Kysymyksiä Harsosääskien tuhoamisesta

[Chilikesä]

Moikka!
Mulla ilmestyi talvella (tai huomasin ne vasta silloin) harsosääskiä viime keväällä istutettuihin chileihini. Yksi Hungarian Hot Wax ja 7 Habaneroa ovat talvehtineet mielestäni ihan kivasti; habanerot ovat tehneet useamman hedelmänkin. Nyt haluaisin tappaa ilkiöt sukupuuttoon ennen kuin istutan uudet siemenet. Hunaja-vesi-astianpesuaine-ansa on vienyt usealta hengen mutta silti harsosääskiä näkyy n. 5 päivässä lentelevän. Luin, että kannattaa käyttää mäntysuopaliosta 3%. Mutta kannattaisiko mun antaa sitä sekä ylä-&alakautta? Kun pidän mielestäni chilit varsin kuivana, ja kastelen alakautta, niin voisi kuvitella että ne munivat alempana kuin ihan pinnassa? Mietin myös, että kohta voisi vaihtaa uudet mullat, mutta kannattaisiko yrittää tätä sukupuuttoa ennen sitä? Etteivät sitten siirry heti uusiin multiin. Hankin myös sellaista liimakärpäspaperia. Vielä kysymys: miten multa desinfioidaan kuumalla vedellä? Siis missä astiassa ja kuinka paljon vettä sinne lorotetaan? Auttaako pakkaset tähän asiaan yhtään? Mulla ollut multasäkki parvekkeella pakkasessa. 

Kiitos jo etukäteen vastauksista!

[Tiemuh]

Itse teen näin: Uuden mullan desinfioin ja kastelen aina (useimmiten) kastelemalla sen kiehuvalla vedellä. Pienet taimet pidän useimmiten pienissä taimipurkeissa isommassa korkeareunaisessa astissa ja katan ne elmukelmulla johon teen ihan pieniä reikiä: jotta harsosääskiä ei sinne pääse, jotta ilma vaihtuu ja jotta ilmankosteus on suuri. Pyrin kastelemaan kaikki kasvit alakautta ja pitämään pintamullan kuivana. Pidän kasvien lähettyvillä saippua, hunaja, vesi mixiä laakeassa astiassa. Jos näen harsosääsken pyrin suihkuttamaan superraidia tai baygonia kasveille (pimeässä ja alle 30 asteessa). Itselläni siis suurin osa chileista pienissä muutaman neliön ovella suljettavissa huoneissa. Jos havaitsen enemmän harsosääskiä tai muita tuholaisia annan kasveille Provado tai Calypso myrkkyä pintamultaan kastelun yhteydessä (mahdollisesti myös suihkutan lehdille). Kaikesta tästä huolimatta harsosääskiä tapaan silloin tällöin, niistä ei vain pääse kokonaan eroon.

[-V-]

Johan sitä nyt on noita ihmisillä riesanaan... olenkohan jotenkin outo, kun olen jo vuosikausia säästynyt moiselta? Mullan päällä tosin on kerros kevytsoraa, pitää hyvin sääsket poissa. Näin talvella niitä ei lentele ikkunoistakaan, niin voi rauhassa hoitaa taimihommat.

Varsinainen syyhän tuohon kevytsoran käyttöön on pyrkimykseni pitää pintamulta märkänä, että kasvatusalusta tulee sataprosenttisesti käyttöön. Monta litraa "ruukkua" ja multaa menisi hukkaan, jos pintamulta olisi 90% ajasta monen sentin syvyyteen rutikuivaa. Taimetkin suorastaan heräsivät eloon, kun tuossa hetki sitten tasasin kosteutta lisäämällä sorakerroksen.

[Tiemuh]

-V-:lle.

Itsekin käytän tällä hetkellä talvetettavilla - eli isoilla kasveilla - jotain katetta, joka on monesti soraa. Syynä juuri tämä että koko kasvualusta tulisi käytettyä paremmin hyödyksi, kun niitä kastelen melko usein yläkautta. Talvetettavien ajoittaiseen yläkautta kastelemiseen liittyy myös se että niiden kasvualusta - turvemulta - ei pääse niin tiiviiksi paakkuntumaan yläkastelussa, koska se on jo tukevasti niin täynnä juuria. Nyt kuitenkin kun näen sen kirjoitettuna taas aivoni tuntuvat ymmärtävän syyn paremmin.

[Huru-ukko]

Harsosääskiä on minunkin kasvatuksissaani tullut jostain mukaan. Taimikasvatus tapahtuu eri tilassa ja siellä ei niistä ole ongelmaa. Eikä siellä "varsinaisessa" kasvatushuoneessa ole niitä kovin paljoa. Ansoina siellä on lasitölkkejä, joihin on kaikkiin laitettu vettä ja pari pisaraa Fairya. Lisäksi jokaiseen on kokeilumielessä lisätty kaljaa, rommia, viiniä, hunajaa ja fariinisokeria. Sekä yhdessä on hiukan etikkaa, joka on huonoin ansa. Myös niitä liimaansojakin on. Niihin on lentänyt muutamia, mutta ei ne ongelmaa poista. Eikä poista nuo muutkaan ansat, mutta sen verran ne tehoaa, ettei sääskejä näe kuin 2-3 kun kun käyn juottamassa kasveja. Olut ja hunaja ansat on mielestäni ollut tehokkaimmat......

[Minbaari]

Itse värjäsin veden kurkumalla ja hyvin on toiminut sekin.

[Tiemuh]

Itse käytän hunajaa ja vesi muuttuu myös siitä keltaiseksi. Ei olekaan tullut mieleen että siitäkin voi olla hyötyä.

[Leipis]

Mistäs tuollaisia keltaisia teippipyydyksiä oikein saa? ainoastaan olen läpinäkyviin törmännyt kaupoissa ja kyllä ne keräävät ihan kohtalaisesti, mutta toivomisen varaa olisi.

[diidadaa]

Juu ei ole harsosääsket mukavia. En kyllä tajua mistä niitä sikiää. Turpeen olen kuumentanut, joten siinä ei ole syy.

Vajaa 2 viikkoa sitten kävin hyökkäykseen harsosääskiä vastaan. Vaihdoin muutamaan mullat ja muutamaan , joissa huomasin, että majaili toukka (kaivelin siis hammastikulla juuristoa) laitoin muovit. Käärin siis tiukasti hedelmäpussin purkin ympärille ja maalarinteipillä tiiviiksi varren kohdan. Yhden kohdalla muovilla peittäminen olikin onnistunut temppu, sillä parin päivän päästä ruukussa lenteli 8 harsosääskeä, jotka oli helppo liiskata, kun olivat vankina. Olen suihkutellut mietoa mäntysuopaliuosta turpeen pinnalle, mutta ainakin vielä eilen yksi sääski oli syntynyt.

Viikonloppuna vaihdoin ruukut muutamille kasveille ja laitoin reiitetyn elmukelmun päälle. Ilmeisesti reikiä oli liian vähän, kun kosteus tiivistyi pintaan ja Jallun juuria oli tänään muutama noussut kosteuden perässä pintaan eli ei hirveän toimiva systeemi tämä muovitus. Tosin en ole kokeillut altakastelu+ muovi pinnalla.

Ostin myös peloitteeksi Provadoa kaappiin, jos ei muu auta.

Ansoissa mulla on vettä, fairya, sokeria, etikkaa ja osassa tilkka appelsiinimehua. Luin jostakin, että sokeri käydessään etikan kanssa muodostaisi hajua, joka vetää puoleensa harsosääskiä. En tiedä onko ainesosasten suhteissa jotain häikkää, mutta en ole huomannut, että sääsket mitenkään erityisen kiinnostuneita noista ansoista olisivat.

[jaolsten]

Mistäs tuollaisia keltaisia teippipyydyksiä oikein saa? ainoastaan olen läpinäkyviin törmännyt kaupoissa ja kyllä ne keräävät ihan kohtalaisesti, mutta toivomisen varaa olisi.

Chilitarvikkeessa on teippipyydyksiä myynnissä. Tuossa paketissa on kymmeniä liimalappuja ja muutama tikku, johon nuo laput saa kiinni. Tuon tikun saa näppärästi tökättyä multaan.

[biblo]

Liimalappuja löytyy myös tokmanni-konsernin kaupoista ja vastaavista halpakaupoista.

[-V-]

Kevytsora ei estä harsosääskien pääsyä multaan. Sen käyttö -V-:n esittämän syyn perusteella
on mielestäni kyseenalainen.

Kyllähän ne kaiken järjen mukaan pystyisivät sorakikkareiden välistä sinne multaan pujottelemaan. Jostain syystä eivät vaan näytä haluavan. Esim. viime kesänä niitä kyllä ilmestyi, kun idättelin currypuun siemeniä mullassa (en käytä soraa idätyksissä tai aivan pienillä taimilla). Katosivat nakattuani idätysyritykset mäkeen, muihin kasveihin eivät yrittäneetkään pesiytyä. Varsinaisesta syystä mulla ei ole faktatietoa, olen vain pistänyt soran piikkiin.

Jos kevytsoraa käytetään vain siksi, että saataisi koko multatila hyödynnettyä juuristolle,
niin se ohjaa kasvin juuriston kasvun väärään suuntaan. Tällä tavalla synnytetään ns.
pintajuuristo. Tälläinen kasvi on erittäin herkkä kasteluvirheille ja juuristosairauksille.

Itseasiassa soran käytön alkuperäinen syy mulla oli haihtumisen vähentäminen. Kesällä aurinko tuppaa paistamaan siihen malliin, että edes päivittäinen kastelu ei riittänyt. Koko multatilan käyttöön saaminen oli bonusta. Pintajuuristosta mulla ei ole mitään havaintoa, juuret ovat täyttäneet astian melko tasaisesti, hieman pohjaa kohti painottuen (kastelen pääasiassa alakautta kasvien päädyttyä lopullisiin astioihinsa). Päinvastoin, olen aivan lähiaikoina taistellut "pohjajuuriston" kanssa, taimet ovat jo pidemmän aikaa jumittaneet paikallaan, kun juuria on ollut vain pari hassua kertakäyttökupin tai maitopurkin pohjalla. Pienen soralisäyksen jälkeen juuristo on alkanut kehittyä ja kasvu jatkunut. Tässäkään tapauksessa mulla ei ole mitään kovaa faktaa tukenani, voihan olla, että soralisäyksen kanssa samaan aikaan sattunut täysikuu on ollut varsinainen syy.

Nämä ovat vähän semmoisia juttuja, että mikä toimii yhdelle, ei välttämättä ole paras systeemi toiselle (tästä taidetaan muistuttaa ehkä turhan harvoin). Riippuu kasvualustasta, kastelumetodeista ja olosuhteista.

Edit: typo

[CyberDog]

Agrimarketista löytyy kanssa noita teippipyydyksiä.

Ja on tosta sorasta apua tossa ruukun pinnalla. Kivemman näköistäkin se on. Oon mittinyt että laittais ihan oikeaa kiveä tuon kevytsoran sijasta. Sais paremman näön eikä olis niin emäksistä. Toinen vaihtoehto saattais olla perliitti kenties?

[Siku]

Mulla oli jossain pikkuruukussa pieni kerros periliittiä päällä. Jotenkin ei vakuuttanut.
Liian hienorakeista ja kevyttä, väistyi veden tieltä. Päältä kastellessa kastelukohtaan jäi siis monttu, josta perliitti oli paennut.
Taisi itseasiassa kasvaa pikkasen levääkin päälle.

Perliitin toimivuudesta en ala vääntää kättä. Oma suosikkini on vulcaponic. Sopivan kokoista raetta ja muutenkin semi-nätin näköistä.

[Tiemuh]

Itse käytän useimmiten vermikuliittiä pintakatteena, mm. siihen kyseinen tavarahan on tarkoitettukin. Se on kuitenkin reippaasti kalliinpaa kuin esim. leca sora.

[CyberDog]

Joo siis mulla ei ole kokemusta tuosta perliitistä. Jossain nettikaupassa sitä näin vain katteeksi suositeltavan.

Edit lisäys.

Onko noin että tulee liian kosteaa? Mä olen käyttänyt altakasteluruukkuja aina ja niissä vaihtelevassa määrin kevytsoraa päällä. Mielestäni niinä vuosina kun olen viitsinyt laittaa sitä päälle niin harsosääskiä on ollut huomattavasti vähemmän. Mitään eroa en ole havainnut kasvien kasvussa. Mitään testejä tai muuta en ole tosin tehnyt. Enkä tutkinut juurten muodostumistakaan...

[Kärsä Babar]

Olen kuullut että perliitti on värinsä (valkoinen)vuoksi hyvä kate harsosääskien torjumiseen. Harsosaasket kai hakeutuvat tumman värin perässä multaan.

[-V-]

Jos normiruukkuun ei laita kunnollista salaojitusta, ja pyrkii pitämään pintamullan kosteana soran avulla,
niin ruukun pohjalla oleva multa ei pääse tuulettumaan ja vettyy.

Näinhän se on, siksi pitäisikin aina neuvoa kysyttäessä ja jaettaessa yksilöidä kasvualustat jms. mahdollisimman
tarkkaan. Sillä säästyttäisi monelta vaivalta.

En tosiaan selostanut ns. pohjia myöten systeemiäni. Siellä on kunnon kerros soraa pohjallakin. Olen myös yli vuoden samassa ruukussa viettäneiden kasvien kohtalla harrastanut "ilmastointia", eli tökkinyt sukkapuikolla multaan pohjia myöten. Nurmikonhoitoonhan myydään erityisiä piikkareita, joilla voi talsia uutta elinvoimaa nurmikkoonsa.

[Whili]

Joo, olen kokeillut lekasoraa ruukun pinnalla huonoin kokemuksin, pikkuperkeleet kipittivät ketterästi sorakikkareitten välistä mullan pintaan munimaan ja syömään juuria.
Parempi mielestäni on pistää sorat ruukun pohjalle salaojaksi ja ruukku täyteen multaa/turvetta. Kastelu alakautta ja sen verran, että pintamulta pysyy kuivana.

Itse tuhoamisen olen suorittanut teipeillä, saippuavesi-/hunaja-ansoilla ja raidilla.

[Ryhis]

Salaojitus ja altakastelu kuulostaa taas niin järkevältä, että...