SK.n kausi 2013

[perminna]

Kysymys Pluggboxista: mihin asti vettä pitäisi alakaukaloon laittaa, että kastelu tapahtuisi onnistuneesti?

Minulla on ensimmäistä kokonaista kautta Pluggbox käytössä enkä ole hoksannut altakastelusysteemiä sen kanssa. Järki sanoisi, että vettä pitää olla vähintään yläkaukalon alareunaan asti -- miten muuten vesi kulkeutuisi multaan ja kasville? Ei kai vesi kulje pystysuuntaa muovia pitkin? Jos vettä pitää laittaa yläkaukalon alareunaan asti, sitä pitää laittaa (ala)kaukaloon melko paljon, ainakin 3-4 cm siivu.

Olen kastellut ainoastaan alakaukaloon. Kun täytän kolot mullalla, (multa ollut melko kuivaa johtuen aiemmin avatusta pussista) sitten painan kannella multaan pienet kuopat, joihin siemenet. Siemeniä en ole edes peittänyt ollenkaan. Sitten ensimmäinen kastelu alakaukalon kautta. Alakaukalo "täyteen" vettä, niiden alakaukalon tappien yläreunaan. Kyllä vesi tuntuu hyvin kulkeutuvan kapilaarisesti ylöspäin tuossa.
Koska tunnin päästä jo kuivakin multa on jokaisessa kolossaan märkää.
Paljoa enempää vettä tuo ei tarviakkaan, kun kasvit täytyy jo siirtää isompaan astiaan. Kuitenkin olen pitänyt vettä ainakin hieman alakaukalossa, jos sinne olisi kasvanut juuria, niin eivät pääse kuivumaan.
Päälle voisi sumutella vettä, mutta en ole kokenut tarpeelliseksi.

Eli lyhyesti: Laita alakaukaloon vettä ja muuta et tarvitse. Näkeehän sen sitten, jos multa alkaa kuivahtamaan.

Kiitos. Kuivahtaessa olen kastellutkin järjen mukaan, mutta kiinnosti vain tuo Pluggboxin vedenimaisuominaisuus alakaukalosta. Pitää tehdä koe, kun laitan yrtit ja kukat keväämmällä samaiseen boksiin itämään.

[SK]

13.1 laittamani annuumit ja baccat itävät hienosti. Lähes jokaisesta siemenestä tulee lenkkiä ja osalla on jo sirkkalehdet näkyvissä.

Ainoastaan galapagoense on vielä ilman elonmerkkiä. Mutta ei hätää, vielä on kesään aikaa.

[bluesman]

 Gala iti viime kaudella 5 viikkoa, tällä kaudella 4 viikkoa.

[SK]

Ensimmäiset taimikuvat kesähuoneesta. Auringon virkaa toimittaa 250W spna ja 120W LED paneeli. Jonka päädyin hankkimaan, kun 200W esl.in "virtamötikkä"
alkoi pitämään naksuttavaa ääntä lämmetessään. Valo toimi, mutta ylimääräiset naksutukset ja "mötikän" kohonnut lämpötila ajoi minut nettiostoksille...




Chinenset ja pubet sekaisin. Loput pääsevät mukaan, kun hieman kasvavat.
Tosin hieman houkuttaisi aiemmin mainitsemani villit leikata matalaksi ja siirtää tuonne kasvamaan. Ehkä teen niin, kun ilmat taas lämpenee...





Tuon kokoisia minun taimet ovat. Kun joillakin on kukkivia ja haarautuvia taimia jo nurkat täynnä, niin ei ole kuitenkaan syytä kadehtia heitä.
Kasvatukset pitää kuitenkin miettiä omien kasvatus mahdollisuuksien mukaan. Toivoisin, että näitä pääsisin viemään kasvariin vasta joskus toukokuussa.

[SK]

Hieman aiheen vierestä, mutta olen huomannut lintujen olevan varsin tehokkaita tuholaisten torjujia tai ei kai ne erottele mikä hyönteinen on kasveille hyväksi/pahaksi.
Kuitenkin pari viime kesää olen seurannut, miten sini- ja talitiainen hakevat pihalla kasvavasta tuomesta kirvoja. Viime kesänä talitiainen sai kolme poikuetta, kun ruoka oli vieressä.
Joten tänäkin talvena olen lintuja ruokkinut. Auringonkukansiemeniä menee talvessa 25kg ja suunnileen saman verran pähkinöitä ja talipalloja, eli yhteensä linnun ruokaa kuluu n. 50kg.
Kaikki lintulaudan vierailijat ei suinkaan jää pihaan kesällä kirvoja syömään, mutta parikin aktiivista vieraijaa vie varmasti useamman kilon hyönteisiä suussaan kesän aikana.
Nyt onkin hyvä aika tehdä linnunpönttöjä!




Talitiainen.

[SK]

Talvehtivat villichilit tuli karsittua, kun olivat talven pimeydessä kasvattaneet pitkiä honteloita oksia. Melkoinen kasa oksia noista tulikin, toivottavasti puput arvostaa,
kun heitin "salaatit" niiden polulle, tontin reunaan.


Rhombo.


Lance. Molemmat pääsivät valaistuun kesähuoneeseen. Siellä saavat nauttia valosta niin kauan kun tilaa riittää tai ilmat lämpenee kesäisiin lukemiin.
Viime kesänä näissä oli kirvoja. Sisällä kuivassa ilmassa en kuitenkaan huomannut yhtään ötökkää reilun kolmen kuukauden aikana.
Toivottavasti kirvat ei heräile nyt piiloistaan, kun pääsivät suotuisampaan ympäristöön.

Annumit ja baccat on edeleen pluggboxissa sirkkalehdillä. Kunhan alkavat oikeita lehtiä kasvattaa, niin ne vielä isompiin ruukkuihin. Sitten odotetaan vaan kesää...

[bluesman]

 Melkomoiset rungonpaksuudet molemmissa. Täytyy tosissaan yrittää päästä lähelle tuota paksuutta. Rhombonsiemenistäsi iti 4/6 joten materiaalia ainakin mulla on käytössä riittävästi. Taidan laittaa yhden rhombon hydroon.

[SK]

Oiskohan noiden rungon paksuuteen vaikuutanut, että molemmat (rhombo ja lance) olivat aivan pieniä rääpäleitä vielä kesäkuussa, kun kasvu lähti käyntiin kasvarissa.
Pikku taimet pääsi myös suoraan 17 litraisiin ruukkuihin, jolloin oli tilaa kasvaa joka suunnassa.
En viitsi vanhoja kuvia uusiksi tänne laittaa, mutta tuolta sivun alhaalta löyty kuva, siitä miten pieni lancekin oli vielä kesäkuun loppupuolella.
Rhombolla on ikää vuosi enemmän.

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=9640.160

[Herpiili]

Hieman aiheen vierestä, mutta olen huomannut lintujen olevan varsin tehokkaita tuholaisten torjujia tai ei kai ne erottele mikä hyönteinen on kasveille hyväksi/pahaksi.
Kuitenkin pari viime kesää olen seurannut, miten sini- ja talitiainen hakevat pihalla kasvavasta tuomesta kirvoja. Viime kesänä talitiainen sai kolme poikuetta, kun ruoka oli vieressä.
Joten tänäkin talvena olen lintuja ruokkinut. Auringonkukansiemeniä menee talvessa 25kg ja suunnileen saman verran pähkinöitä ja talipalloja, eli yhteensä linnun ruokaa kuluu n. 50kg.
Kaikki lintulaudan vierailijat ei suinkaan jää pihaan kesällä kirvoja syömään, mutta parikin aktiivista vieraijaa vie varmasti useamman kilon hyönteisiä suussaan kesän aikana.
Nyt onkin hyvä aika tehdä linnunpönttöjä!

Kaupallisilla omenatarhoilla on hyvinkin usein peura- ja hirviaitojen aitatolppien nokassa linnunpönttöjä melkoiset määrät juurikin tuon biologisen tuholaistorjunnan vuoksi. Eli hyvinkin suositeltavaa tuo linnunpönttöjen rakentelu pienemmille viljelyksillekin

[-V-]

Kaupallisilla omenatarhoilla on hyvinkin usein peura- ja hirviaitojen aitatolppien nokassa linnunpönttöjä melkoiset määrät juurikin tuon biologisen tuholaistorjunnan vuoksi. Eli hyvinkin suositeltavaa tuo linnunpönttöjen rakentelu pienemmille viljelyksillekin

Kunhan, jos mahdollista, mitoittaa sen pöntön hyönteissyöjiä varten, muuten voi joutua ojasta allikkoon Ameriikan pojat tuppaavat kiroamaan, kun mockingbird (mikä lie vittuilulintu suomeksi) käy syömässä kaikki tepinit ja nauraa päälle puunlatvasta.

Suomessahan taitaa räkätti olla se, joka kesäaikaan käy napsimassa marjat. On kyllä onneksi selvästi suurempi kuin tiaiset ja siepot.

[Herpiili]

Kaupallisilla omenatarhoilla on hyvinkin usein peura- ja hirviaitojen aitatolppien nokassa linnunpönttöjä melkoiset määrät juurikin tuon biologisen tuholaistorjunnan vuoksi. Eli hyvinkin suositeltavaa tuo linnunpönttöjen rakentelu pienemmille viljelyksillekin

Kunhan, jos mahdollista, mitoittaa sen pöntön hyönteissyöjiä varten, muuten voi joutua ojasta allikkoon Ameriikan pojat tuppaavat kiroamaan, kun mockingbird (mikä lie vittuilulintu suomeksi) käy syömässä kaikki tepinit ja nauraa päälle puunlatvasta.

Suomessahan taitaa räkätti olla se, joka kesäaikaan käy napsimassa marjat. On kyllä onneksi selvästi suurempi kuin tiaiset ja siepot.

Ongelmiahan tulee lähinnä pienimarjaisten villichilien kanssa, muut saa jäädä rauhaan. Omien praetermissumieni sato korjattiin kypsymisvaiheessa melko suurelta osin normaalien pikkulintujen kuten talitinttien toimesta. Ruukun ja kasvin kun sai nostettua pystyyn niin hetken päästä oli taas lintuparvi kasvin kimpussa 

[SK]

Kuvapäivitystä:




On ne taimet vajaassa parissa viikossa kasvanu ihan hyvin. Pubet alkaa haarautumaan ja chinenset on pieniä ja tanakoita. Mitään hujoppeja ei ainakaan vielä joukossa ole.
Muutama kitukasvuinen rääpälekin on joukossa, mutta ne lienee varataimia. Selviää kunhan teen inventaarion joskus...


Annuumit ja baccatumit itäneinä. Mielestäni helvetin hyvä itämisprosentti taas, kun toinen laita on tarkoituksella tyhjä.


Lancen tyvi, koska se on saanut ihastusta osakseen täällä. Kivasti pieniä oksan alkuja lähtenyt kasvamaan joka puolelta.

[SK]

Lista lajikkeista kaudelle 2013

Annuum

Leek
Jalastar
Italiano
Chilly chili

Baccatum

Bishop's crown
Jamaican bell
Sugar rush
Aji escabeche

Chinense

Cajamarja
Tobago sweet x YPH F3
Habanero Brown Large
Scoth bonnet red
Cili goronong
Habanero sudden death
Monster naga
Harold st. Bart's
Petenero
Pimenta preta
Rocato

Pubescens

Canario
Locato PI 387838
Locato long red
Rocoto red Peruvian
Rocoto Peron keltainen
Rocoto Chile de seda
Giant Rocoto
Rocoto Peru puno marki
Rocoto manzano rojo
Ultra pube

Lisäksi Wanhoja on hengissä

Biquinho (töissä)
Tobago sweet
Lanceolatum
Rhomboideum
Tepin national park of Tikal

Monesta on varataimia, joten pientä karsintaa vielä tulee. Nuo laijikkeet on kuitenkin hyvin hengissä ja uskoisin, että ne selviää ainakin kesään asti.
Vaikka listalta puuttuu kaikista tulisimmat lajikkeet, niin tästä on kuitenkin tulossa minulle tulisin kausi.

[SK]

Sekalaisia kuvia...


Chilly chilejä on itänyt kuusi kappaletta, mutta yksi ei tiedä mihin päin kasvaisi.
Keräsin viime kauden päätteeksi chilly chilin siemeniä "tuplapodeista", joita oli muutamia. Ne on nyt itäneet normaalisti,
mutta kasvaakohan ensi kesänä enemmänkin tuplapodeja? Eli voisiko pieni mutaatio siirtyä jälkeläisiin?


Cajamarja on jo taimena hienon ryhdikäs tapaus. Tästä olisi tarkoitus kasvattaa monivuotinen pieni puu. Kuinka korkeaksi nämä voi kasvaa?


Cili goronong on matalin hyvin voivista taimista. Korkeutta n. 5cm.


Scoth bonnet red taitaa olla tällä hetkellä korkein chinense n. 20cm.


Monster naga taitaa olla ensimmäinen joka tipuu kasvatuslistalta pois, jos ei piristy tuosta ennen kesää.


Useat pubet tekee jo nuppuja. Ei pitäisi montaa päivää mennä, kun ensimmäset kukat aukeaa.

[SK]

Nyt on annuumit ja baccatumitkin siirretty bluggboxista isompiin multa astioihin. Viisi viikkoa ne mahtui ihan hyvin siinä kasvamaan.
Gala ei ole edelleenkään näyttänyt elon merkkejä, joten ei taida tulla lisää villejä minulle tällä kaudella.


Etualalla uusimmat tulokkaat. Kertakäyttömukeihin päätyi varataimet ja koriste chilit, näin säästyy tilaa vielä tässä vaiheessa.
Takana nurkassa on puben taimia.


Chinenset järjesteltynä riviin. Laitoin samalla myös uudet liima-ansat ötököiden varalta, vaikka en ole niitä nähtykään.


Lisää pubeja, noiden kanssa olen vielä pulassa kun alkavat viedä tilaa sivusuunassa. Myös yhteistuumin solmuun kasvaneet taimet hankaloittaa kasvariin siirtoa, sitten myöhemmin...


Yhteispotretti. Kuvien värimailma vastaa todellisuutta. Natikka tasapainottaa LEDien värimaailman silmille sopivaksi, että tuolla voi olla ilman aurinkolaseja.

[Juso]

Vieläkö sulla on myko käytössä? Raportteja tuli hieman heikosti keneltäkään, niin huomasitko itse mitään vaikutusta?

[jaolsten]

Ai niin prkl ei tullut minultakaan raporttia. Lyhykäisyydessään Mykon avulla jopa rutikuivalla kasvualustalla chilit säilyivät pidempään terhakkoina. Tomaatteihin en jostain syystä laittanut mykolisäystä ja palstakasvihuoneella, jonne en kovin usein ehtinyt kastelemaan, jäi sato varsin olemattomaksi. Pitäisin mykolisäystä tomaateille jopa tärkeämpänä kuin chileille, jotka kestävät kuivuutta hieman paremmin.

[SK]

Vieläkö sulla on myko käytössä? Raportteja tuli hieman heikosti keneltäkään, niin huomasitko itse mitään vaikutusta?

Vielä on myko käytössä. Sen toimivuudesta on vaikea sanoa, mutta itselläni on edelleen kova usko, että se toimii.
Alkaa tuntumaan siltä olen foorumin viimeisiä mullassa kasvattajia, niin en voi mitenkään verrata omaa satoa ja kasvua muiden vedessä kasvaneiden monstereihin.
Itse asiassa eilen, kun noita istutin ja sattui olemaan saman kokoisia chilly chilin taimia. Niin kahdelle annoin mykoa ja kolmelle en. Ne on samoissa oloissa nyt ja aika näyttää tuleeko niille eroa kasvussa.

Tämän kauden istututkset alkaa olla tehty ja mykokin on loppu nyt, niin voisin sitä sinulta ostaa taas. Jos sinulla on vanhaksi menossa olevaa ylimääräistä, niin voisin käyttää kesän aikana kasvimaalle.
Tai jos on ajatuksena, että ensi vuodeksi tilaat uutta, niin tulisin mielellään mukaa kimppatilaukseen.

[Huru-ukko]

Olet näköjään laittanut samaan aikaan nuo pubet ainaskin idätykseen kuin minäkin. Mulla kasvaa ne turpeessa 8 lukuunottamatta. Omani laittelin itämään muistaakseni 8.12.2012.
Olen sekakäyttäjä kasvatuksissa...
Sieltä saat hiukan vertailupohjaa.
Laittelen sinne päivyriini tänään kuvan yleistilanteesta.

[Juso]

Mykon kanssa taitaa olla niin että jos on maa-aines tiptop-kunnossa/arvoissa, hyöty on vähäinen, koska ravinteita on riittäväsi ja ne ovat hyvin kasvin saavilla muutenkin. Huonossa maaperässä eroa pitäisi tulla huomattavasti. Jaolstenin kuivuushavainnon suhteen juuri noin sen pitäisi toimia. Stressinsieto huonoja olosuhteita kuten kuivuutta vastaan kasvaa.

Tuon yhden säkin myyn "vähittäin" pois, vanhaksi se menee vasta vuoden kuluttua.