärkeiden tuntomerkkien
suhteen väärässä asennossa.

[Herpiili]

edit: Tuolla voi selailla AVRDC:n tietokantaa josta löytyvät C0*-lajikkeet.

Viimeksi oon näköjään USDA:n vastaavaa tietokantaa (josta löytyy datat PI-* lajikkeille) linkkaillut vuonna 2003 joten vois sen pienen tauon jälkeen laittaa taas tännekin: http://www.ars-grin.gov/npgs/acc/acc_queries.html.